Perustelut
Aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä.
Hyvinvointialueet ovat osa julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousohjausta. Valtion rahoitus antaa raamit hyvinvointialueiden toiminnalle. Valtion rahoitus on yleiskatteellista ja se on vuositasolla kiinteä määrä.
Kainuun hyvinvointialueen strategia toimii talousarvion laatimisen perustana. Strategiaan perustuvat järjestämissuunnitelman eri aallot ja niiden toimenpiteet täsmentävät strategiaa ja kytkeytyvät talousarvioon.
Kainuun hyvinvointialueen talousarviovalmistelu vuodelle 2025 käynnistyy toukokuussa 2024 ja aluehallitus käsittelee talousarvion joulukuun 2024 alkupuolella ja aluevaltuusto hyväksyy talousarvion joulukuun 2024 loppuun mennessä.
Liitteessä 1 on esitetty Kainuun hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvion raami sekä vuoden 2025 talousarvion että vuosien 2026-2028 taloussuunnitelmien laadintaohje.
Hyvinvointialueiden taloudellinen raami pohjautuu hyvinvointialueen toimintatuottoihin ja valtion rahoitusosuuteen, joiden tulisi kattaa toiminnan kustannukset. Kainuun hyvinvointialueen laskennallinen valtion rahoitus vuodelle 2025 on viimeisimmän rahoituslaskelman (VM/KAO 29.4.2023) mukaan 395,4 milj. euroa
Kainuun hyvinvointialueen v. 2023 ja 2024 alijäämien kattaminen hyvinvointialuelain edellyttämässä määräajassa ei ole realistista, mikäli rahoitus vuodelle 2025 toteutuu ennakkoarvion tasolla.
Talousarvion 2025 raamitavoitteeksi esitetään alijäämäkierteen katkaisemista rahoituksen alhaisuudesta ja kustannusten nousupaineista huolimatta. Kustannuskehitystä kuvaa esimerkiksi sopimusperusteisten palkankorotusten vaikutus, joka vuodelle 2024 on noin 13–15 milj. euroa.
Talousarvion raamivalmistelu vuodelle 2025 suunnitellaan siten, että minimitavoitteena on vähintään +-0-tulos. Valtionrahoitustason (VM/KAO 29.4.2024) mukaan vähintään +-0-tuloksen saavuttaminen edellyttäisi korkeintaan 2,9 % toimintakatteen kasvua tilinpäätöksen 2023 tasosta ja toimintakatteen -1,48 %:n vähennystä talousarvion 2024 tasosta.
Raamitavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Valtiovarainministeriön ennuste hyvinvointialueiden toimintakatteiden kehityksestä ennakoi kokonaisuutena 3,3 %:n kasvua vuodesta 2024 vuoteen 2025. Tämä tarkoittaisi Kainuun hyvinvointialueelle 18,5 milj. euron toiminnallista sopeuttamistavoitetta.
Toimintakatteen jakautumista eri toimialueille on suunnattu suhteessa 2023 tilinpäätökseen, vuoden 2024 talousarvioon sekä odotettavissa oleviin lainsäädäntömuutoksiin muun muassa maan hallituksen kehysriihessä tehtyjen päätösten perusteella. On kuitenkin selvää, että toimintakatteen jakautuminen toimialueiden kesken on tässä vaiheessa vielä arvio ja tulee tarkentumaan talousarviovalmistelun edetessä. Eri toimialueilla on erilaiset keinot vastata vuodesta 2024 supistuvaan rahoitukseen.
Kainuun hyvinvointialueen strategia ohjaa raamivalmistelun pohjalta käynnistyvää työskentelyä. Tässä järjestämissuunnitelman ja kehitysohjelmien toimeenpanon onnistuminen on ratkaisevaa.
Tavoitteena oleva talousarviotaso edellyttää määrätietoisia toimia kokonaistuloksellisuuden parantamisessa. Näitä ovat mm:
- Nykyinen tai suurempi määrä asiakkaita ja potilaita on palveltava pienemmillä resursseilla ilman että laatu tai vaikuttavuus heikentyvät merkittävästi. Erityisesti tämä edellyttää virkatyönä tehtävän työn lisääntymistä kalliin vuokratyön sijaan.
- Johtamisen on perustuttava tietoon ja niiden pohjalta asetettuihin tavoitteisiin.
- Henkilöstön työelämän laatua kehitetään aktiivisella ja valmentavalla johtamisella. Sairauslomien sekä ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseen kiinnitetään huomiota.
- Henkilöstön määrän vähentämisessä arvioidaan luonnollisen poistuman mahdollisuudet ja rajat.
- Väestön väheneminen eri ikä- ja kohderyhmissä edellyttää sekä resurssin vähentymistä että uudelleenjakoa eri palvelujen välillä.
- Teknologian käyttöä lisätään aina kun se on mahdollista. Vakiinnuttamisrahaa käytetään muutosten kiihdyttämiseen.
- Erilaisin rakennemuutoksin etsitään aina keveintä ja tarkoituksenmukaisinta ratkaisua, joilla palvelutarpeisiin vastataan.
- Sujuvat asiakasprosessit edellyttävät tiivistä yhteistoimintaa toimialueiden, palvelualueiden ja palveluyksiköiden välillä.
- Rahoitustaso edellyttää nopeaa muutosten toteuttamista organisaatiossa. Hyvällä muutosten hallinnalla vähennetään niiden haitallisia seurauksia.
Suunnitelmavuosien 2026-2028 osalta suunnittelukehys määritellään lopullisen rahoituksen vahvistuttua syksyn 2024 aikana.
Liitteessä 1 esitettyyn talousarvio-ohjeeseen voidaan tehdä tarvittaessa teknisiä tarkennuksia.
Kainuun hyvinvointialueen hallintosäännön § 61:n mukaan aluehallitus hyväksyy talousarvion ja suunnitelman suunnittelukehykset sekä talousarvion laadintaohjeet.
Ehdotus
Esittelijä
-
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, jukka.lindberg@kainuu.fi
Aluehallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Kainuun hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvion raamin sekä vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2026-2028 taloussuunnitelmavuosien laadintaohjeen.
Päätös
Hyväksyi.
Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.
Merkittiin tauko klo 14.14-14.28.