Perustelut
Kainuun demarit ovat tehneet aluevaltuuston 28.4.2025 kokouksessa (§ 15) valtuustoaloitteen "Nuorten oikeus vakaaseen ja turvalliseen kotiin turvattava Kainuun hyvinvointialueella".
Valtuustoaloitteen keskeinen sisältö:
Tutkimusten mukaan yhden syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle voivat nousta jopa 1,2 miljoonaan euroon hänen elinkaarensa aikana. Näihin kustannuksiin sisältyvät muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, työttömyydestä aiheutuvat menetykset ja mahdolliset rikollisuudesta aiheutuvat kulut. Ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan merkittävästi vähentää sekä inhimillistä kärsimystä että taloudellisia menetyksiä.
Jokaisella nuorella on oikeus vakaaseen ja turvalliseen kotiin. Asunnottomuuden ehkäiseminen ja syrjäytymisen torjuminen edellyttävät konkreettisia toimia Kainuun kunnissa ja hyvinvointialueella. Tällä aloitteella esitämme neljä keskeistä toimenpidettä, joiden avulla voidaan parantaa nuorten asumistilannetta ja ennaltaehkäistä vakavia sosiaalisia ongelmia.
1) Ennaltaehkäisevät palvelut
Nuorille tulee tarjota matalan kynnyksen neuvontaa ja tukea arjen hallintaan ja asumiseen. Erityisen tärkeää on asumisen tuki ja neuvonta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus. Näiden palveluiden avulla voidaan estää asunnottomuuden syntyminen ja tukea nuorten itsenäistymistä.
2) Kohtuuhintaiset asunnot
Kainuussa on huolehdittava siitä, että nuorille on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien, rakennuttajien ja muiden toimijoiden kanssa. Nuorten tulee voida asua turvallisesti ja kohtuullisin kustannuksin.
3) Yhteistyö eri toimijoiden kesken
Kuntien ja hyvinvointialueen on lisättävä yhteistyötä erityisesti palvelurakenteen selkeyttämiseksi. Lisäksi tulee tehdä yhteistyötä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, jotka tuntevat kohderyhmän tarpeet ja voivat tarjota oikea-aikaista tukea. Laaja-alainen yhteistyö mahdollistaa nuorten kokonaisvaltaisen tukemisen.
4) Kokemusasiantuntijoiden mukaanotto
Nuorten ja asumisen palveluja on kehitettävä yhdessä nuorten ja asunnottomuutta kokeneiden kanssa. Tällöin voidaan parhaiten vastata kohderyhmän tarpeisiin ja luoda toimivia ratkaisuja, jotka todella hyödyttävät nuoria.
Kainuun demarit esittävät, että Kainuun hyvinvointialue ryhtyy konkreettisiin toimiin nuorten asumistilanteen parantamiseksi edellä mainittujen toimenpiteiden mukaisesti. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua.
Kainuun hyvinvointialueen vastaus aloitteeseen:
Kainuun hyvinvointialue kiittää tärkeästä aloitteesta. Kainuun demarit korostavat ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä nuorten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Sosiaalipalvelujen näkökulmasta on erittäin tärkeää toimia lain edellyttämällä tavalla ja samalla konkreettisesti edistää nuorten hyvinvointia. Ennaltaehkäisevät palvelut, kuten asumisen tuki ja yhteistyö eri toimijoiden välillä, ovat keskeisiä keinoja vähentää syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kustannuksia.
1. Ennaltaehkäisevät palvelut
Lapsiperheiden, aikuisten ja vammaisten sosiaalityö tarjoaa monipuolisia tukitoimia, kuten sosiaaliohjausta, sosiaalityötä ja neuvontaa nuorille. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen avulla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä sekä tukemaan heidän itsenäistymistään. Alaikäisten nuorten osalta vastuu on huoltajilla, mutta tarvittaessa nuorta ja hänen perhettään tuetaan sosiaalityön keinoin. Nuorille järjestetään palveluja sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain ja vammaispalvelulain nojalla. Palveluihin kuuluvat ammatillinen tukihenkilö, tukiperhe, lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö. Lisäksi nuoria ohjataan muihin palveluihin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja aikuissosiaalityöhön.
Lapsiperheiden sosiaalityössä työskennellään myös lastensuojelun jälkihuoltonuorten kanssa, ja työskentelyssä korostuu nuoren itsenäistymisen tukeminen. Jälkihuollon tavoitteena on auttaa nuorta itsenäistymään tarjoamalla hänelle oman kodin, riittävät asumisvalmiudet, tarvittava asumisen tuki sekä taloustaitojen opetus. Nuorta tuetaan myös opinnoissa ja harrastuksissa, ja hänelle autetaan sitoutumaan muihin tarpeellisiin palveluihin. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen lisäksi nuorille voidaan myöntää ammatillinen tukihenkilö tai tuettua asumista. Nuoren tarvitsemat palvelut arvioidaan ja suunnitellaan yhteistyössä nuoren itsensä ja monialaisen verkoston kanssa.
Aikuisten sosiaalityössä nuoret ottavat yhteyttä yleensä taloudellisten ja/tai asumisen ongelmien kohdatessa. Nuoren kanssa tehdään laaja palvelutarpeen arviointi, jossa kartoitetaan ongelmien juurisyitä ja etsitään ratkaisuja niiden voittamiseksi. Nuorille tarjotaan talouden ohjausta ja neuvontaa, ja käytettävissä on esimerkiksi Satsaa ja säästä -toimintamalliin perustuvia työkaluja ja ohjeistuksia. Lisäksi nuorelle voidaan käynnistää määräaikainen välitystilipalvelu.
Nuorelle on myös tarjolla välivuokrauspalvelu, jos hän ei saa asuntoa avoimilta tai kunnallisilta vuokratalomarkkinoilta esimerkiksi aikaisempien maksamatta jääneiden laskujen, häiritsevän käytöksen tai asunnon rikkomisen vuoksi. Näissä tilanteissa Kainuun hyvinvointialue vuokraa asunnon ja välivuokraa sen nuorelle. Sosiaalityö tarjoaa nuorelle tiivistä asumisen ohjausta välivuokrauksen aikana.
Nuorella voi olla myös esimerkiksi mielenterveyden haasteiden vuoksi vaikeuksia lähteä kotoa tai osallistua erilaisiin toimintoihin ja aktiviteetteihin, tai asumisessa voi olla suuria haasteita. Tällöin nuorelle voidaan myöntää määräaikainen, määrärahasidonnainen ammatillinen tukihenkilötoiminta. Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja tapaa nuorta säännöllisesti seuraten hänen edistymistään. Voidaan sopia yksilöllisestä tai ryhmämuotoisesta sosiaalisesta kuntoutuksesta. Sosiaalialan ammattilainen koordinoi nuoren palveluprosessia pyytämällä mukaan eri tahojen ammattilaisia, jotta nuori saa hänen tilanteeseensa tarvittavaa asiantuntija-apua.
Kotona asumista tukevat palvelut tarjoavat tukea alle 18-vuotiaiden perheille ja nuorille. Tukimuotoja ovat muun muassa Nopsa-perhetyö, perhetyö, tehostettu perhetyö sekä lapsiperheiden kotipalvelu. Mikäli alle 18-vuotias tulee vanhemmaksi, hänelle voidaan tarjota perhetyötä keskusteluapuna jo raskausaikana. Vauvan syntymän jälkeen nuorelle vanhemmalle voidaan järjestää lapsiperheiden kotipalvelua ja erilaisia perhetyön muotoja. Lisäksi tapaamisten valvonnan palvelulla voidaan turvata tapaavan vanhemman ja lapsen tai nuoren turvallinen vuorovaikutus.
Opiskeluhuollon psykologin vastaanotolle voi hakeutua yli 16-vuotias lukio- ja ammattikouluissa opiskeleva nuori sekä nuori, joka etsii opiskelu- tai työpaikkaa. Nuoruus- ja opiskeluaikana saattaa tulla ajanjaksoja, jolloin tarvitaan lisätukea omalle jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Psykologin tehtävänä on tukea ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Vastaanotolle voi tulla luottamuksellisesti, ja siellä voi keskustella kaikista mielessä painavista asioista.
Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut ovat tärkeä osa koulun ja opiskelun tukea. Ne tarjoavat ehkäisevää sosiaalipalvelua, jonka tavoitteena on edistää sekä yksilön että koko kouluyhteisön hyvinvointia. Palvelu tukee oppilaita ja opiskelijoita oppimisessa, hyvinvoinnissa sekä sosiaalisissa valmiuksissa. Työn tavoitteena on yhdessä oppilaiden, perheiden ja yhteisön kanssa edistää oppilaitoksen sosiaalista eheyttä, vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden toimintakykyä sekä osallisuutta.
Kestävän Kasvun Kainuu 2 -hankkeessa on kehitetty nuorten mielenterveyttä tukevia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten mielihetkiä ja mielitunteja, joiden kohderyhmänä ovat yläkoululaiset (7.–9. luokat). Näiden keinojen avulla pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja vahvistamaan nuorten mielenterveyttä. Jos näissä mielihetki- ja mielituntitoimissa tunnistetaan nuorella tarpeita, hänet ohjataan mielenterveyspalveluiden piiriin ja aloitetaan tarvittavien tukitoimien selvittely. Nämä toimintamallit ovat jäämässä hanketoiminnan jälkeen osaksi koulujen arjen työvälineitä ja tarjoavat neuvontaa sekä tukea arjen hallintaan. Terapiatakuu-mallin kautta ohjataan myös nuoria matalan kynnyksen interventioiden piiriin, ja näitä toteuttavat tällä hetkellä nuorten perustason mielenterveyshankkeen sairaanhoitajat.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksissa selvitetään nuoren terveydentilaan liittyviä asioita ja tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan hyvinvointia. Nuori kohdataan kokonaisvaltaisesti, ja esille nousseisiin asioihin reagoidaan keskustelemalla nuoren kanssa. Tarvittaessa sovitaan uusi vastaanottoaika. Työtä tehdään moniammatillisesti ja nuori voidaan tarvittaessa ohjata toisen palvelun piiriin, esim. kuraattorille tai sosiaalipalveluihin.
2. Kohtuuhintaiset asunnot
Sosiaalityössä tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien vuokrataloyhtiöiden kanssa. Nostetaan esille puolin ja toisin kehitettäviä asioita. Kainuun hyvinvointialueella ei ole omia asuntoja, vaan tarpeen vaatiessa välivuokraamme asiakkaillemme eri vuokranantajien tarjoamia asuntoja. Tällöin Kainuun hyvinvointialue on päävuokralainen ja asiakas välivuokrasuhteessa hyvinvointialueeseen.
Kainuun hyvinvointialueella toimijoilla ei juurikaan ole vaikutusmahdollisuuksia kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. Niistä päättävät taloyhtiöt itsenäisesti. Vuokrataso määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Se on riippuvainen suhdanteista, asuntokannasta ja yleisestä kustannus- ja hintakehityksestä. Mikäli nuori on pienituloinen, hänellä on mahdollisuus hakea Kelalta asumistukea. Kainuussa on toistaiseksi löytynyt Kelan normien mukaisia kohtuuhintaisia asuntoja kohtuullisesti. Toki kunnittaisia vaihteluja on.
3. Yhteistyö eri toimijoiden kesken
Hyvinvointialueen yksi keskeinen tehtävä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Toimenpiteitä kohdistetaan kaikille väestöryhmille, kuten lapsille, nuorille ja perheille. Tämän työn tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia ja tukea kaikkien ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn parantamiseen. Tätä työtä ei voi tehdä yksin, joten yhteistyö kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa on ensiarvoisen tärkeää ja välttämätöntä.
Hyvinvointialueella on yhteistyöverkostorakenteita Hyte-työssä, kuten alueellinen Hyte-työryhmä kuntien kanssa, ja hyvinvointialueen työntekijät osallistuvat myös kuntien hyte-työryhmiin. Edustajat on nimetty järjestöjen yhteistyöfoorumeihin, ja järjestöjen edustajat osallistuvat hyvinvointialueen eri työryhmiin. Lisäksi tehdään nuorten palvelukohtaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tilanteen vaatimusten mukaan. Näitä yhteistyörakenteita ja -tarpeita tarkastellaan vuosittain Hyte-neuvottelussa, johon osallistuvat hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen edustajat.
Hyvinvointialueella toimii perhekeskusverkosto, joka on laaja ja moniammatillinen. Siihen osallistuu nuorten palveluista, hyvinvointialueelta, kunnista, järjestöistä ja seurakunnasta ammattilaisia. Perhekeskuksen alueellinen ohjausryhmä koostuu johtavista viranhaltijoista eri taustaorganisaatioista, jotka linjaavat ja mahdollistavat yhteistyön. Lisäksi alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä on liitetty tähän kokonaisuuteen, mikä varmistaa nuorten tarpeiden huomioimisen laaja-alaisesti. Jokaisessa kunnassa toimii perhekeskustyöryhmiä, jotka koostuvat kunnan sisällä toimivista työntekijöistä ja viranhaltijoista. Nämä työryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa tarpeen mukaan ja yhteistyön lähtökohdista, joita tilanteet vaativat.
Hyvinvointialue tukee järjestöjen toimintaa kumppanuusavustuksilla, jolloin palvelun tarjoaja ja järjestö solmivat kumppanuussopimuksen. Näin nuoriin kohdistuvassa toiminnassa tehdään yhteistyötä kyseisen järjestön kanssa.
Rakenteellisessa sosiaalityössä kootaan kentältä nousevia ilmiöitä, analysoidaan niitä ja tehdään esityksiä asioiden kehittämiseksi. Työntekijät kokoavat asiakkaan tueksi asiantuntijaverkostoja tarvittavan osaamisen varmistamiseksi. Lisäksi työntekijät ja esihenkilöt osallistuvat eri toimijoiden kehittämishankkeisiin ja yhteistyöryhmiin, kuten kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin sekä ehkäisevän päihdetyön ryhmiin.
Mielenterveyspalvelut ovat osa osallisuushanketta ja sen kautta tapahtuvaa yhteistyön rakentamista järjestökentän ja Hva:n toimijoiden välillä. Lasten ja nuorten mielenterveystyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien sivistyspalveluiden kanssa, ja sovitaan, miten koulu tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja selviytymistä kouluympäristössä. Jos lapsi tai nuori tarvitsee tukea esim. itsenäisesti selviytymisessä, tehdään yhteistyötä paikallisen MLL:n kanssa tai Nuorimieli-toiminnan (Mieli ry) tai Kainuun Mieli ry:n toimijoiden kanssa. Yhteistyö pohjautuu asiakaskohtaiseen yhteistyöhön. Mutta sen kautta on hahmotettu myös yhteistyöverkostojen kokonaisuutta ja kokonaiskuvaa.
Kainuun Hva:lla kuvataan palveluketjua nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista niin terveydenhuollon kuin sosiaalipalveluiden osalta. Työskentelyn aikana hahmottuu ja eri toimijoiden välisen yhteistyö ja miten sitä toteutetaan osana nuoren tukea ja hoitoa. Palveluketjun kuvaus on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2025 aikana. Mielenterveyspalveluiden toiminnan lähtökohtana on verkostomainen työskentely erityisesti lasten ja nuorten hoidossa. Koska lapset ja nuoret ovat osana kehitysympäristöjään ja sen myötä eri toimijat tulee ottaa mukaan aktiivisesti yhteiseen työskentelyyn mukaan lukien kuntien nuorisotyö, seurakunnat seuratoimijat.
Pohjois-Suomen YTA alueen yhteistyössä toteutetaan pilotti (oikea osaaja -hanke), jonka tavoitteena on yhteistyöosaamisen kehittäminen ja johtaminen lastensuojelussa ja lasten psykiatrialla. Tuloksena tavoitellaan toimintamallia ja suositusta hyvinvointialueen rakenteisiin sopivasta lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyöosaamisen systeemisestä johtamisesta.
Meidän tehtävämme on jatkaa yhteistyötä ja varmistaa, että kaikki toimenpiteet toteutetaan lain puitteissa, mutta samalla mahdollistetaan nuorten parempi tulevaisuus ja yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaaminen.
4. Kokemusasiantuntijoiden mukaanotto
Kainuun hyvinvointialueella on olemassa koulutettuja kokemusasiantuntijoita, mutta heidän määränsä on tunnistettu liian vähäiseksi. Tämän vuoksi määrää pyritään lisäämään kokemusasiantuntijakoulutuksen avulla. Tulevaisuudessa on tärkeää huomioida nuorten ja nuorten aikuisten erilaiset palvelutarpeet, ja pyritään saamaan toimintaan mukaan myös nuoria aikuisia, jotka voivat tuoda esille nuorten aikuisten erityistarpeita ja sitä, kuinka niitä on tärkeää huomioida asumispalveluiden järjestämisessä.
Lapsiperheiden sosiaalityössä on käynnissä Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on saada alueelle lastensuojelun kokemusasiantuntijoita. Aikuisten sosiaalityössä kokemuksia kokemusasiantuntijoiden käytöstä kehittämis- ja asiakastyössä ei ole vielä paljon, mutta olemme mukana kokemusasiantuntijoiden käsikirjan valmistelussa ja teemme yhteistyötä Kajaanin Työvoimayhdistyksen Kainuun KAVE-hankkeen kanssa. Tämä hanke etsii kokemusasiantuntijoiksi halukkaita ja järjestää heille muun muassa koulutusta. Lisäksi on sovittu tapaaminen yhden kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuvan kanssa aikuisten sosiaalityön tiimissä, jossa tarkoituksena on kuulla hänen kokemuksiaan ja pohtia niiden hyödyntämistä aikuisten sosiaalityössä.
Vuonna 2024 kokemusasiantuntija vieraili Darraton aamu -leirillä, joka oli suunnattu päihdeongelmista kärsiville miehille. Osallistujien palaute kokemuksesta oli kiittävää. Myös Naiset vahvistumisen lähteillä -leireillä on hyödynnetty vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta.
Yhteenveto/lopuksi
Lopuksi voidaan todeta, että kaikki esitetyt kustannukset, kuten syrjäytymisen aiheuttamat menetykset ja rikollisuudesta johtuvat kulut, eivät suoraan synny sosiaalipalvelujen toiminnan vuoksi. Sen sijaan nämä kustannukset liittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten nuorten syrjäytymiseen, asunnottomuuteen ja rikollisuuteen, jotka voivat olla seurausta monista eri tekijöistä, kuten taloudellisista olosuhteista, koulutuksen puutteesta tai perhetilanteista.
Sosiaalipalvelut pyrkivät ennaltaehkäisemään näitä ongelmia tarjoamalla tukea ja palveluita nuorille ajoissa, mutta kaikki kustannukset eivät kuitenkaan synny suoraan sosiaalipalvelujen toiminnan seurauksena. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että ennaltaehkäisevät toimet voivat vähentää näitä kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Mielenterveyspalvelut voivat olla erittäin tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä, jolla pyritään vähentämään nuorten syrjäytymistä, rikollisuutta ja muita yhteiskunnallisia kustannuksia. Tarjoamalla nuorille ja aikuisille helposti saavutettavia ja laadukkaita mielenterveyspalveluita voidaan auttaa heitä selviytymään paremmin elämän haasteista, ehkäistä mielenterveyden ongelmien pahenemista ja tukea heidän hyvinvointiaan ajoissa. Näin ollen mielenterveyspalvelut voivat vaikuttaa suoraan siihen, että nuoret pysyvät paremmin mukana yhteiskunnassa, mikä vähentää riskiä syrjäytyä tai ajautua rikollisuuden pariin.