Aluevaltuusto, kokous 6.11.2023

Perustelut

Kainuun hyvinvointialueen kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmä

Aloite liittyy viime kokouksessa valtuuston hyväksymään järjestämissuunnitelmaan, jossa mm. todetaan: Aiemmat TK-vuodeosastot muutetaan arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi. Akuutti sairaalahoito ei sisälly lähipalvelukonseptiin, vaan se järjestetään keskussairaalassa. Resurssien ja osaamisen turvaamisen kannalta päivystyksellisen toiminta kootaan keskussairaalan yhteyteen.

Tässä vaiheessa tuo päätös tarkoittaa Kuhmon ja Sotkamon terveyskeskussairaaloiden vanhusten akuuttihoidon siirtämistä Kajaanin keskussairaalan vastuulle. Aluehallituksen esityksessä TK-sairaalatoiminnan siirtoa Kajaaniin perustellaan säästöillä ja paremmalla hoidolla. Valtuustolle ei kuitenkaan kerrottu mitään perusteluja näille kahdelle asialle. Kokouksessa meille ei kerrottu tämän muutoksen tarkkoja kustannussäästöjä. Kokouksessa ei myöskään kerrottu sitä millä perusteella vanhusten hoito on Kainuun keskussairaalassa on parempaa kuin Kuhmon ja Sotkamon TK-sairaaloissa. Näin ollen katsomme, että valtuusto teki päätöksensä pelkkien oletusten varassa. Tällainen ei ole hyvää hallintotoimintaa.

Epäilemme, että useat valtuuston jäsenet eivät tienneet mistä päättivät ja päätös tehtiin riittämättömän tiedon varassa. Avaamme tässä asiaa Kuhmo TK:n kohdalta, mutta tilanne on vastaava Sotkamonkin TK-sairaalan kohdalla ja käsittääksemme sama muissakin Kainuun terveyskeskussairaaloissa. 

Kyse on siitä, että akuutin hoidon sairaalapotilaat Kuhmon terveyskeskuksen 22-paikkaisessa sairaalassa ovat lähes 100%:sti hyvin iäkkäitä, noin 90 vuoden ikäisiä potilaita, jotka tulevat kotoaan Kuhmosta ja muualta Kainuusta lyhytaikaiseen hoitoon. Heillä voi  kotona tulla yhtäkkiä jokin sairaus, joka osastohoidolla saadaan hoidettua nopeasti ja ammattitaidolla.

Valtuuston päätöksellä tällaista potilasta ei saisi Kuhmossa ja Sotkamossa enää hoitaa, vaan  potilas pitäisi heti lähteä kuljettamaan hoitoon Kajaaniin. Tässä linjauksessa ei mielestämme ole mitään järkeviä perusteita, koska Kuhmossa vanhusten hoidosta vastaa kokenut sisätautien erikoislääkäri ja Kajaanissa jo nyt on ollut osa terveyskeskussairaalatasoisista akuuttihoidon vuodepaikoista (10) suljettuina, koska ei ole saatu hoitajia. Kuhmossa ja Sotkamossa  hoitajatilanne sensijaan on hyvä ja Kuhmon hoitoajat Kainuun lyhyimmät.

Kainuun hyvinvointialueen palvelualuepäällikkö Arja Horto on myös todennut, että Kainuun terveyskeskussairaaloissa hoito on todellakin valtakunnallisestikin vertaillen hyvää.

Valtuuston päätöksellä kalliit ambulanssikuljetukset lisääntyisivät huomattavasti. Hyvin iäkkäiden ihmisten kuljettaminen esim. 100km päähän on myös epäinhimillistä, koska kuljetus jo sinänsä on heille rasittava kokemus. Lisäksi kokemus useista hoitajista voi aiheuttaa stressiä ikäihmiselle, ja hoidon siirtyminen Kajaaniin vaikeuttaa usein myös iäkkäiden omaisten vierailua läheisen luona. Suunniteltu kotisairaalakaan ei toimi vanhuspotilaiden kohdalla, koska nämä ikäihmiset tarvitsevat valvottua hoitoa, sen ajan kun ovat osastolla. On siis todettava että järjestämissuunnitelmassa mainitut  perusteet hoidon siirtämiseksi Kajaaniin eivät pidä paikkaansa. Hoitajatilanne Sotkamon ja Kuhmon TK-sairaaloissa on hyvä ja hoitotulokset ovat hyviä.

Pitkäaikainen kuhmolainen TK-lääkäri totesikin osuvasti, että Kuhmon väestön parissa työskentelevänä ja kliinisen kokemukseni perusteella vanhusten akuuttihoidon siirtäminen Kajaaniin ei ole lääketieteellisesti, inhimillisesti ja organisatorisesti tarkoituksenmukaista.

Kuhmon  ja Sotkamon lääkärit ja hoitajat ovat viestittäneet nämä asiat hyvinvointialueen virkamiehille, mutta heidän perustavanlaatuisista näkemyksistään ei jostain syystä ole välitetty. On todella vaikea käsittää, että keskeisen ammattikunnan kuten lääkäreiden näkemykset jätetään huomiotta Kainuun hyvinvointialueen päätöksissä. Sama tilanne oli hyvinvointialueen organisaatiorakenteen päättämisessä: Lääkäreitä ei kuunneltu eikä edes päästetty ratkaisevaan valtuuston kokoukseen kertomaan näkemyksiään. Tämä ei tiedä hyvää Kainuun hyvinvointialueen tulevaisuudelle kun ratkaisevan ammattikunnan näkemyksiä väheksytään.

Lääkäreiden perusteltujen näkemysten ohittamisella aiheutetaan hoidon tason laskua ja siksi tätä ikäihmisten hoitoa heikentävää päätöstä eli Sotkamon ja Kuhmon TK-sairaaloiden vanhusten akuuttihoidon siirtämistä Kajaaniin ei saa toteuttaa. Ikäihmiset ovat olleet Suomen hyvinvoinnin rakentajia. Heille pitää tarjota paras hoiva ja se toteutuu parhaiten paikallisessa terveyskeskussairaalassa.

Pyysin (Jaakko Mikkola) Kainuun Sanomien kirjoituksessani 050523 Kainuun hyvinvointialueen johtajaa Jukka Lindbergiä kommentoimaan julkisesti miksi hyvin toimiva ikäihmisten hoivasysteemi eli terveyskeskussairaalat pitää lopettaa ja tuoda tilalle kallis ja epäinhimillinen uusi hoitomalli. Kysymykseen ei tullut mielestämme vastausta Jukka Lindbergin kirjoituksessa 120523.

Valtuutetun aloitteeni on kaksiosainen:
 
1) Esitän, että aluehallitus ottaa TK- konseptin muuttamisen uudelleen käsittelyyn, koska valtuusto teki päätöksensä perusteettoman tiedon varassa. Pyydämme kohteliaimmin, että valtakunnallisesti tunnustettulaadukas vanhusten akuuttihoito saa  jatkua Kainuun terveyskeskussairaaloissa. Perustelemme ehdotustamme myös sillä, että akuuttihoidon siirtäminen Kajaaniin tulee ambulanssikuljetusten takia olemaan selvästi kalliimpaa kuin TK- sairaaloissa. Lisäksi vanhustenhoidon inhimillisen puolen kannalta heidän hoito tulee saada jatkua paikallisissa TK- sairaaloissa.

2) Jos ykkösehdotus ei saa hallituksessa kannatusta katsomme, että aluehallitus ei voi laittaa toimeen aluevaltuuston tekemään päätöstä TK-vuodeosastojen  muuttamista arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi ja vanhusten akuuttihoidon siirtämistä Kainuun TK-sairaaloista Kainuun keskussairaalaan.

Perusteena on se, että aluehallitus ei ole järjestänyt ennen päätöksentekoa avointa kansalaistilaisuutta TK- konseptin muuttamisesta.

Lain mukaan avoin kansalaiskeskustelu tulee järjestää ennen päätöksentekoa (viite ko lain kohta).

Pohteen toimialuejohtaja Mervi Kosken mukaan Vaalan TK-konseptin muuttamiseen liittyen ennen päätöksentekoa on järjestetty avoin kuntalaistilaisuus Vaalassa. Asian vahvisti sähköpostissaan myös Vaalan hallintojohtaja Ari Niskanen.

Järjestämisjohtaja Eija Tolonen kertoi minulle (JM) nyt kesäkuussa puhelimitse, että tällaista avointa kansalaiskeskustelua ei Kuhmossa ja Sotkamossa ei ole järjestetty TK- sairaalan konseptin muuttamisesta.

Hyvinvointialueen asukkaiden osallistumisoikeudesta säädetään hyvinvointialueista annetun lain (611/2021) 5. luvussa.  Em. lain 29 §:ssä säädetään asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista seuraavasti:

29 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;
2) selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin;
4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun;
6) tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Perustelut

Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmä on tehnyt 19.6.2023 aluevaltuuston kokouksessa aloitteen ”TK-konseptin muuttamisen uudelleen käsittely”.
 

Valtuustoaloitteen keskeinen sisältö:

”1) Esitän, että aluehallitus ottaa TK- konseptin muuttamisen uudelleen käsittelyyn, koska valtuusto teki päätöksensä perusteettoman tiedon varassa. Pyydämme kohteliaimmin, että valtakunnallisesti tunnustettu laadukas vanhusten akuuttihoito saa jatkua Kainuun terveyskeskussairaaloissa. Perustelemme ehdotustamme myös sillä, että akuuttihoidon siirtäminen Kajaaniin tulee ambulanssikuljetusten takia olemaan selvästi kalliimpaa kuin TK- sairaaloissa. Lisäksi vanhustenhoidon inhimillisen puolen kannalta heidän hoito tulee saada jatkua paikallisissa TK- sairaaloissa.

2) Jos ykkösehdotus ei saa hallituksessa kannatusta katsomme, että aluehallitus ei voi laittaa toimeen aluevaltuuston tekemään päätöstä TK-vuodeosastojen muuttamista arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi ja vanhusten akuuttihoidon siirtämistä Kainuun TK-sairaaloista Kainuun keskussairaalaan.

Perusteena on se, että aluehallitus ei ole järjestänyt ennen päätöksentekoa avointa kansalaistilaisuutta TK- konseptin muuttamisesta.”
 

Asian aikaisempi käsittely:

Aluehallitus päätti 17.4.2023 kokouksessaan §:ssä 115 ”hyväksyä järjestämissuunnitelman vuosille 2023–2025, oikeuttaa hyvinvointialuejohtajan tekemään järjestämissuunnitelmaan teknisiä korjauksia ja lähettää sen aluevaltuuston päätettäväksi.” Aluevaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 24.4.23 § 22 ja kannatetusta muutosehdotuksesta ”Muutos arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi toteutetaan eri tavalla eri paikkakuntien lähtökohtaan ja tilanteeseen sopivaksi huomioiden akuutin sairaanhoidon jatkuminen myös Sotkamossa ja Kuhmossa” äänestämisen ja muutosehdotuksen hylkäämisen jälkeen hyväksyi järjestämissuunnitelman vuosille 2023−2025. Aluehallitus päätti kokouksessaan 22.5.2023 §:ssä 137 hyväksyä järjestämissuunnitelman ensimmäisen vaiheen toimenpide-esitykset, velvoittaa hyvinvointialueen toimialueet toimeenpanemaan hyväksytyt esitykset, ja oikeuttaa hyvinvointialuejohtajan liittämään järjestämissuunnitelmaan yksittäisiä hankkeita, mikäli vakiinnuttamisrahan nopea ja joustava käyttö sitä edellyttää.

Vastaus aloitteeseen:

Aloitteen kohta 1):

Terveyskeskussairaaloiden muuttamista arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi on valmisteltu laajasti syksystä 2022 lähtien ennen päätöksentekoa ja toimeenpanon valmistelu on jatkunut tiiviinä päätöksenteon jälkeen koko kevään ja kesän 2023 ajan.  Muutosta on erikseen käsitelty ja esitelty muun muassa aluehallituksen seminaarissa 23.3.2023 sekä aluevaltuuston seminaareissa 5.-6.4.2023. Aluehallituksen 17.4.2023 kokouksen §:n 115 perusteluteksteissä on kuvattu laajalti asiaa koskeva ennakkovalmistelu syksystä 2022 alkaen.

Aluevaltuustolle on esitetty 24.4.2023 kokouksessa §:ssä 22 diasarja, jossa on käyty läpi terveyskeskussairaaloita koskevan muutoksen tavoitteet, keskussairaalan akuuttiyksikön sekä kuntien arviointi- ja kuntoutusyksiköiden roolit, asiakkaan uusi palvelupolku ja muutoksen aikataulu. Diasarjassa on tuotu valtuustolle tiedoksi myös toimenpiteet, jotka tehdään ennen muutosta: muun muassa turvataan hoiva- ja akuuttipaikkojen määrä, vahvistetaan kotisairaalan toimintaa ja otetaan henkilöstö mukaan suunnitteluun. Lisäksi diasarjassa on tuotu valtuustolle tiedoksi, että muutos toteutetaan vaiheittain ja vanhaa ja uutta toimintaa rinnakkain vieden.

Potilaiden hyvä sekä potilasturvallinen hoito on ensisijaista. Potilasturvallisuutta varmistetaan muun muassa sillä, että Kainuun keskussairaalassa lääkäri on paikalla ympäri vuorokauden, kun taas Kuhmossa lääkäri on paikalla vain virka-aikana. Aloitteessa esille nostettuja ambulanssikuljetusten määriä tullaan seuraamaan muutoksen edetessä vaiheittain.

Aluevaltuusto hyväksyi 24.4.2023 järjestämissuunnitelman 1. vaiheen linjaukset ja sen täytäntöönpanopäätökset tehtiin aluehallituksessa 22.5.2023 §137 ja sen jälkeen toimeenpanoa on päätöksen pohjalta jatkettu viranhaltijatyönä. Arviointi- ja kuntoutusyksikön profiilia ja toimintamallia sekä integraatiota akuuttiin kotisairaalaan on lähdetty suunnittelemaan esihenkilötasolla ja muutosta koskevia keskusteluja on käyty kaikilla henkilöstötasoilla. Muutosta valmistelevia kokouksia on pidetty sekä valmistelu-, että toimeenpanon käynnistysvaiheessa. Tällaisia kokouksia on pidetty esimerkiksi pelkästään Kuhmon osalta useita ja niissä on ollut mukana Kuhmon esihenkilöitä ja lääkäreitä. Lisäksi Kuhmossa on pidetty erillinen keskustelutilaisuus paikallisten lääkäreiden sekä perusterveydenhuollon ylilääkärin ja palvelualuepäällikön kesken. Lisäksi hyvinvointialuejohtaja ja terveyden ja sairaanhoidon palvelujen toimialuejohtaja ovat käyneet Kuhmossa keskustelemassa muutoksesta. Esihenkilötason lisäksi keskusteluja on myös käyty henkilöstötasolla ja niitä jatketaan edelleen suunnitelmien tarkentuessa. Myös Kuhmon sote-keskuksen tilasuunnitelman valmistelu on aloitettu kokoamalla käyttäjäryhmä.

Aloitteen kohta 2):

Hyvinvointialuelain 29 §:n säädetty hyvinvointialueen asukkaille ja palvelujen käyttäjille oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Pykälän 1 momentin mukaan ”aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.” Pykälän 2 momentti sisältää luettelon niistä keinoista, joilla hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan edistää.

Lain 29.2 §:n sisältämä luettelo vaikuttamisen eri keinoista ei ole tyhjentävä, vaan sen on lain esitöiden mukaan tarkoitettu antavan esimerkinomaisesti kuvan mahdollisista käytettävissä olevista keinoista. Lain 29 §:n 2 momentissa mainitaan esimerkkinä keskustelu- ja kuulemistilaisuuden järjestäminen, joissa lain esityön mukaan voidaan vapaamuotoisesti selvittää asukkaiden näkemyksiä tietystä teemasta tietyllä hetkellä tai pidemmän ajanjakson aikana. Lain esityöstä (HE 241/2020 vp, s. 540−542) ilmenee, että säännöksen velvoittavasta sanamuodosta huolimatta aluevaltuustolle on pitkälti jätetty päätettäväksi hyvinvointialueen asukkaiden suoran demokratian laajuus ja muodot. Lain esitöiden perusteella hyvinvointialue päättää momentissa mainittujen keinojen käytöstä ja voi edistää osallistumista ja vaikuttamista myös muilla keinoilla.

Lain esitöiden perusteella voidaan katsoa, että lainsäätäjän tahtona on ollut taata hyvinvointialueen asukkaille mahdollisimman laajat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston velvollisuutena on huolehtia siitä, että kyseiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat käytännössä. Keinot osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiseen ovat moninaiset, eikä laissa ole tyhjentävällä tavalla säädetty millä tavoin, missä vaiheessa ja minkälaisissa asioissa hyvinvointialueen asukkaita tulee kuulla osallistumisoikeuksien toteutumiseksi.

Lainsäädännöllä aluevaltuustolle on edellä esitetyllä tavalla jätetty laaja harkintavalta osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiseen käytettävien keinojen suhteen, kunhan ne ovat monipuolisia ja vaikuttavia.

Aluehallituksessa on 17.4.2023 115 §:ssä järjestämissuunnitelman käsittelyn perusteluteksteissä on todettu seuraavaa:

”Henkilöstö ja asukkaat kytketään järjestämissuunnitelman konkreettisiin toimiin siirryttäessä aluevaltuuston linjausten pohjalta aluehallituksen toimeenpanoon. - - - Yksityiskohtaisista esityksistä laaditaan valmistelu aluehallituksen hyväksyttäväksi ja keskeisissä palvelumuutoksissa tullaan hyödyntämään vaikutusten ennakkoarviointia sekä henkilöstön, asukkaiden ja sidosryhmien osallisuus- ja kuulemismenettelyä.”

Näin ollen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on otettu asiaa valmisteltaessa hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti huomioon ja laajempi kansalaiskuuleminen tullaan huomioimaan suunnitelman mukaisesti asian toimeenpanovaiheessa. Terveyskeskussairaaloiden muuttamisesta arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi tullaan tekemään osana toimeenpanoa vielä erillinen, konkreettista muutoksen toteuttamista ja aikataulua koskeva päätös, jota koskevaan keskusteluun kytketään hyvinvointialueen asukkaat. Näin ollen asiassa ei ole aihetta jättää aluevaltuuston 24.4.2023 tekemää päätöstä toimeenpanematta valtuustoaloitteessa kohdassa 2. esitetyillä perusteilla.