Perustelut
Silja Keränen ja kolmetoista muuta aloitetta kannattanutta ovat tehneet aluevaltuuston 31.10.2022 kokouksessa (§ 84) valtuustoaloitteen neuvolatoiminnan kehittämisestä.
Aloitteen sisältö:
”Satavuotias suomalainen neuvolatoiminta on yksi meidän hyvinvointiyhteiskuntamme kulmakiviä. Äitiys- ja lastenneuvolat tavoittavat käytännössä kaikki lapset ja perheet, ja neuvolatoiminnan hyödyt on laajasti ymmärretty. Kainuussakin voimme olla ylpeitä neuvolatoiminnastamme, sekä sen hyvästä yhteydestä keskussairaalan synnys-, perhe- ja lastenosastoon.
Neuvolatoiminnankin on syytä kehittyä ajan mukana. Tästä syystä esitämme tässä valtuustoaloitteessa muutamia kehityskohteita. Kehittäminen vaatii osaltaan myös panostuksia, mutta on erittäin todennäköistä, että panostukset maksavat itsensä takaisin perheiden parempana hyvinvointina ja vähäisempinä ongelmina jatkossa.
1. Äitiysfysioterapian tarjoaminen kaikille synnyttäjille
Raskaus ja synnytys muuttaa äidin kehoa merkittävästi. Kunnollinen palautuminen raskaudesta ja synnytyksestä parantaa äidin terveyttä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, ja edesauttaa osaltaan tavoittelemaan haluttua lapsilukua.
Tällä hetkellä Kainuussa ei tarjota äitiysfysioterapiaa lähtökohtaisesti kaikille synnyttäneille. Esitämmekin, että hyvinvointialue rupeaisi tarjoamaan, jotta synnytyksestä palautuminen olisi parempaa ja pitkäkestoisia vaivoja jäisi vähemmän.
2. Synnytysvalmennuksen kehittäminen
Synnytykseen valmistautuminen on monipuolinen ja laadukas ketju: neuvolasta ja sote/hyvinvointialueen järjestämästä perhevalmennuksesta, tarvittaessa asiaan perehtyneiden synnytyspelkokätilöiden vastaanottoon. Netistä löytyy myös luotettavaa tietoa perusasioita. Synnytykseen valmistautuminen on todetusti hyödyllistä parantaen toki itse synnytyskokemusta, mutta myös kiintymyssuhteen muodostumista sekä vähentäen synnytyksen jälkeistä masennusta.
Synnytykseen valmistautumisen tueksi on olemassa myös kaupallisella pohjalla verkkoon rakennettuja perusteellisia synnytysvalmennuskokonaisuuksia. Tällaisen käyttöönottaminen tukisi osaltaan synnytykseen valmistautumista ja vapauttaisi asiantuntijoiden resursseja niihin tapauksiin ja hetkiin, joissa kohtaaminen, keskustelu ja kuuntelu on tärkeää. Esitämmekin, että hyvinvointialue tarjoaisi mahdollisuutta tällaiseen tutustumiseen.
3. Voimaperheet -toimintamallin ottaminen käyttöön
Kainuu on ollut mukana Voimaperheet-toimintamallissa, mutta siihen osallistumisesta on päätetty luopua. Tämä digitaalinen toimintamalli on kehitetty lastenneuvolaan alle kouluikäisten lasten käytösongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen hoitoon.
Voimaperheet-menetelmällä on tutkitusti positiivinen vaikutus lasten käytösongelmien hoitamisessa. Digitaalisuutensa ansiosta siihen on helppo osallistua perheen asuinpaikasta riippumatta. Esitämmekin, että Kainuun hyvinvointialue ottaa Voimaperheet-toimintamallin käyttöön.”
Kainuun hyvinvointialueen vastaus aloitteeseen:
Kainuun hyvinvointialue kiittää neuvolatoiminnan kehittämiseen liittyvästä aloitteesta. Lasten ja perheiden terveyspalvelujen palvelualueella edistetään jatkuvasti lasten ja perheiden hyvinvointia. Alla tarkemmat vastaukset aloitteessa esitettyihin kehityskohteisiin.
1. Äitiysfysioterapian tarjoaminen kaikille synnyttäjille
Aloitteesta ei käynyt selkeästi ilmi esitettiinkö äitiysfysioterapian tarjoamista kaikille synnyttäjille ennen synnystä vai synnytyksen jälkeen, vai molemmissa tilanteissa. Näin ollen vastaamme aloitteeseen kummastakin näkökulmasta.
Neuvolatyössä äitiysneuvolan vastaanotoilla ja perhevalmennuksessa raskaana olevien kanssa keskustellaan raskauden aikaisista muutoksista kehossa sekä annetaan asiaan liittyen ohjeita ja neuvoja. Myös Kainuun hyvinvointialueen perhevalmennuksen internetsivuilla on oma osionsa raskausajan kehonhuollosta. Lisäksi kaikille kainuulaisille tarjotaan yksi käyntikerta fysioterapian perhevalmennusta paikkakunnasta riippuen joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Fysioterapeutin pitämässä valmennuksessa keskitytään erityisesti lantionpohjan toimintaan, ergonomiaan ja liikuntaan.
Neuvolasta on ollut mahdollista ohjata synnyttäneitä äitejä fysioterapiaan tarpeen mukaan. Useimmiten syinä fysioterapian tarpeeseen synnytyksen jälkeen ovat olleet esimerkiksi lantionpohjan ongelmat tai vatsalihasten erkauma. Osalle asiakkaista riittää yksi fysioterapiakäynti, mutta usein käyntejä on ollut muutama.
2. Synnytysvalmennuksen kehittäminen
Perhevalmennusta kehitetään Kainuun hyvinvointialueella perhevalmennukseen osallistuneilta saatujen palautteiden perusteella. Mikäli odottava perhe ei halua tai voi osallistua valmennukseen, ohjataan heitä tutustumaan Kainuu hyvinvointialueen perhevalmennuksen internetsivuihin, josta löytyvät kaikki valmennuksessa käsiteltävät aiheet sekä paljon muuta aiheeseen liittyvää hyödyllistä sisältöä.
Kainuun hyvinvointialueella tullaan tulevaisuudessa kehittämään perhevalmennuksien sisältöä muun muassa kehittämällä hyvinvointialueen verkkosivuilla olevan perhevalmennuksen materiaalia asiakkaiden omatoimisuutta tukevaksi. Lisäksi hyvinvointialueella tullaan tarkastelemaan etäpalveluiden hyödyntämismahdollisuudet perhevalmennuksessa.
3. Voimaperheet -toimintamallin ottaminen käyttöön
Voimaperheet-toimintamalli poistui Kainuun käytöstä sen jälkeen, kun malli muuttui maksulliseksi (noin 100 000 €/ vuosi). Kyseisessä toimintamallissa Kainuussa koettiin haasteeksi, etteivät toiminnasta eniten hyötyvät perheet sitoutuneet toimintaan toivotulla tavalla. Kainuun hyvinvointialueella on jo osin otettu ja tullaan edelleen ottamaan käyttöön Voimaperheet-toimintamalliin verrattuna saavutettavampia, digitaalisuutta hyödyntäviä, ajasta sekä paikasta riippumattomia sekä myös kustannuksiltaan edullisempia tuen muotoja ja toimintamalleja.
Vuoden 2017 jälkeen Kainuun hyvinvointialueen palveluiden ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä on kehitetty muun muassa varhaisen tuen verkostotyön mallilla, jossa yhteistyössä työntekijöiden sekä perheen kanssa suunnitellaan lapselle ja perheelle kokonaisvaltainen tuki sekä sovitaan vastuut ja roolit perheen tukemisessa sekä tuen seurannasta. Kokonaisvaltainen tuki pitää sisällään tarpeen mukaiset toimijat ja palvelut neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, lapsiperheiden sosiaalipalveluista, terapiasta ja kuntoutuksesta sekä muista yhteistyötahoista, kuten kolmannen sektorin toimijoista. Verkosto toimii osana perhekeskusverkosta ja on toimintamallina koko Kainuun alueella.
Osana Kestävän Kasvun Kainuu (KKK) II -hankkeen toimenpiteitä on toukokuussa 2024 otettu käyttöön sähköisen perhekeskuksen OMAPERHE-osio, joka on sähköinen työkalu asiakas- ja palveluohjaukseen, pitäen sisällään muun muassa itsehoito- ja omatoimiohjeita. Tavoitteena on, että eri asiantuntijat hyödyntävät sähköisen perhekeskuksen sisältöjä omassa työssään. Sähköisen perhekeskuksen valtakunnallista sisällöistä löytyy muun muassa lapsen käyttäytymiseen liittyvää tietoa ja ohjaus esimerkiksi Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin.
Kaikki Kainuun hyvinvointialueen neuvola- ja kouluterveydenhoitajat käyvät Ohjatun omahoidon -koulutukset, jotka järjestetään osana KKK II -hankkeen toimenpiteitä sekä Terapiat etulinjaan -toimintamallia. Ohjatun omahoidon koulutus antaa työntekijälle valmiudet toteuttaa tavoitteellista ja vaikuttavaa strukturoitua menetelmää perheen tarpeiden mukaisesti. Lisäksi osana KKK II-hankkeen työtä Kainuun hyvinvointialueella pilotoidaan En jaksa – Apua lapsiperheiden vanhemmille chat-palvelua ja Tarina-auttamisen videoita, jotka ovat löydettävissä internetistä osoitteesta enjaksa.fi. Osana KKK II-hankkeen työtä tarjotaan myös Mini-Nepsy koulutusta lasten ja nuorten palveluissa toimiville ammattilaisille vahvistamaan ammattilaisten osaamista tunnistaa ja tukea haastavakäytöksisten lasten perheitä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, jukka.lindberg@kainuu.fi
Aluehallitus päättää antaa aluevaltuustolle aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää, että aluevaltuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta kokouksessa.