Aluehallitus, kokous 10.6.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 158 Valtuustoaloite: Elämäni paras urapolku Kainuussa! Veto- ja pitovoiman vahvistaminen

KHVADno-2023-5150

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kainuun hyvinvointialueen keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite – Elämäni paras urapolku Kainuussa! Veto- ja pitovoiman vahvistaminen

Yleistä

Hyvinvointialueet kautta maan ovat vaikeassa kustannuskriisissä ja henkilöstöpulassa. Henkilöstökustannuksia nostaa runsas ostopalveluiden käyttö ja myös muut kulut nousevat odotettua nopeammin inflaation seurauksena.

Yleiseen kustannustason nousuun jokainen Hyvinvointialue pyrkii vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla sopeuttamalla kulurakennettaan. Tämä koskee myös henkilöstön kokonaistarvetta, jota ohjaillaan palveluprosesseja virtaviivaistamalla ja priorisoimalla palvelutuotantoa.

Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys nyt ja tulevaisuudessa ei ole hallittavissa samoilla talouden keinoilla kuin muut kulut. Ytimessä on työntekijän kokemus siitä, voivatko hänen ja läheistensä tulevaisuuden suunnitelmat toteutua tässä ympäristössä. Tulevaisuudensuunnitelmat muodostuvat henkilökohtaisista käsityksistä hyvästä elämästä ja itse kenenkin oman ammatillisen etenemisen unelmista.

Hyvinvointialue suurena työnantajana voi omalla toiminnalla myötävaikuttaa näiden henkilökohtaisten unelmien ja suunnitelmien syntymiseen sekä toteutumiseen ja jopa ohjata niitä toivomaansa suuntaan.

Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

Kainuun Hyvinvointialue tarvitsee uutta osaavaa työvoimaa kaikilla toimintansa osa-alueilla vuodesta toiseen. Tarvitsemme tekijöitä perustason osaajista ylimpään johtoon saakka. Joka tasolla SOTEPE-alalle ohjautumisessa merkityksellisiä ovat nuoruuden ajan kokemukset ja mielikuvat Hyvinvointialueesta asiantuntijaorganisaationa, työelämään tutustumiskohteena, harjoittelupaikkana ja lopulta työnantajana. Tämä työ on proaktiivista kasvatustyötä juurruttamaan nuoriso ja valmiit työntekijät hyvinvointi- ja pelastusalan ja erityisesti Kainuun Hyvinvointialueen työtehtäviin. Perinteinen ”Rekry-toiminta” ei tähän tehtävään kykene vastaamaan.

Pitkäjänteinen proaktiivinen rekrytointityö edellyttää Hyvinvointialueen määrätietoista toimintaa ja osallistumista oman maakunnan kasvatus-, nuorisojärjestö-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyöhön. Tätä tehtävää varten tarvitaan ylimmän johdon laatima velvoittava tavoite- ja implementointiohjelma, miten Hyvinvointialue järjestää kestävän työvoiman veto- ja pito-ohjelman peruskoulun TET-jaksoista ja nuorisojärjestötyöstä alkaen aina ylimpiin korkeakoulututkintoihin saakka.

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Hyvinvointialueen hallitus yhdessä ylimmän johdon kanssa ryhtyy toimenpiteisiin Proaktiivisen työvoiman hankinta- ja pito-ohjelman luomiseksi. Kehitettäviä toiminnan osa-alueita ovat esim.

- Perusopetukseen liittyvän TET-jaksotoiminnan tuominen Hyvinvointialueelle suunnitelmallisesti ja velvoittavasti (ammatillinen varhaiskasvatus)

- Alaa sivuavan nuorisojärjestötyön, kuten esim. VPK- ja SPR-toiminnan aktivointi ja tukeminen (SOTEPE-toimijan identiteetin ideallinen omaksuminen)

- Toisen asteen ja AMK koulutuksen työssäoppimisen ja kehittämistehtävien ja opinnäytetöiden vahvan tukijärjestelmän luominen ja kytkeminen viranhaltijoiden toimenkuviin velvoittavana tehtävänä (työyhteisön syventävä tutustuminen ja varhainen sijaisrekrytointi)

-Korkeakouluopiskelijoiden työssäoppimisjaksojen laaja-alainen mahdollistaminen opiskelun kaikissa vaiheissa (työyhteisöön tutustuminen ja varhainen sijaisrekrytointi)

- Ammattiin valmistuneiden nuorten jatko-opiskelujen tukeminen kaikilla SOTEPE-tutkintojen tasoilla (ammatillinen kehittyminen oman työnantajan palveluksessa)

- SOTEPE-alan opiskelijoiden ammatillisten yhteistyövalmiuksien oppimista kehittymistä tukevan Opetus-SOTE-keskustoiminnan kehittäminen ja käynnistäminen (työryhmätoimintamallin juurruttaminen jo opiskeluaikana uusien ammattilaisten ajatusmaailmaan)

- Hyvinvointialueen oman tutkimus- ja kehittämisyksikön perustaminen ohjaamaan ja tukemaan suunnitelmallisesti Hyvinvointialueen työntekijöiden suuntautumista oman työn ohella tehtävään tutkimustyöhön (ammatillinen kehittyminen ja meritoituminen omassa työssä)

- Yhteistyöverkoston luominen kainuulaisten SOTEPE-alaa sivuavien yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa alan tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistämiseksi (jatko-opiskelumahdollisuuksien ja jopa uuden yritystoiminnan luominen)

Pääosa näistä toimenpiteistä ei vaadi olennaisia taloudellisia voimavaroja, vaan selkeää ja sisäistettyä asennemuutosta sekä työntekijöiden että johdon ajattelussa – ammatillinen kehittyminen, hyvinvointi on jokaisen asia! Olemassa olevia voimavaroja on jo olemassa, kuten ”pakastettuna ollut ” kansanterveyden professuuri ja nykyiset kehittämisyksikön voimavarat uudelleen suunnattuina.

Ehdotus

Valtuustoaloite lähetetään hallintosäännön §119 mukaisesti aluehallitukselle valmisteltavaksi.

 

Päätös

Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen. 

Valmistelija

  • Marjo Kangasharju, palvelussuhdeasiantuntija, marjo.kangasharju@kainuu.fi
  • Jyrki Pursiainen, palvelussuhdepäällikkö, jyrki.pursiainen@kainuu.fi

Perustelut

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

- Perusopetukseen liittyvän TET-jaksotoiminnan tuominen Hyvinvointialueelle suunnitelmallisesti ja velvoittavasti (ammatillinen varhaiskasvatus)

Kainuun hyvinvointialueella on tehty kartoitus alkuvuodesta 2024 niistä yksiköistä, joissa koululaisten tet-jaksoharjoittelut ovat mahdollisia. Tet-jaksoja mahdollistavat harjoittelupaikkayksiköt on toimitettu tiedoksi Kainuun kuntien viestintään, josta ne on pyydetty välittämään kouluille. Koululaiset voivat kysyä tet-paikkoja tehdyn kartoituksen mukaisesti suoraan yksiköistä. Tet-jaksojen mahdollistamiseen vaikuttavat kunkin yksikön työn luonne, tet-harjoittelujen ajankohdat sekä henkilöstötilanne (mm. muut opiskelijat, perehtymässä olevat), minkä vuoksi jokaista yksikköä velvoittavaa käytäntöä on mahdotonta toteuttaa. Esihenkilö on vastuussa työyksikkönsä toiminnasta, minkä vuoksi yksikön esihenkilöllä on oltava valta ja vastuu päättää myös tet-jaksojen toteutumisesta yksikössään.

- Alaa sivuavan nuorisojärjestötyön, kuten esim. VPK- ja SPR-toiminnan aktivointi ja tukeminen (SOTEPE-toimijan identiteetin ideallinen omaksuminen)

Kainuun hyvinvointialueella on voimassa oleva sopimus SPR:n kanssa yhteistyöhön liittyen. Keväällä 2024 Kainuun hyvinvointialueen pelastuslaitoksella on käynnistetty projekti, jossa edistetään ja kehitetään sopimuspalokuntien rekrytointia muun muassa lisäämällä sopimuspalokuntien näkyvyyttä ja tuomalla toimintaa esiin monipuolisena ja mielenkiintoisena harrastuksena.​Projektilla pyritään turvaamaan pelastustoiminnan resursseja Kainuussa projektin aikana ja sen jälkeen. Projektin tavoitteena on käynnistää Kajaaniin sopimuspalokuntatoiminta sekä etsiä keinoja, joilla kannustetaan lisää jäseniä Kainuun sopimuspalokuntiin.

- Toisen asteen ja AMK koulutuksen työssäoppimisen ja kehittämistehtävien ja opinnäytetöiden vahvan tukijärjestelmän luominen ja kytkeminen viranhaltijoiden toimenkuviin velvoittavana tehtävänä (työyhteisön syventävä tutustuminen ja varhainen sijaisrekrytointi)

Kainuun hyvinvointialueella on voimassa oleva harjoittelusopimus 17 ammattikorkeakoulun ja 8 ammattiopiston kanssa. Esim. vuonna 2023 ammattikorkeakouluopiskelijoita on harjoitellut Kainuun hva:lla 298 henkilöä (3204 harjoitteluviikkoa) ja harjoittelijoita on ollut 14:sta eri ammattikorkeakoulusta (eniten Kajaanin ammattikorkeakoulusta). Kainuun hva:lla on ollut vuonna 2023 ammattiopistojen opiskelijoiden kanssa 186 sopimusta (koulutus- tai oppisopimusta). Opiskelijoiden määrää on jkv. mahdollista lisätä, mutta hoitoalan vetovoimaisuuden vähenemisen johdosta oppilaitosten opiskelijamäärät ovat vähentyneet ja se heijastuu myös harjoitteluun tai työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen tulevien määrään. Opiskelijat eivät myöskään välttämättä halua harjoitteluihin ja työpaikalla tapahtuvaan harjoitteluun Kainuussa Kajaanin ulkopuolelle elleivät ole kotoisin jostakin muusta Kainuun kunnasta (matka- ja asumiskustannukset), vaikka siellä olisi hyviä harjoittelupaikkoja tarjolla.

Kainuun hva:lla on olemassa Opiskelijaohjauksen laatusuositukset (tällä hetkellä päivityksessä), jossa määritetään eri toimijoiden (esim. organisaation johto, esihenkilö, opiskelijavastaava) tehtävät ennen harjoittelua / työpaikalla tapahtuvaa oppimista, harjoittelun / työpaikalla tapahtuvan oppisen aikana ja niiden jälkeen. 

Opinnäytetyöt ja kehittämistehtävät tehdään työelämälähtöisesti. Kainuun hva:lla on olemassa ohjeistukset ja lomakkeet opinnäyte- sekä tutkimustöihin, aihepankki, josta aiheita voi valita (erityisesti ammattikorkeakoulut käyttävät tätä, ammattiopistot eivät opinnäytetöitä tee) sekä määritellyt opinnäytetyökoordinaattorit, joihin voi olla yhteydessä löydettyään hyvän aiheen. Lisätietoa löytyy Kainuun hva:n nettisivuilta: Opinnäyte- ja tutkimustyöt.

-Korkeakouluopiskelijoiden työssäoppimisjaksojen laaja-alainen mahdollistaminen opiskelun kaikissa vaiheissa (työyhteisöön tutustuminen ja varhainen sijaisrekrytointi)

Eri alojen korkeakouluopiskelijoiden on mahdollista harjoitella Kainuun hyvinvointialueella. Kainuun hyvinvointialueella on voimassa olevat puitesopimukset harjoitteluihin liittyen Itä-Suomen yliopiston (tämä sopimus koskee seuraavilla koulutusaloilla suoritettavaa harjoittelua: lääketieteellinen ja hammaslääketieteellinen koulutus, hoitotiede, farmasia, toksikologian maisteriohjelma, psykologia, sosiaalityö, opettajakoulutus, teologia, ravitsemustiede ja logopedia) ja Oulun yliopiston kanssa (samat koulutusalat kuin Itä-Suomen yliopisto). Lisäksi tehdään opiskelijakohtaisia harjoittelusopimuksia muiden yliopistojen kanssa, jos niistä on halukkuutta harjoitteluihin. Esim. vuonna 2023 Kainuun hva:lla harjoitteli 104 lääketieteen opiskelijaa. Eri alojen opiskelijoita pyritään myös rekrytoimaan mm. sijaisuuksiin. Lisätietoa Kainuun hva:n nettisivuilta: Lääketieteen opiskelijat, Hoitotyön opiskelijat, Muiden ammattiryhmien opiskelijat

- Ammattiin valmistuneiden nuorten jatko-opiskelujen tukeminen kaikilla SOTEPE-tutkintojen tasoilla (ammatillinen kehittyminen oman työnantajan palveluksessa)

Sote -alalla osaamisen kehittäminen ja oppiminen on jatkuvaa. Hyvinvointialueella halutaan tukea työntekijää kaikissa työelämän vaiheissa. Hyvällä perehdytyksellä varmistetaan osaaminen työtehtävän hoitamiseen, mutta samalla halutaan sitouttaa hänet organisaatioon.


Täydennyskoulutus on organisaation lakisääteinen velvoite. Täydennyskoulutuksella halutaan mahdollistaa henkilökohtainen ja yksikkökohtainen osaamisen kehittyminen. Se vastaa samalla toiminnallisiin tarpeisiin sekä strategisiin painoalueisiin organisaatiotasolla.  Tavoitteena on, että koulutus vastaa oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti (myös sijaiset) osaamisen kehittämisen tarpeisiin aikaisemman koulutuksen, työn vaativuuden ja toimenkuvan sekä siinä tapahtuvien muutosten perusteella. Organisaatiossa kannustetaan itsensä kehittämiseen myös omaehtoisesti tarjoamalla tukea koulutusapurahan muodossa.

Täydennyskoulutuksen rinnalle on haluttu kehittää ja mahdollistaa myös muita osaamisen kehittämisen muotoja kuten mentorointia, työkiertoa ja verkko-oppimista.

- Hyvinvointialueen oman tutkimus- ja kehittämisyksikön perustaminen ohjaamaan ja tukemaan suunnitelmallisesti Hyvinvointialueen työntekijöiden suuntautumista oman työn ohella tehtävään tutkimustyöhön (ammatillinen kehittyminen ja meritoituminen omassa työssä)

Hyvinvointialueella on kehittämistiimi ja professiojohtajat (lääkärityö, hoitotyö, sosiaalityö), jotka tukevat kehittämis- ja tutkimustyötä. Lisäksi Pohjois-Suomen YTA:lla on sovittu yhteisestä TKIO-toiminnasta. Työntekijöiden oman työn ohella tehtävä tutkimustyö määrittyy vahvasti työntekijän oman työn, motivaation ja toimialueen resurssien kautta. Kehittämistiimillä on vähäinen mahdollisuus vaikuttaa em. Tällä hetkellä kehittämistiimin työ kohdistuu pääosin kehittämiseen eikä tutkimukseen. Kehittämisrahoitukset harvoin mahdollistavat tutkimustyön. 

- Yhteistyöverkoston luominen kainuulaisten SOTEPE-alaa sivuavien yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa alan tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistämiseksi (jatko-opiskelumahdollisuuksien ja jopa uuden yritystoiminnan luominen)

Yhteistyöverkoston tarve on tunnistettu ja yhteistyössä Kamk:n ja Kao:n kanssa on aloitettu innovaatio ekosysteemin suunnittelemiseksi. Tarkoituksena on hakea syksyllä 2024 kehittämisrahoitusta ko. ekosysteemin rakentamiseksi ja innovaatiotoiminnan käynnistämiseksi.

Ehdotus

Esittelijä

  • Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, jukka.lindberg@kainuu.fi

Aluehallitus päättää antaa aluevaltuustolle aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää, että aluevaltuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
​​​​
​​​​​​​Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta kokouksessa.

 

 

 

Päätös

Hyväksyi.

Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.


Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta.

Sovellettava lainkohta: Laki hyvinvointialueesta 141 §.