Aluevaltuusto, kokous 25.9.2023

Perustelut

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet määrittelevät peruslähtökohdat hyvinvointialueen rahoitustoiminnan, sijoitustoiminnan, antolainaustoiminnan ja takaustoiminnan järjestämiselle. Hyvinvointialuelain 22 §:n 6) kohdan mukaan aluevaltuusto päättää varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Vastaavasti Kainuun hyvinvointialueen hallintosääntöön 67 §:ään Rahatoimen hoitaminen on kirjattu, että aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen kokonaisvarallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista.

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteiden tavoitteena on varmistaa:

- rahoitus- ja sijoitustoiminnan toteutuminen yhdenmukaisella tavalla henkilöriippumattomasti sekä hyvän hallinnon toimintaperiaatteiden mukaisesti,

- palvelutoiminnan ja investointien edellyttämä rahoitus ja riittävän maksuvalmiuden ylläpito myös ennakoimattomien tilanteiden varalta,

- rahoituskustannusten ja rahoitusriskien minimointi analyyttisella rahoitussuunnittelulla ja tehokkaalla kilpailuttamisella,

- sijoitustoiminnan sekä antolainaus- ja takaustoiminnan tehokkuus ja riskienhallinta.

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet koskevat soveltuvin osin koko hyvinvointialuekonsernia. Siten hyvinvointialueen tytäryhteisöissä tulee pyrkiä noudattamaan samoja periaatteita, joita hyvinvointialueella (emoyhteisö) noudatetaan. Periaatteiden soveltamisalasta poikkeavat hyvinvointialuekonserniin kuuluvat hyvinvointiyhtymät sekä sellaiset yhteisöt, joissa hyvinvointialueen omistus on vähäinen (alle 50%). Hyvinvointiyhtymien rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista päätetään erikseen hyvinvointiyhtymissä. Hyvinvointialueen konserniohjeessa voidaan antaa tarkempia määräyksiä konserniyhteisöjä koskevista rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista.

Sijoitustoiminta

Sijoitustoiminta käsittää hyvinvointialueen kassavarojen sijoittamista. Lisäksi hyvinvointialueella voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusvaroja. Sijoitustoiminnan tulee perustua taloudelliseen tuottoon ja vähimmäisvaatimuksena on pääoman menettämisen matala riskitaso. Sijoitustoiminta on suunniteltava turvaten hyvinvointialueen maksuvalmius ja huomioiden sijoitustoimintaan liittyvien riskien kartoittaminen ja niiltä suojautuminen. Hyvinvointialue käyttää tarvittaessa ulkopuolisia sijoitusneuvonnan ja varallisuuden hoidon palveluita toimintojen optimoimiseksi ja riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi esimerkiksi riskienhallinnan näkökulmasta. Hyvinvointialue voi luovuttaa varainhoidon osittain tai kokonaan yhdelle tai useammalle varainhoitajalle konsultoivina tai täyden valtakirjan palveluna.

Kassavarojen lyhytaikainen sijoittaminen

Mikäli korkotilanteen kannalta on tarkoituksenmukaista ja velkakirjojen ehtojen mukaisesti mahdollista, voidaan mahdollisia ylijäämäkassavarantoja pyrkiä sijoittamaan lyhytaikaisesti tai vähentämään varoilla vierasta pääomaa. Sijoitettaessa kassaylijäämiä tulee noudattaa yleistä varovaisuutta sekä vastuullisuuden ja maksuvalmiuden turvaamisen kannalta olennaisia periaatteita. Siten kassaylijäämävaroja sijoitetaan vain lyhytaikaisiin sijoitusinstrumentteihin, joiden hinta- ja luottoriskit on kokonaisuutta tarkastellen arvioitu vähäisiksi. Sijoitusinstrumenttien valinnassa suositaan suoria ja kustannustehokkaita sijoitusratkaisuja ja sijoitukset tehdään pääsääntöisesti euromääräisinä korkosijoituksina.

Toimeksiantona sijoitettavat lahjoitusvarat

Hyvinvointialueen toimeksiantoina saadut lahjoitusvarat voivat olla kiinteää omaisuutta, arvopapereita, osuuksia, rahaa, pankkisaamisia tai muuta irtainta omaisuutta. Lahjakirjojen tai testamenttien määräykset ohjaavat lahjoitusvarojen käyttöä. Mikäli käyttöä määritteleviä ehtoja ei ole, hyvinvointialue hoitaa varoja noudattaen huolellisuutta parhaaksi arvioidulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sijoitustoimintaa ohjaavat periaatteet

Pitkäaikaiset sijoitukset kohdennetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahastosijoituksiin tai strukturoituihin pääomaturvattuihin joukkovelkakirjalainoihin. Sijoituksia voidaan tehdä myös osakkeisiin, jotka ovat realisoitavissa eli muutettavissa hyvinvointialueen käytettäviksi rahavaroiksi nopealla aikataululla. Suorien osakesijoitusten paino sijoitussalkussa saa olla enintään 20 prosenttia ja osakesijoitusten painoarvo enintään 40 prosenttia silloin, kun sijoitussalkun arvo on yli 1,0 milj. euroa. Hyvinvointialue pyrkii hallitsemaan markkinariskejä eri tavoin. Valuuttariskiä hallitaan tekemällä sijoitukset vain euromääräisiin sijoitusinstrumentteihin. Korkoriskiä pyritään hallitsemaan hajauttamalla sijoituksia ajallisesti sekä korkoperiodin mukaan. Hintariskiä pyritään hallitsemaan välttämällä suurien kertasijoitusten tekemistä. Pääoman menettämiseen liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan hajauttamalla sijoitukset eri kohteisiin.

Ehdotus

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyy sijoitustoiminnan perusteet esittelytekstin mukaisesti.

Päätös

Silja Keränen esitti, että hyvinvointialueen sijoitustoiminnassa huomioidaan vastuullisen sijoittamisen ESG-periaatteet. Ehdotusta kannattivat Sari Alakurtti, Miikka Kortelainen ja Tea Heikkinen. Sami Kilpeläinen ei kannattanut esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty aluehallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä äänestystavaksi nimenhuutoäänestyksen. Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat aluehallituksen ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Silja Keräsen ehdotusta äänestävät EI. 

Suoritetussa äänestyksessä aluehallituksen ehdotus sai kolmekymmentäkuusi (36) JAA-ääntä ja Silja Keräsen ehdotus sai kaksikymmentäkaksi (22) EI-ääntä

Puheenjohtaja totesi aluehallituksen ehdotuksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että Jaakko Kyllönen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 10:37.