Perustelut
Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus on 19.1.2026 tehnyt päätöksen Vuolijoen Emmakodin toiminnan lakkauttamisesta.
Päätöksenteon jälkeen viranomainen on huomannut, että päätöstä rasittaa muotovirhe, johon myös 2.2.2026 vireille tulleessa kyseistä päätöstä koskevassa oikaisuvaatimuksessa on vedottu.
Menettelyvirhe
Itä-Suomen hallinto-oikeus on 3.5.2024 antamallaan ratkaisulla (1055/2024) kumonnut Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston 22.6.2023 tekemän päätöksen koskien palvelustrategiaa ja -verkkoa. Itä-Suomen hallinto-oikeus katsoi, että kunnanhallitusta on sen tehtävien perusteella pidettävän hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna toimielimenä, jonka jäseneen sovelletaan lainkohdassa tarkoitettua esteellisyysperustetta (yhteisöjääviä). Hallinto-oikeus katsoi, että päätös ei kohdistunut suoraan mihinkään kuntaan eikä päätöksen katsottu koskevan minkään yksittäisen kunnan etua, oikeutta tai velvollisuutta siten, että kuntia olisi tullut pitää asiassa asianosaisina. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että kunnilla ja hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittuihin oikeushenkilöihin rinnastuvan kunnanhallituksen jäsenillä voitiin katsoa objektiivisesti arvioiden olevan intressi pyrkiä säilyttämään terveyspalvelut oman kunnan alueella. Tämän voitiin katsoa olennaisesti heikentävän luottamusta päätöksentekoon ja sen objektiivisuuteen. Hallinto-oikeus katsoi, että asian ratkaisusta oli siten ollut odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hyvinvointialueen jäsenkunnille hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Hyvinvointialuelain 102 §:n mukaan valtuutettu on aluevaltuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä hyvinvointialueen viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27-30 §:ssä. Aluehallituksen jäsenten kohdalla sovelletaan siten hallintolain 28.1 §:n mukaisia esteellisyysperusteita:
Virkamies on esteellinen:
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu huomioiden Kainuun hyvinvointialueen aluehallituksen edellä mainitun asian käsittelyssä on mahdollisesti ollut paikalla esteellinen päättäjä. Jos esteellinen henkilö osallistuu asian käsittelyyn, kyseessä on menettelyvirhe. Ensisijaisesti esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat asianomaiselle henkilölle itselleen. Epävarmassa tapauksessa esteellisen henkilön on parempi olla ottamatta osaa asian käsittelyyn.
Virheen korjaaminen viranomaisen itseoikaisuna
Asiavirheen korjaamista koskevan hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:
1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;
2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;
3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai
4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
Päätös voidaan korjata 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.
Hallintolain 52 §:n mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään.
Hallintolain 49 g §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ratkaiseva viranomainen voi tehdä samassa yhteydessä ilman eri vaatimusta myös virheen korjaamista koskevan päätöksen siten kuin 50–53 §:ssä säädetään.
Aluehallitus korjaa itseoikaisuna 19.1.2026 tekemäänsä päätöstä menettelyvirheen osalta oikaisuvaatimuksen käsittelemisen yhteydessä käsittelemällä asian uudelleen.
Emmakodin toiminnan lakkauttaminen
Iäkkäiden asumispalvelujen palvelualueella toimii 12-paikkainen Vuolijoen Emmakoti. Palvelupisteessä toteutetaan sekä pitkäaikaista ympärivuorokautista palveluasumista että lyhytaikaista hoitoa ja hoivaa mm. omaishoidettavien lakisääteisten vapaiden ja hoitokotipaikan odottajien palvelujen osalta. Hoitokodin toinen siipi jouduttiin sulkemaan laajan kosteusvaurion vuoksi nopealla aikataululla syksyllä 2024, tätä ennen yksikössä oli 18 hoitopaikkaa. Palvelupiste on paikkamäärältään pieni, kustannusrakenteeltaan kallis ja koko rakennuksessa edellytettäisiin toiminnan jatkuessa korjaustoimenpiteitä. Akuuteimmat korjaustarpeet maksavat koko kiinteistössä noin 120 000 euroa ja toiminnan jatkamiseen pitäisi sitoutua 3–5 vuodeksi. Liitteenä on kustannuslaskelma, jossa on Emmakodin vuorokausihinta, oman toiminnan keskimääräinen vuorokausihinta sekä ostopalvelujen vuorokausihinta.
Vuolijoen Emmakodilla on tällä hetkellä 7 pitkäaikaisasukasta ja yksittäisiä lyhytaikaishoidon asiakkaita (omaishoidettavat ja hoitokotipaikan odottajat). Jos palvelupisteen toiminta lakkaa, uudet asukaspaikat järjestellään sekä omista hoitokodeista että yksityisiltä palveluntuottajilta (palveluseteli tai ostopalvelu). Asukkaita ja omaisia tullaan tiedottamaan asiasta yhteistyössä asiakasohjauksen kanssa.
Emmakodilla työskentelee 11 työntekijää. Henkilöstölle pyritään löytämään koulutusta ja osaamista vastaavaa työtä hyvinvointialueelta ja lakkautuspäätöksen jälkeen käydään yksilökohtaiset keskustelut yhteistyössä rekrytointiyksikön kanssa. Jos tällaista työtä ei ole, tarjotaan muuta työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. Jos työntekijä ei ota tarjottua työtä vastaan tai hyvinvointialueella ei ole tarjota soveltuvaa tehtävää, palvelussuhde tullaan päättämään tuotannollisista ja taloudellisista syistä
Aluehallitus päätti 3.2.2025 kokouksessaan valtuuttaa iäkkäiden palveluiden toimialuejohtajan ja henkilöstöjohtajan valmistelemaan neuvotteluesityksen, käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut sekä edustamaan työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa. Yhteistoimintaneuvottelut on käyty 3.12.2025–14.1.2026. Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltiin suunniteltua muutosta ja sen vaikutuksia yhteistoiminta lain mukaisesti. Neuvottelut päättyivät erimielisinä. Järjestöjen eriävä mielipide on viimeisen neuvottelun pöytäkirjan liitteenä.
Oikaisuvaatimus
2.2.2026 saapuneessa oikaisuvaatimuksessa esitetään, että Vuolijoen Emmakodin lakkauttamista koskeva päätös tulee kumota tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Vaatimuksen mukaan päätöksen perusoikeus-, yhdenvertaisuus- ja vaikutusarviointi on ollut puutteellinen, ja ratkaisu on KHO:n oikeuskäytännön vastainen. Lakkauttamisen katsotaan kohdistuvan epäyhdenvertaisesti harvaan asutulle ja ikääntyneelle alueelle, jossa palvelujen saavutettavuus ja joukkoliikenneyhteydet ovat heikot. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa tuodaan esiin, että päätöksen vaikutuksia henkilöstöön ja tasa-arvoon ei ole arvioitu, hoitopäivähinnoissa on ristiriitaisuuksia ja päätöksentekoon liittyy väitetty menettelytapavirhe.
Emmakodista tehtyä ennakkovaikutusten arviointia täydennetään oikaisuvaatimuksessa esitettyjen asioiden osalta seuraavasti:
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 4 §:n mukaan: "Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista säädetään erikseen. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä. Palvelujen kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin valtakunnallisesti ja hyvinvointialueiden välisen sopimuksen perusteella säädetään 9, 36 ja 39 §:ssä."
Emmakoti on paikkamäärältään pieni ja kallis asumisyksikkö, lisäksi Emmakodissa on sisäilmaongelma. Välttämättömät korjaukset eivät lisää kiinteistön käyttöikää kuin 3-5 vuotta. Korjaukset eivät poista kiinteistössä havaittuja ongelmia kokonaan. Kiinteistön saneerausta ei esitetä vaihtoehdoksi, koska kiinteistö on käyttöikänsä loppuvaiheessa ja remontilla ei pystytä korjaamaan kaikkia kiinteistön ongelmia pysyvästi. Remontin myötä hoitopäivän hinta nousisi nykyistä hoitopäivän hintaa kalliimmaksi.
Kainuun hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman yhtenä tavoitteena on selvittää yksikkökustannukset ja miettiä vaihtoehtoisia toimintatapoja kustannusrakenteeltaan kalliisiin palvelupisteisiin. Emmakodin päätöksen teon tueksi on selvitetty palvelupisteen kustannuksia suhteessa muihin oman toiminnan ja ostopalvelujen yksiköihin. Lisäksi Emmakodilla on tehty useita eri kartoituksia sisäilman osalta, koska työntekijät ja asukkaat ovat oireilleet. Vaihtoehtoiseksi tavaksi järjestää palvelu esitetään asukkaiden siirtymistä palvelutarpeeseen soveltuvaan ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön.
Emmakodin tuottama palvelu on ympärivuorokautista palveluasumista, joka ei ole lähipalvelua ja jonka asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Ympärivuorokautisia asumispalveluyksikköjä on jokaisessa Kainuun kunnassa, asiakkaiden tarvitsemat palvelut tuodaan asumisyksikköön. Kaikille Emmakodin asukkaille turvataan jatkossakin palvelutarvetta vastaava hoitopaikka. Vapaita hoitopaikkoja on tarjolla mm. Kajaanissa. Asiakasta ja omaisia kuullaan muutoksen yhteydessä.
Emmakodin toiminnan päättyessä Kainuun hyvinvointialueen ei ole tarkoitus vähentää määrällisesti pitkäaikaisen asumisen paikkoja. Asukkaiden palvelutarpeita seurataan säännöllisesti ja turvataan heidän tarvitsemansa hoito. Jonotilanteita seurataan kuukausittain ja tehdään tarvittavia muutoksia, jotta odotusajat palveluihin eivät veny liian pitkiksi.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaat eivät juurikaan liiku hoitokodin ulkopuolella, vaan palvelut tuodaan hoitokotiin. Kainuu on harvaan asuttu alue, joukkoliikenteestä vastaavat kunnat. Joukkoliikenne ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa tue vierailuja asumisyksiköissä. Asukasta ja omaisia kuullaan muutoksen yhteydessä, näin pystytään parhaiten huomioimaan kokonaistilanne, johon liittyy myös lähesen osallistuminen omaisen tai läheisensä arkeen.
Päätöksen tasa-arvovaikutusten osalta todetaan, että kaikille Emmakodin työntekijöille tullaan tarjoamaan koulutusta vastaavaa työtehtävää Kainuun hyvinvointialueen muista palvelupisteistä.
Edellä esitetty sekä päätöksen tarkemmat perustelut kokonaisuutena huomioon ottaen yksikön lakkauttaminen on ollut järjestämislain mukainen, perusteltu ja tarpeellinen toimenpide.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.