Valmistelija
Ritva Kanervo, johtajaylilääkäri, Ritva.Kanervo@kainuu.fi
Perustelut
Aikaisempi käsittely
Aluevaltuusto 4.4.2022 § 44 pöytäkirjamerkintä valtuustoaloite Matti Heikkinen: Maksuton perusterveydenhuolto 1.1.2023 alkaen.
Päätös
Hallintosäännön 110 § mukaisesti aluevaltuusto päätti lähettää aloitteen aluehallitukselle valmisteltavaksi.
Aluehallitus 12.12.2022:
Valtuustoaloite Matti Heikkinen: Maksuton perusterveydenhuolto 1.1.2023 alkaen.
Esitän, että Kainuun hyvinvointialueella perusterveydenhuolto on maksutonta 1.1.2023 alkaen.
Maksut aiheuttavat eriarvoisuutta. Esimerkiksi kainuulaiset kokivat yleisimmin Suomessa, että asiakasmaksut haittasivat terveyspalveluiden käyttöä. Maksuja on paljon myös ulosotossa.
Maksut vähentävät eniten palveluja tarvitsevien asiakasryhmien tarpeenmukaista palveluiden käyttöä. Osa ihmisistä jättää terveyspalveluita käyttämättä kustannusten takia. Maksuihin liittyy myös turhaa byrokratiaa ja tehottomuutta: laskutus, hallinto ja perintä voivat viedä jopa kolmanneksen maksukertymästä.
Kainuun hyvinvointialueella on oikeus periä maksuja, mutta velvollisuutta tähän ei ole. Suomessa on jo hyvinvointialueita (mm. Helsinki), joissa perusterveydenhuolto on maksuton. Useissa EU:n maissa (mm. Tanska) perusterveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia.
Asiakasmaksujen osuus ei suoraan vaikuta Kainuun saamaan valtion rahoitukseen, mutta osuus huomioidaan tarkasteltaessa valtakunnallisia käyttökustannuksia. Kun Kainuu ja muut hyvinvointialueet muuttavat perusterveydenhuollon maksuttomaksi, kannustaa se eduskuntaa korjaamaan lainsäädäntöä.
Maksuttomuudella terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon. Muutos edistää väestön hyvinvointia, sillä hoitamattomuus tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle.
Jokainen aloitteeseen perehtyvä ymmärtää, mitä meillä ei ole varaa olla muuttamatta perusterveydenhuoltoa maksuttomaksi.
Aluehallituksen valmistelu
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähtökohtaisesti maksullisia. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. Valtio ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin liittyviä käytäntöjä lainsäädännöllä, jonka tavoitteena on maksujen kohtuullisuus sekä palveluiden hyvä saavutettavuus.
Asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja sen nojalla annetussa asiakasmaksuasetuksessa. Suomen perustuslakivaliokunta on kirjannut, ettei henkilön taloudellinen asema saa olla esteenä palveluiden saamiselle.
(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734 sekä Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9.10.1992/912, joiden viimeisimmät 1.1.2023 voimaan tulevat päivitykset on julkaistu 1.12.2022)
Lainsäädännöllä määrätyt asiakasmaksut ovat enimmäismaksuja, joiden osalta hyvinvointialueet voivat päättää, peritäänkö maksu enimmäismääräisenä, alennettuna tai ettei maksua peritä lainkaan. Osa palveluista on lailla säädetty maksuttomiksi.
Asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palvelujen saamiselle. Asiakasmaksujen maksurasitetta on mahdollista vähentää, mikäli maksut muodostuvat kohtuuttomiksi.
Keinoina ovat:
· maksun alentaminen tai perimättä jättäminen
· terveydenhuollon maksujen maksukatto (692 euroa vuonna 2022)
· ja viimesijaisena toimeentulotuki.
Asiakkaalla on oikeus saada asiakasmaksusta yksilöity päätös. Osa asiakasmaksuista peritään kuitenkin käyntikerran tai palvelutapahtuman mukaan, eikä asiakas automaattisesti saa erillistä päätöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi terveyskeskusmaksu. Näistäkin maksuista saa päätöksen pyytämällä.
Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen. Tämän vuoksi asiakasmaksulaissa korostetaan asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta toimeentulotukeen nähden.
Jo voimassa olevan asiakasmaksulain mukaan maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Velvoite koskee sosiaalihuollon maksuja ja tulosidonnaisia terveydenhuollon maksuja. Lisäksi uudessa laissa säädetään, että hyvinvointialueen tulee antaa asiakkaalle riittävästi ja ymmärrettävästi tieto maksun huojentamista koskevasta sääntelystä. Tiedottamisvelvollisuudella voidaan merkittävästi edistää säännöksen soveltamista käytännössä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailta perittävillä maksuilla katetaan vain pieni osa palvelujen kustannuksista (7,8 prosenttia vuonna 2018). Perusterveydenhuollon hoitajavastaanotoista ei voimassa olevan asiakasmaksulain mukaan voi periä asiakasmaksuja.
Lääkärikäyntejä ei asiakaslain päivityksen yhteydessä säädetty maksuttomiksi. Niin sanottuun välikattoon ei myöskään tullut muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossakin niissä hyvinvointialueissa, joissa sovelletaan lääkärikäynteihin ns. kolmen kerran välikattoa, saa periä maksun vain kolmelta ensimmäiseltä lääkärikäynniltä kalenterivuodessa. Tähän ns. terveyskeskusmaksuun ei siis esitetty muutoksia uudessa laissa. (Lähde STM, https://stm.fi/asiakasmaksulain-uudistus)
Asiakasmaksulain uudistamiseen vuonna 2021 oli varattu hallitusohjelmassa 45 miljoonaa euroa, mikä ei riittänyt esimerkiksi lääkärikäyntien säätämiseen maksuttomaksi, kun otettiin huomioon myös muut kiireelliset muutostarpeet. Säätämällä hoitajavastaanotot maksuttomiksi pyritään kuitenkin vähentämään hoitoon hakeutumisen aiheuttamaa taloudellista rasitusta ja parantamaan ihmisten terveyttä. (Lähde STM, https://stm.fi/asiakasmaksulain-uudistus).
Kainuun hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä periaatteista. Aluehallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä.
Maksuttomaan perusterveydenhuoltoon liittyvää aloitetta ei ole voitu käsitellä Kainuun hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa kokonaisvaltaisesti. Se liittyy terveydenhuollon moninaiseen järjestämiseen, joten se vaatii näin ollen perusteellisen arvioinnin ja valmistelun siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueen toiminta on sote-uudistuksen myötä käynnistynyt. Hyvinvointialueen strategia on valmistunut vasta marraskuussa, ja toimialuejohtajisto on aloittanut kokonaisuudessaan vasta joulukuussa 2022. Maksuttoman perusterveydenhuollon esitystä on mahdollista arvioida tarkemmin siinä vaiheessa kun, kun Kainuun hyvinvointialueen strategiaa lähdetään syventämään.
Päätös
Hyvinvointialuejohtajan muutettu päätösehdotus:
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että
- aloitteen mukaista maksutonta perusterveydenhuoltoa ei oteta käyttöön 1.1.2023 ja että ko. aloitteen arviointi ja mahdolliset toimenpiteet valmistellaan hyvinvointialueen strategian toimeenpano- ja syventämisvaiheessa v. 2023.
- valtuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta kokouksessa.
Päätös:
Hyväksyi.