Aluevaltuusto, kokous 25.9.2023

§ 44 Sijoitustoiminnan perusteet

KHVADno-2023-3625

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Eija Immonen, talousjohtaja, eija.h.immonen@kainuu.fi

Perustelut

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet määrittelevät peruslähtökohdat hyvinvointialueen rahoitustoiminnan, sijoitustoiminnan, antolainaustoiminnan ja takaustoiminnan järjestämiselle. Hyvinvointialuelain 22 §:n 6) kohdan mukaan aluevaltuusto päättää varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Vastaavasti Kainuun hyvinvointialueen hallintosääntöön 67 §:ään Rahatoimen hoitaminen on kirjattu, että aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen kokonaisvarallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista.

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteiden tavoitteena on varmistaa:

- rahoitus- ja sijoitustoiminnan toteutuminen yhdenmukaisella tavalla henkilöriippumattomasti sekä hyvän hallinnon toimintaperiaatteiden mukaisesti,

- palvelutoiminnan ja investointien edellyttämä rahoitus ja riittävän maksuvalmiuden ylläpito myös ennakoimattomien tilanteiden varalta,

- rahoituskustannusten ja rahoitusriskien minimointi analyyttisella rahoitussuunnittelulla ja tehokkaalla kilpailuttamisella,

- sijoitustoiminnan sekä antolainaus- ja takaustoiminnan tehokkuus ja riskienhallinta.

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet koskevat soveltuvin osin koko hyvinvointialuekonsernia. Siten hyvinvointialueen tytäryhteisöissä tulee pyrkiä noudattamaan samoja periaatteita, joita hyvinvointialueella (emoyhteisö) noudatetaan. Periaatteiden soveltamisalasta poikkeavat hyvinvointialuekonserniin kuuluvat hyvinvointiyhtymät sekä sellaiset yhteisöt, joissa hyvinvointialueen omistus on vähäinen (alle 50%). Hyvinvointiyhtymien rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista päätetään erikseen hyvinvointiyhtymissä. Hyvinvointialueen konserniohjeessa voidaan antaa tarkempia määräyksiä konserniyhteisöjä koskevista rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista.

Sijoitustoiminta

Sijoitustoiminta käsittää hyvinvointialueen kassavarojen sijoittamista. Lisäksi hyvinvointialueella voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusvaroja. Sijoitustoiminnan tulee perustua taloudelliseen tuottoon ja vähimmäisvaatimuksena on pääoman menettämisen matala riskitaso. Sijoitustoiminta on suunniteltava turvaten hyvinvointialueen maksuvalmius ja huomioiden sijoitustoimintaan liittyvien riskien kartoittaminen ja niiltä suojautuminen. Hyvinvointialue käyttää tarvittaessa ulkopuolisia sijoitusneuvonnan ja varallisuuden hoidon palveluita toimintojen optimoimiseksi ja riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi esimerkiksi riskienhallinnan näkökulmasta. Hyvinvointialue voi luovuttaa varainhoidon osittain tai kokonaan yhdelle tai useammalle varainhoitajalle konsultoivina tai täyden valtakirjan palveluna.

Kassavarojen lyhytaikainen sijoittaminen

Mikäli korkotilanteen kannalta on tarkoituksenmukaista ja velkakirjojen ehtojen mukaisesti mahdollista, voidaan mahdollisia ylijäämäkassavarantoja pyrkiä sijoittamaan lyhytaikaisesti tai vähentämään varoilla vierasta pääomaa. Sijoitettaessa kassaylijäämiä tulee noudattaa yleistä varovaisuutta sekä vastuullisuuden ja maksuvalmiuden turvaamisen kannalta olennaisia periaatteita. Siten kassaylijäämävaroja sijoitetaan vain lyhytaikaisiin sijoitusinstrumentteihin, joiden hinta- ja luottoriskit on kokonaisuutta tarkastellen arvioitu vähäisiksi. Sijoitusinstrumenttien valinnassa suositaan suoria ja kustannustehokkaita sijoitusratkaisuja ja sijoitukset tehdään pääsääntöisesti euromääräisinä korkosijoituksina.

Toimeksiantona sijoitettavat lahjoitusvarat

Hyvinvointialueen toimeksiantoina saadut lahjoitusvarat voivat olla kiinteää omaisuutta, arvopapereita, osuuksia, rahaa, pankkisaamisia tai muuta irtainta omaisuutta. Lahjakirjojen tai testamenttien määräykset ohjaavat lahjoitusvarojen käyttöä. Mikäli käyttöä määritteleviä ehtoja ei ole, hyvinvointialue hoitaa varoja noudattaen huolellisuutta parhaaksi arvioidulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sijoitustoimintaa ohjaavat periaatteet

Pitkäaikaiset sijoitukset kohdennetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahastosijoituksiin tai strukturoituihin pääomaturvattuihin joukkovelkakirjalainoihin. Sijoituksia voidaan tehdä myös osakkeisiin, jotka ovat realisoitavissa eli muutettavissa hyvinvointialueen käytettäviksi rahavaroiksi nopealla aikataululla. Suorien osakesijoitusten paino sijoitussalkussa saa olla enintään 20 prosenttia ja osakesijoitusten painoarvo enintään 40 prosenttia silloin, kun sijoitussalkun arvo on yli 1,0 milj. euroa. Hyvinvointialue pyrkii hallitsemaan markkinariskejä eri tavoin. Valuuttariskiä hallitaan tekemällä sijoitukset vain euromääräisiin sijoitusinstrumentteihin. Korkoriskiä pyritään hallitsemaan hajauttamalla sijoituksia ajallisesti sekä korkoperiodin mukaan. Hintariskiä pyritään hallitsemaan välttämällä suurien kertasijoitusten tekemistä. Pääoman menettämiseen liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan hajauttamalla sijoitukset eri kohteisiin.

Ehdotus

Esittelijä

Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, jukka.lindberg@kainuu.fi

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sijoitustoiminnan perusteet esittelytekstin mukaisesti.

Päätös

Hyvinvointialuejohtajan muutettu päätösehdotus:

1. Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sijoitustoiminnan perusteet esittelytekstin mukaisesti.

2. Aluehallitus päättää valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan avaamaan riskittömiä tilejä, joista saadaan korkotuottoa.

Aluehallitus:

Hyväksyi.

 

Valmistelija

  • Eija Immonen, talousjohtaja, eija.h.immonen@kainuu.fi

Perustelut

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet määrittelevät peruslähtökohdat hyvinvointialueen rahoitustoiminnan, sijoitustoiminnan, antolainaustoiminnan ja takaustoiminnan järjestämiselle. Hyvinvointialuelain 22 §:n 6) kohdan mukaan aluevaltuusto päättää varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Vastaavasti Kainuun hyvinvointialueen hallintosääntöön 67 §:ään Rahatoimen hoitaminen on kirjattu, että aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen kokonaisvarallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista.

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteiden tavoitteena on varmistaa:

- rahoitus- ja sijoitustoiminnan toteutuminen yhdenmukaisella tavalla henkilöriippumattomasti sekä hyvän hallinnon toimintaperiaatteiden mukaisesti,

- palvelutoiminnan ja investointien edellyttämä rahoitus ja riittävän maksuvalmiuden ylläpito myös ennakoimattomien tilanteiden varalta,

- rahoituskustannusten ja rahoitusriskien minimointi analyyttisella rahoitussuunnittelulla ja tehokkaalla kilpailuttamisella,

- sijoitustoiminnan sekä antolainaus- ja takaustoiminnan tehokkuus ja riskienhallinta.

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet koskevat soveltuvin osin koko hyvinvointialuekonsernia. Siten hyvinvointialueen tytäryhteisöissä tulee pyrkiä noudattamaan samoja periaatteita, joita hyvinvointialueella (emoyhteisö) noudatetaan. Periaatteiden soveltamisalasta poikkeavat hyvinvointialuekonserniin kuuluvat hyvinvointiyhtymät sekä sellaiset yhteisöt, joissa hyvinvointialueen omistus on vähäinen (alle 50%). Hyvinvointiyhtymien rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista päätetään erikseen hyvinvointiyhtymissä. Hyvinvointialueen konserniohjeessa voidaan antaa tarkempia määräyksiä konserniyhteisöjä koskevista rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista.

Sijoitustoiminta

Sijoitustoiminta käsittää hyvinvointialueen kassavarojen sijoittamista. Lisäksi hyvinvointialueella voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusvaroja. Sijoitustoiminnan tulee perustua taloudelliseen tuottoon ja vähimmäisvaatimuksena on pääoman menettämisen matala riskitaso. Sijoitustoiminta on suunniteltava turvaten hyvinvointialueen maksuvalmius ja huomioiden sijoitustoimintaan liittyvien riskien kartoittaminen ja niiltä suojautuminen. Hyvinvointialue käyttää tarvittaessa ulkopuolisia sijoitusneuvonnan ja varallisuuden hoidon palveluita toimintojen optimoimiseksi ja riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi esimerkiksi riskienhallinnan näkökulmasta. Hyvinvointialue voi luovuttaa varainhoidon osittain tai kokonaan yhdelle tai useammalle varainhoitajalle konsultoivina tai täyden valtakirjan palveluna.

Kassavarojen lyhytaikainen sijoittaminen

Mikäli korkotilanteen kannalta on tarkoituksenmukaista ja velkakirjojen ehtojen mukaisesti mahdollista, voidaan mahdollisia ylijäämäkassavarantoja pyrkiä sijoittamaan lyhytaikaisesti tai vähentämään varoilla vierasta pääomaa. Sijoitettaessa kassaylijäämiä tulee noudattaa yleistä varovaisuutta sekä vastuullisuuden ja maksuvalmiuden turvaamisen kannalta olennaisia periaatteita. Siten kassaylijäämävaroja sijoitetaan vain lyhytaikaisiin sijoitusinstrumentteihin, joiden hinta- ja luottoriskit on kokonaisuutta tarkastellen arvioitu vähäisiksi. Sijoitusinstrumenttien valinnassa suositaan suoria ja kustannustehokkaita sijoitusratkaisuja ja sijoitukset tehdään pääsääntöisesti euromääräisinä korkosijoituksina.

Toimeksiantona sijoitettavat lahjoitusvarat

Hyvinvointialueen toimeksiantoina saadut lahjoitusvarat voivat olla kiinteää omaisuutta, arvopapereita, osuuksia, rahaa, pankkisaamisia tai muuta irtainta omaisuutta. Lahjakirjojen tai testamenttien määräykset ohjaavat lahjoitusvarojen käyttöä. Mikäli käyttöä määritteleviä ehtoja ei ole, hyvinvointialue hoitaa varoja noudattaen huolellisuutta parhaaksi arvioidulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sijoitustoimintaa ohjaavat periaatteet

Pitkäaikaiset sijoitukset kohdennetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahastosijoituksiin tai strukturoituihin pääomaturvattuihin joukkovelkakirjalainoihin. Sijoituksia voidaan tehdä myös osakkeisiin, jotka ovat realisoitavissa eli muutettavissa hyvinvointialueen käytettäviksi rahavaroiksi nopealla aikataululla. Suorien osakesijoitusten paino sijoitussalkussa saa olla enintään 20 prosenttia ja osakesijoitusten painoarvo enintään 40 prosenttia silloin, kun sijoitussalkun arvo on yli 1,0 milj. euroa. Hyvinvointialue pyrkii hallitsemaan markkinariskejä eri tavoin. Valuuttariskiä hallitaan tekemällä sijoitukset vain euromääräisiin sijoitusinstrumentteihin. Korkoriskiä pyritään hallitsemaan hajauttamalla sijoituksia ajallisesti sekä korkoperiodin mukaan. Hintariskiä pyritään hallitsemaan välttämällä suurien kertasijoitusten tekemistä. Pääoman menettämiseen liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan hajauttamalla sijoitukset eri kohteisiin.

Ehdotus

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyy sijoitustoiminnan perusteet esittelytekstin mukaisesti.

Päätös

Silja Keränen esitti, että hyvinvointialueen sijoitustoiminnassa huomioidaan vastuullisen sijoittamisen ESG-periaatteet. Ehdotusta kannattivat Sari Alakurtti, Miikka Kortelainen ja Tea Heikkinen. Sami Kilpeläinen ei kannattanut esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty aluehallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä äänestystavaksi nimenhuutoäänestyksen. Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat aluehallituksen ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Silja Keräsen ehdotusta äänestävät EI. 

Suoritetussa äänestyksessä aluehallituksen ehdotus sai kolmekymmentäkuusi (36) JAA-ääntä ja Silja Keräsen ehdotus sai kaksikymmentäkaksi (22) EI-ääntä

Puheenjohtaja totesi aluehallituksen ehdotuksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että Jaakko Kyllönen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 10:37.


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

  • hyvinvointialueen jäsen

  • hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen.

Valitusaika

Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen sähköinen tiedoksianto edellyttää asianosaisen suostumusta.

Hyvinvointialueen jäsenen ja yhteistoimintaan osallisen hyvinvointialueen ja sen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Aluevalitus tehdään hallinto-oikeudelle.

Postiosoite:
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
PL 189
90101 Oulu

Käyntiosoite:
Torikatu 34–40, 90100 Oulu       

Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42841
Puhelinnumero: 029 56 42800

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

3) vaatimusten perustelut;

4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

1) valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

2) selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kainuun hyvinvointialueen kirjaamosta.

Postiosoite:
Kainuun hyvinvointialue/Kirjaamo
PL 400
87070 Kainuu

Käyntiosoite: Sotkamontie 13, H-talo, hallinto, 87300 Kajaani

Sähköpostiosoite: kirjaamo.hyvinvointialue@kainuu.fi
Faksinumero: 08 718 0050
Puhelinnumero: 08 615 61 (vaihde)

Kirjaamon aukioloaika: arkisin ma–pe klo 9.00–15.00