Aluehallitus, kokous 15.1.2024

Perustelut

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus on 14.11.2022 § 255 hylännyt valittajan tekemän oikaisuvaatimuksen tulosaluejohtajan palkan tarkastamisesta (yhtymähallituksen päätös 25.8.2022 § 194). Valittaja on tehnyt yhtymähallituksen päätöksestä valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on pyytänyt 20.12.2022 lähettämällään kirjeellä Kainuun Sotelta vastinetta valitukseen. Koska Kainuun Soten toiminnot ovat siirtyneet Kainuun hyvinvointialueelle 1.1.2023, antaa hyvinvointialueen hallitus pyydetyn vastineen. 

Valittaja pyytää hallinto-oikeutta kumoamaan yhtymähallituksen 14.11.2022 tekemän päätöksen lainvastaisena, kuntayhtymän velvoittamista maksamaan valittajan palkkasaatava alkuperäisen vaatimuksen mukaisesti ja että hallinto-oikeus käsittelee asian samalla hallintoriitahakemuksena. Valittaja vaatii palkkansa korjaamista ajoilta 1.1.2017 - 31.12.2020 ja 1.1.2021 - 28.10.2021 johtaville viranhaltijoille tehdyn työn vaativuuden arvioinnin perusteella samalle tasolle, kuin vastaavaan tasoon arvioidun terveysjohtajan palkka. Korvaus tulee suorittaa viivästyskorkoineen ja tehtäväkohtaisen palkankorotuksen aiheuttamat muutokset muihin palkanosiin täytyy huomioida. Valittaja on toiminut 1.1.2017 - 31.12.2020 perhepalvelujohtajana ja 1.1.2021 alkaen hyvinvointipalvelujen tulosaluejohtajana. 

Kainuun Soten yhtymähallitus on käsitellyt johdon palkkauksen tarkistamista kokouksissaan useaan kertaan vuodesta 2016 alkaen ja jo vuonna 2014 yksittäisten viranhaltijoiden osalta. KVTESin mukaan työnantajan edustajana toimivan ylimmän johdon palkoista, niiden tarkistamisesta ja tarkistuksen voimaantulosta on voitu sopia vapaasti. Kainuun Soten tulosaluejohtajien kokonaispalkat ovat eronneet toisistaan. Johdolle on tehty työn vaativuuden arviointi vuosina 2015-2016. Arvioinnin tuloksen mukaan terveysjohtajan, hallintoylilääkärin, vanhusjohtajan ja perhepalvelujohtajan tehtävät olivat vaativuudeltaan samalla tasolla. Yhtymähallitus ei kuitenkaan ole milloinkaan hyväksynyt tehtyä työn vaativuuden arviointia palkkojen korjausten perusteeksi, vaan on palauttanut asian useaan kertaan uudelleen valmisteluun. Näin esimerkiksi päätös 26.8.2020 § 228 "palautetaan ja TVA tehdään uudestaan". Johdon palkkoja ei ole milloinkaan kokonaisuutena korjattu työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Palkkoja on sitä vastoin korjattu yksittäisinä tapauksina kokonaisharkinnalla. Valittajan palkkaa on nostettu mm. yhtymähallituksen päätöksellä 7.12.2016 § 291 1.1.2017 alkaen. Palkkaa on korjattu, kuten valittajakin asian ilmaisee "osittain" eikä lainkaan takautuvasti. Tämäkin päätös osoittaa, että työn vaativuuden arviointi ei ole ollut pohjana palkan korjaamisessa. 

Valittajan tekemään oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä 14.11.2022 § 255 yhtymähallitus toteaa perusteluina, että työn vaativuuden arviontia ei ole koskaan hyväksytty palkkatason tarkastelun ainoaksi kriteeriksi, vaan yhtymähallitus on työnantajalle kuuluvaa harkintavaltaa käyttäen määritellyt johdon palkat eri suuruisiksi mm. asiantuntijatehtävän ja henkilöstöjohtamisen tuomien eri vaatimuustasojen vuoksi. Valittajan mukaan tasapuolinen kohtelu palkkauksessa merkitsee ensisijaisesti sitä, että samaa tai samanarvoista työtä tekevät työntekijät ovat oikeutettuja yhtäläiseen palkkaukseen. Työnantajalle kuuluvan harkintavallan mukaan valittajan työtä ei ole pidetty kokonaisharkinnalla saman arvoisena valittajan verrokkina pitämän terveysjohtajan tehtävän kanssa. 

Valittajan mukaan valituksenalainen päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska päätös on tehty puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä, eikä perusteluja tälle menettelylle ole päätöksessä esitetty. Yhtymähallitus on kokouksessaan 25.8.2022 käsitellyt johdon palkkausta ja osana asiaa on ollut myös kuntayhtymän johtajan palkan korjaaminen. Pöytäkirjasta ilmenee, että hallituksen esittelijänä toimiva kuntayhtymän johtaja on tällöin poistunut kokouksesta esteellisenä ja asia on päätetty puheenjohtajan esittelystä. Samoin on toimittu, kun on käsitelty ao. päätöksestä tehtyä oikaisuvaatimusta, vaikkakaan oikaisuvaatimuksessa ei ole vaadittu oikaisua päätökseen kuntayhtymän johtajan palkkauksen osalta. Koska oikaisuvaatimus on kohdistunut kuitenkin asiaan, jonka alkuperäisessä käsittelyssä kuntayhtymän johtaja on poistunut esteellisenä, on erityisestä syystä asia käsitelty puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Valittajan käsitys siitä, että paikalle olisi pitänyt kutsua esittelijäksi esteetön viranhaltija, ei ole relevantti. Asia on koskettanut mm. valittajan vaatimuksensa perusteluina esittämän työn vaativuuden arvioinnin kautta koko johdon palkkojen vertailua, ja näin ollen koko johto on ollut esteellinen esittelijäksi. Myös kuntayhtymän johtajan esteellisyys tekee hänen alaisensa esteelliseksi asian luonteen vuoksi. Tällä perusteella yhtymähallitus on voinut ja sen on tullut käsitellä asia puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Perustelu käytännölle on kirjattu kuntayhtymän johtajan esteellisyytenä. 

Valittajan pyyntö asian käsittelemisestä hallintoriita-asiana on hylättävä. Hallintoriitana voidaan käsitellä ainoastaan asia, jota ei voida ratkaista valitusteitse. Vireillä oleva valitus on oikea tapa ratkaista asia. Mikäli hallinto-oikeus vastoin aluehallituksen käsitystä katsoisi päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä tai muutoin lainvastaisesti, tulee palkkasaatavan suuruutta koskeva asia palauttaa hyvinvointialueen ratkaistavaksi. Valittajan "arvioita" saatavan määrästä ei voi ottaa ratkaisun perusteeksi. 

Valittaja on esittänyt kunnalliseen yhteistoimintasopimukseen perustuvan pyynnön paikallisneuvottelujen käymisestä palkkauksestaan lokakuussa 2021, mutta neuvottelu on järjestetty vasta joulukuussa 2022 yhtymähallituksen päätöksen jälkeen. Valittajan mukaan työnantaja on laiminlyönyt työnantajan neuvotteluvelvoitteen. Samoin valittajan käsityksen mukaan päätöksenteossa on viivytelty aiheettomasti useita vuosia. Aluehallitus toteaa, että hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia väitettä neuvotteluvelvoitteen laiminlyönnistä. Hallinto-oikeus ei voi myöskään ottaa kantaa siihen, onko päätöksenteossa noudatettu hyvää hallintotapaa. 

Valittajan oikeudenkäyntikuluista esittämään näkemykseen ei ole tarvetta lausua. 

Edellä mainituilla ja yhtymähallituksen valituksenalaisessa päätöksessä esitetyillä perusteilla valittajan väite siitä, että yhtymähallituksen päätös on lainvastaisen eikä noudata työnantajalta vaadittavaa tasa-arvoisen kohtelun vaatimusta on perusteeton.