Aluehallitus, kokous 19.5.2025

Perustelut

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (myöh. Valvira) on 20.7.2023 aloittanut kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn valvonnan kuudellatoista hyvinvointialueella. mukaan lukien Kainuun hyvinvointialue. Valvira on antanut 20.3.2024 päätöksen, jonka mukaan Valvira on määrännyt Kainuun hyvinvointialueen järjestämään kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn alueellaan lainmukaiseksi 31.3.2025 mennessä ja antamaan Valviralle 16.4.2025 mennessä selvityksen siitä, miten hyvinvointialue on järjestänyt kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi.

Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto toteaa 23.1.2025 päivätyssä ohjauskirjeessään Kainuun hyvinvointialueelle, että hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää terveydenhuollon palvelut. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan hyvinvointialue ei voi jättää potilasta odottamaan ajallisesti määrittelemättömään jonoon, vaan hyvinvointialueen tulee antaa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992, jäljempänä potilaslaki) 4 §:n mukaisesti vastaanottoaika potilaalle.

Terveydenhuoltolain 54 §:ssä säädetään velvollisuudesta hankkia palveluja muualta yhteistoiminnassa toisen hyvinvointialueen kanssa tai hankkimalla ne sopimukseen perustuen muilta palvelun tuottajilta. Erikoissairaanhoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä on arvioitava, pystyykö hyvinvointialue tuottamaan tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen 51 a–51 c, 52 ja 53 §:ssä tarkoitetuissa enimmäisajoissa Jos hyvinvointialue ei voi itse antaa hoitoa terveydenhuoltolain mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta, esimerkiksi tuottamalla palvelut yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkimalla ne sopimukseen perustuen muilta palveluntuottajilta.

Terveydenhuoltolain 52 §:n 2 momentin mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Saman pykälän 3 momentin mukaan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Syksyn 2024 aikana jonot kiireettömään hoitoon Kainuun hyvinvointialueen erikoissairaanhoidossa ovat kasvaneet huomattavasti. Edellä mainitut Valviran määräys ja Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston ohjauskirje huomioiden jonotilanne vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. Päiväaikaisen toiminnan tehostaminen ei yksin riitä jonotilanteen ratkaisemiseen vaan tarvitaan lisäksi jonopurkua.

Tilanne kirurgian poliklinikalla, suurimmat ylitykset (31.1.2025):

- Ortopedia (lonkan ja polven nivelrikot, polven vammat, jalkaterävaivat, käsivaivat, murtumien jälkitilat, olkapääpotilaat): Hoitotakuun ylityksiä on yhteensä 691 henkilön kohdalla. Jonotusaika poliklinikalle on keskimäärin 1,5 vuotta. Pisin odotus on 479 päivää.

- Selkäkirurgia: hoitotakuu ylittyy 242 henkilön kohdalla. Jonotusaika on keskimäärin 1,5 vuotta. Pisin odotus on 550 päivää. 

- Urologia:  Hoitotakuu ylittyy 202 henkilön kohdalla.

Tilanne leikkausjonoissa (31.1.2025).:

Tekonivelkirurgiassa hoitotakuun ylityksiä on 49 henkilön kohdalla. Tyräleikkauksissa hoitotakuun ylityksiä on 53 henkilön kohdalla.

Jononpurun kustannukset:

Ortopedian ja selkäkirurgian poliklinikkajonon purku sekä tyräjonon purku on arvioitu kustantavan omana toimintana lisätyönä n. 230 000€. 

Tekonivelleikkauksia on suunniteltu tehtäväksi jatkossa palveluseteliä hyödyntäen ja mahdollisuuksien mukaan lisätyönä avulla. Koko tekonivelkirurgian hoitojonon purkaminen kustantaa arviolta n. 400 000 €.  Urologian poliklinikan hoitojonoon on suunniteltu käytettäväksi Tervia osaajien työpanosta, jonka alustava kustannusarvio on 95 000 €

Jononpurkua on tarkoitus tehdä omana toimintana, ostopalveluna ja mahdollisesti myös palveluseteliä hyödyntäen. Selvitellään myös yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden kanssa jonotilanteen hallintaan.

Perustelut

Terveydenhuollon jonotilanne ja kokonaissuunnitelma vuodelle 2025 niistä tarvittavista toimenpiteistä, joilla saatetaan terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonotilanne lakisääteiseksi

Perustelut

Erikoissairaanhoidon jonotilanne 31.3.2025 taulukosta käy ilmi, että kirurgian poliklinikalle aikaa odottavia potilaita ja hoidon tarpeen arviota odottavia potilaita on kirurgian erikoisalalla paljon. Yleisimpiin leikkauksiin ja konservatiivisiin hoitoihin yli 180 vuorokautta odottaneita henkilöitä on 151.Nämä henkilöt ovat pääosin kaihi-, tyrä- ja tekonivelleikkauksiin odottavia. Muilla erikoissairaanhoidon erikoisaloilla tilanne on huomattavasti parempi ja hoitotakuu toteutuu pääosin hyvin. Tarkemmat tiedot erikoissairaanhoidon jonotilanteesta löytyvät liitteenä olevasta taulukosta.

Kirurgian osalta jononpurku tehdään osittain omana toimintana, mutta myös ostopalvelua joudutaan käyttämään. Leikkausjonojen purku toteutetaan omana jononpurkuna, ostopalveluna ja palveluseteliä käyttäen. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Soite) kanssa selvitellään yhteistyötä kirurgian leikkaustoiminnan suhteen. Kirurgian osalta jononpurkuun liittyen käydään lisäksi neuvottelut yksityisten palveluntuottajien kanssa. Poliklinikkajonojen purku on jo aloitettu kirurgian erikoisaloilla. Seuraamme toteutunutta jonon purkua systemaattisesti jononpurkulistausten ja lisättyjen ostopalvelupäivien kautta, samoin lähetejonojen pituutta kuukausittain.

Mielenterveyspalveluissa jonoa on kertynyt lähinnä neuropsykologisiin tutkimuksiin odottavien kohdalla. Jonossa olevien potilaiden kohdalla tilanteen selvittely on tarpeen ennen jononpurkua omien lääkäreiden toimesta mahdollisesti lisätyönä. Lääkärityöpanoksen hankinta tämän osalta ostopalveluna olemassa olevan puitesopimuksen hinnalla kustantaisi noin 50 700 € tai vaihtoehtona on toteuttaa tämä omien lääkäreiden lisätyönä, jolloin on tehtävä paikallinen sopimus jononpurusta. Hoitajatutkimuksien suhteen on tarve jononpurkuun lisätyönä, josta kustannus olisi noin 23 100 € ja näin ollen yhteensä neuropsykiatrian jononpurku tulisi maksamaan noin 74 000–80 000 €. Mielenterveyspalveluissa päiväaikaista toimintaa on tehostettu lisäämällä ja kehittämällä ryhmähoitoja.

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy Kainuussa on kokonaisuutena arvioiden kohtalaisen hyvällä tasolla, mutta alueellista vaihtelua on. Jonottomia tai alle kahden viikon hoitoon pääsyn terveysasemia ovat Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi ja Hyrynsalmi. Paltamossa, Ristijärvellä ja Kajaanissa on jonoutumista.  

24.3.2025 arviointihetkellä Kajaanissa lääkärin vastaanottoa odottaa n. 1470 potilasta kun keskimäärin vuonna 2024 luku oli 1260. Paltamossa vastaanottoa odottaa 72 potilasta, kun keskimäärin vuonna 2024 luku oli 40 potilasta. Ristijärvellä lääkärin vastaanottoa odottaa 30 potilasta, kun keskimäärin vuonna 2024 luku oli 40.   Kajaanissa konsultaatioita ja puhelinvastaanottoja on jonossa 1171, kun keskimäärin vuonna 2024 luku oli 937. Paltamossa konsultaatioita ja puhelinvastaanottoja on jonossa 185, kun keskimäärin vuonna 2024 luku oli 219. Ristijärvellä konsultaatioita ja puhelinvastaanottoja on jonossa 42, kun keskimäärin vuonna 2024 luku oli 58. 

Lääkärityön osalta konsultaatioiden ja puhelinvastaanottojen purkaminen perusterveydenhuollossa keskimääräisellä työtahdilla vaatii arviolta 262 työtuntia ja virka-ajan ulkopuolisena jononpurkuna voimassa olevan jononpurkusopimuksen korvauksella kustannusarvio olisi n. 29 000 €. Lääkärinvastaanottojonon purkamisen kustannusarvio virka-ajan ulkopuolisena jononpurkuna voimassa olevan jononpurkusopimuksen korvauksilla olisi 136 900 €, olettaen että 80 % jonossa olevista potilaista hoidettaisiin jononpurkuna.  Sairaanhoitajien/terveydenhoitajien työnä tehtävä jonojen läpikäynti kustantaisi noin 26 000 €. sekä lääkärin lähivastaanottopäivinä sairaanhoitajien/terveydenhoitajien sekä tk-avustajien avustava työ 16 000 €.  Yhteensä kuluja arvioidaan tulevan 207900 e. Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotolla jatkossa perusterveydenhuollon toiminta tulee siinä määriin muuttumaan, että todennäköisesti perusterveydenhuollossa hoitoon pääsy helpottuu huomattavasti.

Suun terveydenhuollossa kiireettömän hoidon hoitotakuujonossa on 1918 potilasta (21.3.2025). Jono kasvaa n. 60–70 potilaan verran kuukaudessa. (13.1.2025 jonolla oli 1768 potilasta. Jonojen purkamiseen tulee helpotusta Sotkamon uuden sotekeskushammashoitolan valmistuessa syksyllä 2025, jolloin hammastarkastusten määrää voidaan merkittävästi nostaa.  

Käynnissä olevasta suun terveydenhuollon yhteistoiminnasta odotetaan myös muutosta tauotuksen käytäntöihin, minkä myötä vapaiden vastaanottoaikojen määrää voitaisiin kasvattaa n. 1250 potilasajan verran vuodessa. Onkin varmaa sanoa, että näiden kahden keinon toteutuessa aikojen saatavuus huomattavasti paranee, mutta hoitotakuussa pysyminen tulee silloinkin olemaan erittäin haasteellista hampaallisen, ikääntyvän väestön osuuden yhä joitakin vuosia kasvaessa. 

Sotkamon joustavan klinikan ja tauotuskäytäntöjen muutoksen kapasiteetti onnistuu purkamaan jonot hitaasti, noin 2 vuodessa 3 kuukaudessa – 3 vuodessa. Tätä nopeammin jonojen purku ei onnistu nykyisen palveluvalikoiman velvoitteiden ja nykyisen vakanssimäärän pohjalta.  

Kainuun hyvinvointialue pyrkii järjestämään kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi, tehostamalla omaa toimintaa, oman henkilöstön tuottamana jonopurkuna, tehostamalla yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden kanssa ja tarvittaessa ostopalveluna sekä seuraamalla hoitojonojen purkua systemaattisesti.

Liite: Erikoissairaanhoidon jonotilanne 31.3.2025