Perustelut
Kainuun hyvinvointialueen käynnistymiseen liittyvä liikkeen luovutuksen yhteistoimintamenettely on saatu päätökseen. Työntekijät ja esimiehet on saatu uuden organisaation mukaisiin tehtäviin joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kainuun hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on vaikea. Heinäkuun 2023 talouden seurannan perusteella ennakoidaan n. 25 M€ alijäämää vuodelle 2023. Talousarviovuoden käynnistyessä alijäämäennuste oli 33 M euroa ja välillä alijäämäennuste oli laskenut jo -23 M euroon. Vuoden 2023 alijäämän painaminen johdon tavoitteena olevaan alle 20 miljoonaan euroon edellyttää monia ja monitasoisia toimia. Hyvinvointialueen lakisääteisten palveluiden järjestämisvelvoite rajaa merkittävästi talouden tasapainotuksen käytettävissä olevia suoraviivaisia keinoja. Kaikkien hyvinvointialueiden ennustetut alijäämät ovat vuodelle 2023 noin miljardi euroa. Alijäämäennuste on vakava merkki kansallisen tason alirahoituksesta. Ei ole kuitenkaan realistista odottaa valtion ratkaisevan rahoitusongelman pelkällä lisärahoituksella – ei ainakaan nopeasti. On ilmeistä, että hyvinvointialueiden talouden sopeuttamiskykyä seurataan. Jos rahoitusta ylipäätään korjataan, se tapahtuu rahoituslain mukaisesti takapainotteisesti. Hyvinvointialueella tulee tehdä jatkuvasti aktiivisia toimia talouden tasapainottamiseksi. Selkeänä tavoitteena on oltava tilikauden tulos, joka on asukasta kohden hyvinvointialueiden keskiarvoa parempi ja mieluusti parhaassa kolmanneksen joukossa.
Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen ja virkasuhteen silloin, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. Kainuun hyvinvointialueella on taloudellisista ja tuotannollisista syistä heikentynyt kyky tarjota työtä, sekä tarve toiminnan uudelleenjärjestelyihin järjestämissuunnitelman myötä, minkä seurauksena Kainuun hyvinvointialueella joudutaan harkitsemaan toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen.
Yhteistoimintalain (449/2007) tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnassa ja hyvinvointialueella. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan ja hyvinvointialueella toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnan ja hyvinvointialueen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua.
Yhteistoimintalain mukaisesti työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat:
1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan tai hyvinvointialueen palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien tai hyvinvointialueiden tai näiden välisessä yhteistyössä;
2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai liikkeen luovutuksesta johtuvia tai muita olennaisia henkilöstövaikutuksia;
3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia;
4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.
Kainuun hyvinvointialueella on jo käynnistetty joitain järjestämissuunnitelmaan liittyviä toiminnan uudelleenorganisointeja ja niihin liittyviä palvelukohtaisia yhteistoimintamenettelyitä. Ensihoidon osaulkoistukseen sekä ateria- ja puhtaanapitopalveluiden kilpailuttamiseen liittyen on käynnistetty yhteistoimintamenettelyitä, koska tehtäviä mahdollisesti vähenee tai poistuu kokonaan hyvinvointialueen organisaatiosta. Yhteistoimintamenettelyn laajuus riippuu ulkoistuksien ja/tai kilpailutusten lopullisesta laajuudesta. On oletettavaa, että järjestämissuunnitelman toimeenpanon edetessä yksittäisiä prosessikohtaisia yhteistoimintamenettelyitä käynnistetään toimeenpanon edetessä. Nämä voivat liittyä palvelun (osa)ulkoistuksiin, palvelujen uudelleenorganisointeihin tai esimerkiksi teknologian kehitykseen, jossa ihmistyön tarve vähenee.
Kainuun hyvinvointialueen organisaatiossa muodostuu luonnollisen poistuman (eläköityminen, vaihtuvuus, teknologian kehitys) kautta jatkuvaa tarvetta muuttaa tehtävärakennetta. Osa työtehtävistä muuttuu kehityksen myötä tarpeettomiksi sellaisenaan, uusia tehtäviä syntyy ja osaamistarpeet kehittyvät. Poistuma mahdollistaa muutosten toteuttamisen käytännössä jättämällä tehtäviä täyttämättä tai esimerkiksi muuttamalla nimikkeitä. Väestön supistuminen ja ikärakenteen muutos vähentävät palvelukysyntää joillain sektoreilla ja lisäävät sitä toisilla. Kainuun hyvinvointialueella on suuri haaste siirtää resurssia supistuvista lasten palveluista kasvaviin ikäihmisten palveluihin. Väestörakenteen muutokset ovat verrattain hitaita, joten näissä tilanteissa luonnollinen poistuma on erinomainen YT-prosesseja pehmeämpi keino vastata kysynnän muutoksiin.
Alle 10 henkilön muutostilanteissa YT-menettely on kevyempi kuin vähintään 10 henkilöön kohdistuvat menettelyt. Ensisijaisena tavoitteena on aina henkilön uudelleen sijoittaminen tai kouluttaminen hänelle soveltuviin tehtäviin. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanominen on aina viimesijainen keino.
Tilannekartoitus toimialoilla on osoittanut, että Kainuun hyvinvointialueella ei ole tarvetta ainakaan tässä vaiheessa yleisiin laajoja henkilöstöryhmiä koskeviin YT-menettelyn käynnistämiseen. Ydinpalveluhenkilöstöstä on pikemminkin pulaa ja yleisen yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen haittaa organisaation rekrytointia. On selkeämpää, että Kainuun hyvinvointialueella edetään ensisijaisesti luonnollisen poistuman mahdollistaman henkilöstösuunnittelun ja sopeuttamisen yleisten keinojen kautta. Toimintojen uudelleenorganisointien yhteydessä kohde- ja toimintokohtaiset YT-menettelyt käynnistetään aina tarvittaessa. Täydentävänä keinona käytetään yksittäistä henkilöä tai suppeaa ryhmää (alle 10 henkilöä) koskevia menettelyitä taloudellisten ja tuotannollisten syiden ja uudelleenorganisointien kohdalla.
On selvää, että Kainuun hyvinvointialueen on lisättävä tuottavuutta ja tehdä tehokkaita toimia talouden tasapainottamiseksi. Tuottavuuden kasvattaminen ja toimintojen uudelleenorganisoinnit aiheuttavat henkilöstön vähentämisen tarvetta. Yleisiä koko henkilöstöön kohdistuvaa yhteistoimintamenettelyä ei ole syytä käynnistää. On järkevää edetä pykälässä määritellyin toimenpitein.
Asia on käsitelty yt-toimikunnassa 29.8.2023.
Ehdotus
Esittelijä
-
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, jukka.lindberg@kainuu.fi
Aluehallitus päättää:
1. todeta, että Kainuun hyvinvointialueella on taloudelliset ja tuotannolliset syyt sekä toimintokohtaisista uudelleenjärjestelystä johtuvat syyt henkilöstön vähentämiselle,
2. velvoittaa hyvinvointialuejohtajan toteuttamaan aktiivista ennakoivaa ja toimialuerajojen yli tapahtuvaa henkilöstösuunnittelua henkilöstötuottavuuden lisäämisen keinona,
3. toteuttaa järjestämissuunnitelmaan liittyvät henkilöstövähennykset ensisijaisesti toiminto- ja kohdekohtaisen yhteistoimintamenettelyiden kautta,
4. toteuttaa aktiivisia uudelleensijoittamisen ja uudelleenkoulutuksen toimia muutostilanteissa.