Aluehallitus, kokous 13.4.2026

Perustelut

Vastaus Keskustan aluevaltuustoryhmän valtuustoaloitteeseen 

Työterveyshuollon laajentamista perussairauksien erikoislääkärivetoiseen hoitoon, todetaan seuraavaa:
Työterveyshuollon sairaanhoito on valtakunnallisten ohjeiden sekä työterveyshuollon käytäntöjen mukaan yleislääkäritasoista toimintaa, eikä siihen sisälly erikoislääkäritasoista hoitoa tai pitkäaikaista seurantaa. Erikoislääkäripalvelut voivat työterveyshuollossa toimia vain rajattujen konsultaatioiden muodossa, joissa hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä. Näin ollen perussairauksien erikoislääkärijohtoinen hoito on rajattu työterveyshuollon lakisääteiseen tai korvattavaan toimintaan. 

Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin yleislääkäritasoiset palvelut, ja työterveyshuoltoon sisällytetty erikoissairaanhoito lisäisi työnantajan kustannuksia merkittävästi, sillä Kela-korvaus kohdistuu pääasiassa ehkäisevään työhön ja yleislääkäritasoiseen sairaanhoitoon, ei erikoislääkäripalveluihin. Kainuun hyvinvointialueella työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat korkeat jo ilman erikoissairaanhoitoa.

Työterveyshuollon keskeinen tehtävä on edistää työkykyä, ehkäistä työperäisiä sairauksia ja tukea työhön paluuta. Erikoissairaanhoidon tuominen työterveyshuollon piiriin siirtäisi resurssit pois työterveyshuollon ydintehtävästä ja muuttaisi palvelun luonnetta sairaanhoitopainotteiseksi tavoilla, jotka eivät ole työterveyshuollon tarkoituksen mukaisia. Lisäksi mahdolliset erikoislääkärin määräämät jatkotutkimukset ja -hoidot toteutuvat joka tapauksessa alueen omassa erikoissairaanhoidossa, mikä aiheuttaisi hoitoketjujen pirstoutumista ja päällekkäistä työtä. 

Kainuun hyvinvointialueella on jo kattava ja toimiva erikoissairaanhoidon järjestelmä, joka vastaa perussairauksien tutkimuksesta ja hoidosta. Työterveyshuollon ei ole tarkoitus korvata alueellista erikoissairaanhoitoa, eikä sen rooliin kuulu näiden palvelujen järjestäminen. Lakisääteinen työterveyshuolto on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää toimintaa, eikä siihen sisälly perussairauksien erikoislääkärivetoista hoitoa. 

Lisäksi valtakunnallinen ohjaus painottaa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, joka on myös kustannustehokkain keino vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä. Kela-korvausjärjestelmän uudistukset ovat jo siirtäneet painotusta ennaltaehkäisyyn, koska sillä saavutetaan suurimmat vaikutukset sekä työnantajan kustannusten että työkyvyn tukemisen näkökulmasta. 

Hoitoonpääsy työterveyshuollossa on turvattu, myös akuuteissa perussairauksien hoidossa ja sopimus kattaa valtakunnallisestikin vertailtuna todella kattavat työterveyshuollon palvelut. 

Edellä esitetyn perusteella työterveyshuollon laajentaminen perussairauksien erikoissairaanhoitoon ei ole taloudellisesti, toiminnallisesti eikä työterveyshuollon perustehtävän näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Työterveyshuolto tulee pitää sopimuskauden ajan yleislääkäritasoisena ja ennaltaehkäisevään työkyvyn tukemiseen painottuvana palveluna, ja hyvinvointialueen perussairauksien hoidossa tulee edelleen hyödyntää olemassa olevaa erikoissairaanhoidon järjestelmää. Tämän kokonaisuuden perusteella esitetään, että Kainuun hyvinvointialue jatkaa nykyisellä työterveyshuollon mallilla ilman laajennuksia erikoislääkärivetoiseen perussairauksien hoitoon.

Vastaus täsmätyökykyisten työkykyratkaisuihin:
Kainuun hyvinvointialueella täsmätyökykyisten työntekijöiden tukeminen ja heidän työhön paluunsa vahvistaminen on ollut systemaattisen kehittämistyön kohteena jo vuoden 2023 alusta alkaen. Kainuun hyvinvointialueella olemme ottaneet käyttöön esihenkilökompassin, joka on parantanut työntekijöiden työkyvyn seurantaa ja mahdollistanut varhaisen tuen tarpeessa olevien tunnistamisen. Esihenkilökompassi myös ohjaa esihenkilöitä puuttumaan toistuviin sairauspoissaoloihin ja antaa konkreettisen rakenteen työkyvyn johtamiselle. Työterveyshuollon kanssa olemme kehittäneet työterveysneuvotteluprosessia, ja tämän prosessin laadun ja vaikuttavuuden parantaminen jatkuu edelleen tiiviissä yhteistyössä.

Kainuun hyvinvointialueella on perustettu loppuvuodesta 2025 täsmätyöpankki, jonka avulla on pystytty sijoittamaan useita työntekijöitä heidän työkykyään vastaaviin työkokeiluihin tai jopa uusiin tehtäviin. Ratkaisut ovat osoittautuneet toimiviksi, ja vuoden 2025 KEVA:n raportti vahvistaa, että kehityssuunta on oikea: organisaatiomme on entistä paremmin kyennyt löytämään sisäisesti sopivia työtehtäviä työkyvyn muutostilanteissa oleville työntekijöille. KEVA:n tilastot osoittavat myös, että Kainuun hyvinvointialueella on valtakunnallisesti tarkasteltuna korkealla tasolla erilaisten kuntoutusratkaisujen hyödyntämisessä. Kainuun hyvinvointialue on pystynyt tukemaan työkykynsä kanssa kamppailevia työntekijöitä kuntoutumiseen omaan työhön ja ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeitä. 

Kainuun hyvinvointialue tunnistaa sairauspoissaolojen lisääntyneen, mutta samalla tiedostamme, että ne painottuvat entistä voimakkaammin samoihin henkilöihin. Tätä taustaa vasten esihenkilökompassin tuoma rakenne on keskeinen työkalu varhaiseen puuttumiseen ja tukitoimien käynnistämiseen. Vuonna 2026 Kainuun hyvinvointialue tulee vahvistamaan korvaavan työn prosessia siten, että sen toteuttaminen on esihenkilöille aiempaa selkeämpää. Kainuun hyvinvointialue avaa ja kuvaa prosessin yksityiskohtaisemmin, kouluttaa esihenkilöitä ja lisää viestintää myös henkilöstölle, jotta korvaavan työn mahdollisuudet tunnistetaan ja niitä hyödynnetään johdonmukaisesti sairauspoissaolojen sijaan. Tämä omalla tavalla asennetyö vaatii pitkäjänteistä, tavoitteellista kehittämisotetta. 

Kainuun hyvinvointialueella järjestetään kaksi kertaa vuodessa toimialuekohtaiset työterveyshuollon yhteistyöpalaverit, joissa käsittelemme työkykyjohtamisen keskeiset haasteet, asetamme tavoitteita ja seuraamme mittareita. Nämä palaverit ovat merkittävä osa työkykyjohtamisen jatkuvaa kehittämistä. Panostamme arjen työkykyjohtamiseen ja tunnistamme paremmin kuin aiemmin ne haasteet, joita työkyvyn tukemisessa vielä on. Näitä haasteita emme kiellä – päinvastoin, tunnistaminen on ollut edellytys tämän kehittämistyön toteuttamiselle ja jatkumiselle.

Edellä kuvatun perusteella toteamme, että Kainuun hyvinvointialue on ottanut täsmätyökykyisten työhönpaluun tukemisen vakavasti ja tehnyt järjestelmällistä, vaikuttavaa kehittämistyötä jo usean vuoden ajan. Vaikka kehitettävää edelleen on, Kainuun hyvinvointialue on rakentanut toimintamalleja, jotka mahdollistavat entistä paremman työkyvyn seurannan, tuen ja työhön sijoittumisen. Pyrkimyksenä on varmistaa, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus jatkaa työssä omien terveydellisten edellytystensä mukaisesti – ja että Kainuun hyvinvointialue pystyy pitämään kiinni arvokkaasta osaamisestaan, ei menettämään sitä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Aluehallitus päättää antaa aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi aluevaltuustolle vuosittaisessa maaliskuun loppuun mennessä esitettävässä koontiluettelossa ja esittää,​ että aluevaltuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.