Perustelut
Pula osaavasta työvoimasta on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka uhkaa Kainuun hyvinvointialueen kyvykkyyttä toteuttaa laadukasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa alueellaan. Pulaa on usean alan koulutetuista ammattilaisista. Eläkepoistuma on varsin suurta, eivätkä kotimaiset koulutusmäärät tule paikkaamaan riittävästi poistumaa. Tilanne tulee selkeästi ilmi mm. Kainuun soten talousseurannasta. Täyttämättömien tehtävien (HTV2) määrä Kainuun sotessa oli 1-10/2022 osavuosikatsauksessa 153 vakanssia.
Tilanne edellyttää monia toimenpiteitä, jotka tullaan tarkentamaan strategian perustalle tehtävässä tarkemmassa henkilöstöohjelmassa. Työvoimatilanteen ratkaiseminen pitkällä tähtäimellä edellyttää vetovoimaista organisaatiota, työvoiman veto- ja pitovoimaa sekä hyvää työelämän laatua. Kilpailu osaavasta työvoimasta edellyttää rekrytoinnin nopeutta ja sujuvuutta. Opiskelijat kiinnittyvät organisaatioon parhaiten hyvän harjoittelukokemuksen kautta. Perehtymisrakenteet mahdollistavat turvallisen aloituksen. Henkilöstöedut ja kannustavat palkkarakenteet lisäävät pitovoimaa.
On ilmeistä, että edellä mainittujen tekijöiden lisäksi, on syytä kokeilla ammattilaisten rekrytointia ulkomailta. Tätä Kainuussa on tehty eri muodoissa aikaisemminkin. Hoitajien, joka on suurin yksittäinen ammattiryhmä, rekrytointi ulkomailta on jo käynnissä monilla hyvinvointialueilla. Yksityiset sote-alan toimijat ovat tuoneet ammattilaisia hoiva- ja hoitotehtäviin ulkomailta jo jonkin aikaa.
Työvoiman rekrytoimiselle ulkomailta on syytä määritellä tavoitteet, joilla varmistetaan onnistunut, kestävä ja vastuullinen lopputulos. Prosessi alkaa lähtömaassa tapahtuvista toiminnoista. Kainuun hyvinvointialueella ei ole osaamista ja omia mahdollisuuksia lähtömaatoimien laadukkaan prosessin toteuttamiseen. Prosessiin tarvitaan vastuullinen lähtömaan toimija, jonka toiminta on asianmukaisesti kilpailutettu. Realistinen kuvaus Suomen olosuhteista on keskeistä – samoin vastuullisuus siinä, että muuttaja ei joudu maksamaan lähtömaan toimista. Perustava kielikoulutus, joka testataan ennen muuttoa, on edellytys Suomeen muuttamiselle ja työn aloittamisessa onnistumiselle. Asunnon hankkiminen ja ensiperehdytys muodostavat pohjan aloitukselle. Tulijoiden kanssa solmitaan työsopimus ennen muuttoa, joka mahdollistaa työperäisen tulon Suomeen.
Rekrytoitavilla on oltava lähtömaassa tutkinto, jonka tunnustaminen Suomessa edellyttää täydennyskoulutuksen rakenteita riippuen tulijan asettamista tavoitteista. Koulutusrakenteet edellyttävät räätälöintiä kielen oppimisen ja tulijan koulutuksen täydentämisen välillä. Työelämän polku hoiva-avustajan ja lähihoitajien tehtävien kautta tulijan omaan ammattiin varmistetaan hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella, jota tehostetaan hankerahalla palkattavalla projektipäälliköllä omien toimien toteuttamiseksi ja muodostettavan verkoston toiminnan koordinoimiseksi. Hyvinvointialueen näkökulmasta nopea aloitus hoiva- ja hoitoyksiköiden mitoituksessa on tärkeä taloudellinen kivijalka.
On ilmeistä, että onnistuneeseen muuttoon, kotoutumiseen ja työskentelyyn Suomessa tarvitaan myös laajan paikallisen verkoston toimintaa. Hyvinvointialueen omat toimet liittyvät perehdyttämisrakenteisiin ja työpaikkojen kykyyn luoda otolliset olosuhteet suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kulttuurin ja toimintatapojen oppimiselle. Lähtömaan toimijan kilpailuttaminen ja osaaminen sekä vastuullisuus ovat tärkeitä elementtejä onnistumisessa. Kuntien toimia tarvitaan kotoutumisen varmistamiseen. Oppilaitosten toiminta on keskeistä tarvittavan kieli- ja täydennyskoulutusten järjestämisessä. Paikalliset muut viranomaiset luovat edellytykset kokonaisten perheiden integroitumiselle suomalaiseen työelämään.
Kainuun hyvinvointialue on ollut mukana Kajaanin ammattikorkeakoulun laajan verkoston SOKA-hankkeessa, jossa tavoitteena on hoitajien tuominen Suomeen Sambiasta. SOKA-hankkeella on henkilöitä valmentavassa koulutuksessa Sambian Cavendishin yliopistossa. Alustavia neuvotteluja on käyty Sarastia Rekryn kanssa, joka on kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiönä kilpailuttanut hoitajien tuomisen Suomeen. Sarastia Rekryn kilpailutuksen voittaneen Henkilöstöpalvelu Silkkitie Oy:n prosessiin on tutustuttu. Silkkitien lähtömaina toimivat Filippiinit sekä Etiopia. Henkilöstöpalvelu Silkkitie Oy on verkottunut SOKA-hankkeen kanssa. Lisäksi on käyty alustavia neuvotteluita Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluiden toimista osana kokonaisuutta.
Rekrytointipilotin käynnistäminen
Tilannekuvan ja alustavien neuvotteluiden johtopäätöksenä esitetään ulkomaisten hoitajien rekrytointipilotin käynnistämistä Kainuun hyvinvointialueelle osana laajaa yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat paikalliset oppilaitokset, TE-toimisto, kunnat, Kainuun Liitto, Sarastia Rekry sekä Henkilöstöpalvelu Silkkitie Oy. Pilotin tavoitteena on noin 40-60 hoitajan vastuullinen rekrytointi ulkomailta Kainuuseen. Hyvinvointialueen osuus rekrytoinneista on pilottivaiheessa noin 20-40 henkilöä. Ulkomailta rekrytoitaville järjestetään ensivaiheen työ tuetusti soveltuvissa hoito- ja hoivaympäristöissä hoiva-avustajan ja lähihoitajan tehtävissä sekä luodaan polku mahdollisimman nopealle täydennyskoulutukselle oman tutkinnon tunnustamisessa.
Yleisemmän tason tavoitteena on kotoutuminen Suomeen rekrytoimalla perheitä, joissa molemmilla vanhemmilla olisi työllisyysmahdollisuudet Kainuussa. Tavoitteena on henkilöiden/perheiden juurtuminen Kainuuseen. Pilotilla tavoitellaan lisäksi maakunnallisia rakenteita, joiden avulla eri maista tulevien ja eri alojen työvoiman on helpompi muuttaa, kotoutua ja jäädä Kainuuseen asukkaiksi ja kansalaisiksi rakenteiden varassa. Hoivayksiköiden sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastojen kautta koulutuksen ja osaamisen täydentyessä voidaan siirtyä monipuolisesti eri tehtäviin Kainuun hyvinvointialueella ja kaikkiin alueen kuntiin, joissa sijaitsevissa yksiköissä on tarvetta työvoimalla. Näin kaikki kunnat saavat myös uusia veronmaksajia ja parhaimmillaan uusia lapsiperheitä.