Perustelut
Kainuun hyvinvointialueen Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmä on tehnyt aluevaltuuston 2.9.2024 kokouksessa (§ 44) valtuustoaloitteen "Kainuun hyvinvointialueen ja Kainuun prikaatin yhteistyön lisääminen alueellisen kansanterveystilanteen parantamiseksi".
Valtuustoaloitteen sisältö:
"Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmä esittää, että Kainuun hyvinvointialue aloittaa välittömästi yhteistyön tiivistämisen Kainuun prikaatin kanssa Kainuun alueen kansanterveystilanteen parantamiseksi.
Kainuun prikaatissa on toistuvasti havaittu ja julkisuudessa kuultu merkittävistä epidemioista, viimeisimpänä adenovirus-epidemia.
Esitämme, että Kainuun hyvinvointialue aloittaa yhteistyön Kainuun prikaatin kanssa terveystilanteen saattamiseksi nopeasti hallintaan. Samalla on aloitettava keskustelu Kainuun Prikaatin tilojen saattamiseksi terveysturvallisiksi. Kainuun prikaatin tilojen kunnosta käytävä julkinen keskustelu on johtanut jo nyt merkittävään mainehaittaan Kainuulle ja tilojen heikon kunnon vaikutus myös terveystilanteeseen tulee arvioida."
Kainuun hyvinvointialueen vastaus aloitteeseen:
Kainuun hyvinvointialue kiittää kristillisdemokraattien valtuustoaloitteesta hyvinvointialueen ja Kainuun prikaatin yhteistyön tiivistämisestä alueen kansanterveystilanteen parantamiseksi. Aloitteessa viitataan erityisesti prikaatissa toistuvasti havaittuihin merkittäviin epidemioihin, erityisesti viimeaikaisiin adenovirusepidemioihin, sekä tarpeeseen parantaa terveystilanteen hallittavuutta Kainuun prikaatilla.
Erilaisia, varsinkin hengitystieinfektioiden epidemioita esiintyy varuskunnissa koko maassa (kuten myös päiväkodeissa ja kouluissa) keskimääräistä väestöä enemmän.
Tartuntatautien torjuntaan liittyvistä vastuista hyvinvointialueella ja puolustusvoimissa säädetään keskeisesti tartuntatautilaissa (1227/2026) ja laissa terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa (322/1987). Toiminnan valvonnasta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023).
Tartuntatautilain 9 § mukaan hyvinvointialueen velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautilaissa tarkoitettu tartuntatautien torjuntatyö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, terveydenhuoltolain (1326/2010) ja tartuntatautilain mukaisesti.
Hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavan lääkärin on otettava selvää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadusta ja sen levinneisyydestä sekä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautien torjuntatyöhön kuuluu tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.
Hyvinvointialue ohjaa ja tukee sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköitä ja kuntia lääketieteellisellä asiantuntemuksellaan tartuntatautien torjunnassa, kehittää alueellisesti tartuntatautien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä selvittää epidemioita yhdessä kuntien kanssa.
Tartuntatautilain 10 § mukaan puolustusvoimat vastaa tartuntatautien torjuntatyöstä osana järjestämisvastuuseensa kuuluvaa terveydenhuoltoa siten, että toiminta täyttää tartuntatautilaissa asetetut velvoitteet. Puolustusvoimat voi tehdä terveydenhuoltonsa piiriin kuuluville henkilöille tartuntatautilaissa hyvinvointialueen tehtäviksi säädetyt henkilöä koskevat viranomaispäätökset silloin, kun henkilö ei ole lomalla tai hoidettavana muussa terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tartuntatautilain 10 § 1 momentissa tarkoitettujen viranomaisten ja toimintayksiköiden on oltava yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa tartuntatautien torjuntatyön järjestämisessä ja niiden on varauduttava poikkeuksellisiin epidemioihin ottaen huomioon sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tapahtuva varautuminen.
Laissa terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa (322/1987) 1-3 § säädetään, että puolustusvoimat järjestää terveydenhuoltovastuullaan olevien henkilöiden terveydenhuollon. Puolustusvoimien terveydenhuolto käsittää terveydenhoidon ja sairaanhoidon. Terveydenhoitoon kuuluu henkilö- ja joukkokohtainen terveydenhoito sekä ympäristöterveydenhuolto. Sairaanhoitoon kuuluu ensiapu, sairaankuljetus, avohoito sekä sairaalahoito. Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla ovat asevelvollisuuslain (452/1950) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palvelevat palvelusaikanaan sekä sotilasvirkaan koulutettavat opiskelijat.
Saman lain 7 § mukaan puolustusvoimissa on terveydenhuollon järjestämistä varten terveydenhuoltohenkilöstö sekä tarpeelliset terveydenhuollon toimipaikat, sotilasapteekki ja lääkintävarikko siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Terveydenhuolto voidaan 8 § mukaan järjestää hankkimalla palveluja hyvinvointialueelta tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta siten kuin siitä näiden kanssa erikseen sovitaan.
Kainuun prikaatilla ja Kainuun hyvinvointialueella on sopimus siitä, että Kainuun keskussairaala tuottaa Kainuun prikaatille sairaalapalveluita.
Lain terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa 6 § mukaan puolustusvoimien terveydenhuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat pääesikunnalle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa aluehallintoviraston toimintaa valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa, yhteensovittamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto valvoo 3 momentissa tarkoitetun puolustusvoimien terveydenhuollon lainmukaisuutta ja antaa siihen liittyvää ohjausta erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:
1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat;
2) asiat, jotka liittyvät olennaisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään muuhun terveydenhuoltoa tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan;
3) asiat, joita aluehallintoviraston valvonta-asioita käsittelevät virkamiehet ovat esteellisiä käsittelemään.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston tarkemmasta työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
Tartuntatautien torjuntatyön lainmukaisuuden valvonta ja siihen liittyvä ohjaus kuuluu tartuntatautilain 12 § mukaan aluehallintovirastolle sen toimialueella. Valtion järjestämän terveydenhuollon valvontaan liittyvien tarkastusten tekemisestä, valvonnallisista seuraamuksista ja valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeudesta säädetään puolustusvoimien osalta terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) 10 b–10 d ja 10 f §:ssä.
Laissa terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa (322/1987) kirjatut momentit 10a – f§ on kumottu 1.1.2024 voimaan tulleella lailla sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, jonka palveluntuottajien rekisteröintiä koskeva luku 3 astuu puolustusvoimien osalta voimaan 1.1.2026.
Voimassa olevissa valvontalain kohdissa säädetään palveluntuottajan toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja omavalvonnasta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuuden laadun varmistamiseksi ja valtion, hyvinvointialueiden, KELAn, palveluntuottajien ja viranomaisten yhteistyön parantamiseksi. Valvontalain 8 § säädetään palveluntuottajan toimitilojen, laitteiden, välineiden, tietojärjestelmien riittävyydestä ja asianmukaisuudesta. Toiminnan edellyttämästä riittävästä henkilöstöstä palvelun laadullisista edellytyksistä sekä vastuusta palveluiden laadusta säädetään 9-10 §:ssä.
Valvontalain luvun 4 mukaan palveluntuottajan tulee varmistaa tehtäviensä asianmukainen hoitaminen omavalvonnalla. Valvontalain luvun 5 perusteella valvontalakiin perustuva toiminnan yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluehallintovirasto valvoo toimialueellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuutta ja antaa siihen ohjausta. Valvira ohjaa aluehallintoviraston toimintaa valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa, yhteensovittamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä, Valviralla ja aluehallintovirastolla on valvontalain 45 § mukaan oikeus maksutta ja salassapitosäännösten estämättä saada palvelunjärjestäjältä, ml. puolustusvoimilta, valvontalain mukaisten tehtäviensä suorittamista varten välttämättömät tiedot. Valvontaviranomainen voi valvontalain 36-37 § mukaan tarkastaa palvelunjärjestäjän sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja käyttää apunaan tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita.
Hyvinvointialueen ja puolustusvoimien välisestä epidemioiden hallintaan liittyvästä tiedonvälityksestä säädetään tartuntatautilain kohdassa 24 §. Sen mukaan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada kunnan ja valtion terveydenhuolto-, terveydensuojelu-, eläinterveys- ja elintarvikevalvontaviranomaisilta, 18 §:ssä tarkoitetuilta laboratorioilta, yksityisiltä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiltä ja itsenäisiltä terveydenhuollon ammatinharjoittajilta tartuntatautilain 23 §:ssä tarkoitettuun epidemian havaitsemiseen, syyn selvittämiseen ja tartunnan jäljittämiseen välttämättömät tiedot. Tiedot on annettava viivytyksettä ja korvauksetta.
Vastaavasti hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavilla lääkäreillä on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa tartuntatautien torjunnasta vastaaville viranomaisille, kunnan terveydensuojelu-, eläinterveys- ja elintarvikevalvontaviranomaisille sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle sellaiset epidemian selvitystä tehdessään saamansa tiedot, jotka ovat välttämättömiä mainituille viranomaisille tartuntatautien ehkäisemiseksi säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.
Kainuun hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on ollut ja on kunkin tilanteen edellyttämällä tavalla ajantasainen tilannekuva ja tiivis yhteys Kainuun prikaatin päällikkölääkäriin. Samoin toiminnallisista syistä erityisesti päivystyspoliklinikan ylilääkärin yhteistyö Kainuun prikaatin päällikkölääkärin kanssa on epidemia-aikana ollut tiivistä. Tiedonsaanti varuskunnan epidemiologisesta tilanteesta on ollut erittäin hyvää ja epidemian hallitsemisessa tarvittavia toimenpiteitä ja suosituksia on arvioitu aktiivisesti yhteistyössä. Tarvittaessa varuskunnan päällikkölääkäri voi epidemiatilanteissa tukeutua myös puolustusvoimien omaan lääketieteelliseen organisaatioon. Päätökset lääketieteen asiantuntijoiden suosittelemista toimenpiteistä ja muusta toiminnasta tehdään Kainuun prikaatissa puolustusvoimien päätöksentekojärjestelmän mukaisesti. Ulkoisesta viestinnästä sekä Kainuun hyvinvointialue että Kainuun prikaati kumpikin vastaavat oman toimintansa osalta.
Kainuun keskussairaalassa on pystytty vastaamaan asianmukaisesti varushenkilöiden lisääntyneisiin päivystyskäynteihin ja sairaalahoidon tarpeeseen ilman, että valmiustilaa olisi jouduttu nostamaan. Mikäli jokin epidemiatilanne tulevaisuudessa muodostuu vaikeaksi ja sairaalan kuormitus sitä edellyttää, valmiustilaa tarvittaessa säädellään palvelutuotannon turvaamiseksi Kainuun hyvinvointialueen valmiussuunnitelman mukaisesti.
Aloitteessa mainitaan myös Kainuun prikaatin tilojen heikko kunto ja siitä käytävän julkisen keskustelun tuottama mainehaitta Kainuulle. Terveydensuojelulain 763/1994 6 § mukaan kunnan tehtävänä on alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma). Valvonnan tulee olla laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja ehkäisevää.
Saman lain 7§a mukaan puolustusvoimat huolehtii terveydensuojelulaissa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle säädetyistä tehtävistä puolustusvoimien sotilaallisissa harjoituksissa, maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavissa kohteissa sekä kriisinhallinnassa ulkomailla. Puolustusvoimien on laadittava vastuullaan olevaa terveydensuojelua koskeva valvontasuunnitelma, johon sovelletaan, mitä 6 §:n 2 momentissa säädetään kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelmasta.
Terveydensuojelulain 27 §:ssä säädetään, että jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.
Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä.
Edellä mainittujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.
Terveydensuojelun yleisen suunnittelun ja valvonnan ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa terveydensuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten toimeenpanoa ja valvontaa. Alueellinen valvontaviranomainen on aluehallintovirasto, joka ohjaa ja valvoo terveydensuojelua toimialueellaan sekä arvioi kuntien terveydensuojelun valvontasuunnitelmat ja niiden toteutumista.
Puolustusvoimien järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 34 § velvoittaa valvontaviranomaisia tarvittaessa toimimaan yhteistyössä keskenään ja muiden viranomaisten kanssa hoitaessaan kyseisessä laissa säädettyjä tehtäviä. Valvontaviranomainen voi 36 § mukaan tarkastaa palvelunjärjestäjän sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja toiminnassa käytettävät toimitilat, tietojärjestelmät ja välineet valvontaviranomaisen antamaan tarkastusmääräykseen perustuen. Tarkastajan apuna voi 37 § mukaan olla tarpeellisia asiantuntijoita. Tarvittaessa Kainuun hyvinvointialue tukee valvontaviranomaisen työtä Lain sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 34 § mukaisesti.