Aluevaltuusto, kokous 19.6.2023

Perustelut

Aikaisempi käsittely

Aluevaltuusto 31.10.2022 § 84 pöytäkirjamerkintä valtuustoaloite Vasemmiston Kainuun hyvinvointialueen valtuustoryhmä: Hyvinvointialueelle autonominen työvuorosuunnittelu

Päätös

Hallintosäännön 119 § mukaisesti aluevaltuusto päätti lähettää aloitteen aluehallitukselle valmisteltavaksi.

Aluehallitus 12.6.2023:

Vasemmiston valtuustoryhmä esittää aloitteessaan 31.10.2022, että Kainuun koko tulevalla hyvinvointialueella otetaan käyttöön autonominen työvuorosuunnittelu. Eli työntekijät itse suunnittelevat työvuoronsa ennalta sovittujen pelisääntöjen mukaan. Vastuu työvuorosuunnitelman asianmukaisuudesta säilyy edelleen esihenkilöllä, joka tarkastaa ja tekee tarvittavat muutokset. Autonomisessa työvuorosuunnittelussa on paljon tutkittuja, työhyvinvointia lisääviä etuja. Mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin lisää motivaatiota ja työhön sitoutumista. Töiden ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu, mikä vähentää stressiä. Työssä jaksaminen paranee ja sairauspoissaolot vähenevät.

Vasemmiston valtuustoryhmä näkee autonomisessa työvuorosuunnittelussa paljon hyvää. Esihenkilöiden työtaakka listojen rakentamisesta kevenee ja työntekijöiden työhyvinvointi paranee. Malli vaatii toimiakseen terveen ja keskustelevan työyhteisön, mutta sen tulisi olla oletusarvo, jonka saavuttamiseksi toimintatapoja ja johtamista ollaan valmiita kehittämään. Kokonaisuutta voitaisiin kehittää ja edistää henkilöstöstrategian laatimisprosessin yhteydessä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on valtava pula koko maassa, joten meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa Kainuun hyvinvointialueesta aidosti houkutteleva ja hyvä työnantaja. Tämä on välttämätöntä, jotta pystymme pitämään kiinni nykyisistä osaajista ja houkuttelemaan työntekijöitä maakunnan ulkopuolelta, Vasemmiston valtuustoryhmä muistuttaa.

Aluehallituksen valmistelu:

Työvuorosuunnittelu perustuu työaikalakiin. Työvuoroluettelo on työaikalain mukaan laadittava samaksi ajaksi kuin tasoittumissuunnitelma, jos käytössä ei ole liukuva työaika tai joustotyöaika. Päivätyöstä ja säännöllisestä vuorotyöstä poikkeavat työaikamuodot toteutetaan Suomessa pääsääntöisesti työaikalain mukaisena jaksotyönä. Jaksotyötä tehdään eniten sosiaali- ja terveysalalla. Täten valtuustoaloitteeseen viitaten autonomisella työvuorosuunnittelulla viitattaneen jaksotyöaikamuodossa tapahtuvaan työvuorosuunnitteluun. Autonomisesta työvuorosuunnittelusta käytetään myös yhteisöllinen työvuorosuunnittelu -käsitettä.

Hyvin suunnitelluilla työajoilla voidaan vähentää työn kuormittavuutta ja edistää työstä palautumista. Hyvät työajat tukevat työkykyä ja pitkiä työuria. Työajoilla on monia vaikutuksia jaksamiseen, työhyvinvointiin, terveyteen, työkykyyn ja tuottavuuteen. Vuorotyö lisää kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, aikuisiän diabeteksen ja mahdollisesti joidenkin syöpien, kuten rintasyövän riskiä. Vuorotyö voi lisätä myös sairauspoissaoloja. Yövuorot ja aikaiset aamuvuorot aiheuttavat univajetta ja työvireys voi heiketä. Vuorotyö lisää myös työtapaturmien riskiä. 

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen hankaloituu, mikäli ennakointi- ja vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat vähäisiä. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisäävät työtyytyväisyyttä sekä edistävät työn ja muun elämän yhteen sovittamista ja työhön osallistumista. Samalla sairauspoissaolot vähenevät ja työurat pitenevät. Työaikojen kuormituksen arvioiminen mahdollistaa konkreettiset kehittämistavoitteet työaikojen suunnitteluun ja kuormittavuuden vähentämiseen. Esimerkiksi yhteisöllisen työvuorosuunnittelun edistäminen lisää vaikutusmahdollisuuksia, mutta samalla tulee varmistaa, ettei vuoroer-gonomia heikkene. Työaikoihin liittyviä kuormitustekijöitä ovat kokonaistyöaika ja ylityö, työvuorojen pituus, peräkkäisten työvuorojen määrä, ilta- ja yövuorojen määrä, päivittäinen ja viikoittainen palautumisaika, työaikojen ennakoitavuus, mahdollisuudet vaikuttaa omaan työ- ja vapaa-aikaan sekä työn tauotus.

Työnantaja vastaa työvuoroluettelon laatimisesta, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Työnantaja vastaa myös työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista mm. vuoroergonomian näkökulmasta. Kainuun hyvinvointialueella työntekijät voivat vaikuttaa omiin työaikoihinsa esittämällä ennakkoon toiveita työvuorosuunnitelman laatimista varten. Lopulta työnantaja kuitenkin vastaa siitä, että työntekijöitä on oikea-aikaisesti käytettävissä asiakkaiden ja potilaiden hoito- ja palvelutarpeisiin. 

Kainuun hyvinvointialueella käytetään jaksotyön työaikasuunnittelussa Titania työvuorosuunnitteluohjelmaa. Titaniaan on saatavilla lisämaksullisena ominaisuutena autonominen työvuorosuunnittelu. Tällä hetkellä ominaisuus on käytössä muutamassa yksikössä ja muutamassa yksikössä yhteisöllistä työvuorosuunnittelua toteutetaan erilaisilla yksiköiden itse luomilla paperiversioilla. Osassa yksiköistä yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta on luovuttu. Syynä luopumiseen on useimmiten ollut aito yhteisöllisyyden puute (ns. vahvat/nopeat ovat syöneet heikommat/hitaammat eli työvuorot eivät ole toteutuneet tasapuolisesti). 

Kainuun soten yhtymähallitus päätti, että Kainuun sotessa otetaan käyttöön toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu. Kainuun hyvinvointialueella toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun eteenpäin viemisestä ei ole vielä päätetty, mutta sitä on jatkuvasti edistetty Kainuun soten linjauksen pohjalta. Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu on osa tiedolla johtamista, jossa tieto tuodaan näkyväksi. Se helpottaa ja nopeuttaa työvuorosuunnittelua. Toimintalähtöisessä työvuorosuunnittelussa jokaisen työntekijän osaaminen viedään työvuorosuunnitteluohjelmaan ja määritellään toiminnan kannalta oleelliset osaamistarpeet vuorokohtaisesti, minkä myötä työvuorosuunnittelua ohjaa ensisijaisesti hoito- ja palvelutarve. Sen ansiosta työvuorosuunnittelua uudistetaan toiminnan näkökulmasta, jossa asiantuntijoina ovat yksiköiden esihenkilöt. Tämä lisää myös potilasturvallisuutta.  

Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu ei kuitenkaan poista työntekijöiden mahdollisuuksia esittää toiveitaan työvuorosuunnitelmiin. Työvuorosuunnittelua tekevän on mahdollista huomioida toiveiden lisäksi mahdolliset erilaiset elämäntilanteet, joka lisää työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun käyttöönoton taustalla on ajatus työvuorosuunnittelun keskittämisestä. Työvuorosuunnittelua tekee n. 200 esihenkilöä, minkä vuoksi myös osaamisessa esiintyy kirjavuutta. Työvuorosuunnittelua keskittämällä työvuorosuunnitteluun tarvittavaa osaamista voidaan kehittää ketterämmin. Samalla työvuorosuunnittelun kokonaiskehittäminen helpottuu ja vapauttaa yksiköiden esihenkilöiden työaikaa perustehtävän hoitamiseen. Keskittämisajatuksen taustalla on resurssien tehokkaampi käyttö niin, että työvuorosuunnittelussa voidaan yhdistää toiminnaltaan samankaltaisia työyksiköitä, mikä mahdollistaa joustavan henkilöstöresurssien hyödyntämisen.  Tämä lisää yksiköiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa osaltaan henkilöstön osaamisen monipuolistamisen. 

Toimintalähtöinen (ja keskitetty) työvuorosuunnittelu ei ole yhtäaikaisesti mahdollista autonomisen työvuorosuunnittelun kanssa. Autonominen työvuorosuunnittelu vaatii toimiakseen kiinteän ja vakituisen yksikön, jossa työntekijät aidosti yhdessä suunnittelevat työvuoronsa. Toimiakseen se vaatii aikaa ja useiden pelisääntöjen työstämistä ja noudattamista sekä esihenkilöiden tukea ja ohjaamista. Lisäksi on huomioitava työaikalain vaatimukset, jotka eivät aina ole henkilöstön tiedossa, mutta joiden toteutumisesta esihenkilö lopulta vastaa.