Valmistelija
Eija Immonen, talousjohtaja, eija.h.immonen@kainuu.fi
Perustelut
Hyvinvointialueen on laadittava kullekin kalenterivuodelle talousarvio, jonka aluevaltuusto hyväksyy edellisen vuoden loppuun mennessä. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarvio sisältää hyvinvointialueen tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot, ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Investointeja varten hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa, jos valtioneuvosto on antanut siihen lainanottovaltuuden. Muutoin rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla.
Hyvinvointialueen taloussuunnitelma on laadittava niin, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Käytännössä yksittäinen taloussuunnitelman vuosi voi olla alijäämäinen, kunhan kolmen vuoden ajanjakson muina vuosina kertyy vähintään sama määrä ylijäämää.
Talouden tasapainottamistoimenpiteiden vaikutukset toteutuvat tavallisesti pidemmällä aikavälillä, minkä vuoksi hyvinvointialueen olisi pyrittävä välttämään suuria alijäämiä yksittäisenä vuonna.
Jos hyvinvointialueen tilinpäätöksessä on kertynyttä alijäämää, se on katettava enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, toisin sanoen kolmen vuoden aikana tilinpäätöshetkestä laskettuna. Jos hyvinvointialueelle kertyy lisää alijäämää, uudella alijäämällä ei ole itsenäistä kattamisaikaa. Alijäämän lisäyksen kattamisen määräaika on sama kuin ensimmäisellä alijäämällä. Vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät tulee siis kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos alijäämää ei ole katettu lain mukaisessa aikataulussa, alue voi joutua arviointimenettelyyn.
Hyvinvointialueet ovat osa julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousohjausta. Valtion rahoitus antaa raamit hyvinvointialueiden toiminnalle. Valtion rahoitus on yleiskatteellista ja sen määrä on vuosittain kiinteä.
Kainuun hyvinvointialueen strategia toimii talousarvion laatimisen perustana. Strategiaan perustuvat järjestämissuunnitelman eri aallot ja niiden toimenpiteet täsmentävät strategiaa ja kytkeytyvät talousarvioon.
Kainuun hyvinvointialueen talousarviovalmistelu vuodelle 2026 käynnistyy elokuussa 2025 ja aluehallitus käsittelee talousarvion joulukuun 2025 alkupuolella ja aluevaltuusto hyväksyy talousarvion joulukuun 2025 loppuun mennessä.
Hyvinvointialueiden taloudellinen raami pohjautuu hyvinvointialueen toimintatuottoihin ja valtion rahoitusosuuteen, joiden tulisi kattaa toiminnan kustannukset sekä aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämät. Kainuun hyvinvointialueen laskennallinen valtion rahoitus vuodelle 2026 on viimeisimmän rahoituslaskelman (VM/HVO 30.4.2025) mukaan 416,5 milj. euroa. Kainuun hyvinvointialueen vuoden 2026 valtionrahoituksen osuus hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta on 1,5 % ja rahoitus kasvaa vuodesta 2025 12,6 milj. euroa eli 3,1 %.
Kainuun hyvinvointialueen v. 2023 ja 2024, yhteensä n. 30 milj. euron suuruisten, alijäämien kattamista hyvinvointialuelain edellyttämässä määräajassa, vuoden 2026 loppuun mennessä, ei voida pitää realistisena, mikäli vuoden 2026 rahoitus toteutuu ennakkoarvion tasoisena.
Hyvinvointialueindeksi vuodelle 2026 on 3,24 %. Hyvinvointialueindeksi määritetään useiden eri tekijöiden perusteella, jotka kuvaavat hyvinvointialueiden palvelutarpeita ja kustannustason muutoksia. Tärkeimmät tekijät ovat alueen väkiluku, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta kuvaavat tekijät (esim. ikärakenne ja sairastavuus), alueelliset olosuhteet (mm. asukastiheys), kustannustason kasvu ja hyvinvointialueen asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Talousarvion raamivalmistelu vuodelle 2026 suunnitellaan siten, että minimitavoitteena on vähintään 11,0 milj. euron suuruinen vuotuinen ylijäämä. Valtionrahoitustason (VM/HVO 30.4.2025) mukaan vähintään 11 milj. euroa ylijäämäisen tuloksen saavuttaminen edellyttäisi korkeintaan 5,0 %:n toimintakatteen kasvua tilinpäätöksen 2024 tasosta. Toimintakatteen vuotuinen kasvu asettuisi 2,5 %:n tasolle, joka vastaa Kainuun sote-kustannusten pitkän aikavälin vuotuista keskimääräistä kasvutasoa. Talousarvion 2025 tasosta toimintakate voisi kasvaa korkeintaan 1,75 %. Mikäli toimintakatteen kasvu vuodesta 2026 vuoteen 2027 olisi korkeintaan 1,75 % ja vuoden 2027 valtionrahoitus olisi VM:n 30.4.2025 julkaiseman painelaskelman mukainen, Kainuun hyvinvointialueen vuosilta 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät tulisivat kokonaisuudessaan katetuiksi vuoden 2027 loppuun mennessä.
Raamitavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2026-2029 sisältyvä arvio hyvinvointialueiden toimintakatteiden kehityksestä ennakoi kokonaisuutena toimintakatteiden 4,1 %:n kasvua vuodesta 2025 vuoteen 2026.
Toimintakatetavoitteen kohdentamista eri toimialueille suunnataan suhteessa 2024 tilinpäätökseen, vuoden 2025 talousarvioon sekä odotettavissa oleviin lainsäädäntömuutoksiin. 1.1.2026 alkaen Puolangan alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan järjestämään aiemman ostopalvelun sijasta hyvinvointialueen omana toimintana. Kokonaisraamitavoitteen mukaisen toimintakatteen jakautuminen toimialueiden kesken tarkennetaan talousarviovalmistelun edetessä. Eri toimialueilla on erilaiset keinot vastata talouden sopeuttamisvaateisiin. Lisäksi 1.1.2026 voimaan tuleva organisaatiouudistus vaikuttaa taloussuunnitteluun ja määrärahojen toimialuekohtaisiin kohdennuksiin.
Kainuun hyvinvointialueen strategia ohjaa raamivalmistelun pohjalta käynnistyvää työskentelyä. Tässä järjestämissuunnitelman ja kehitysohjelmien toimeenpanon onnistuminen on ratkaisevaa.
Tavoitteena oleva talousarviotaso edellyttää määrätietoisia toimia kokonaistuloksellisuuden parantamisessa. Näitä ovat mm:
- Nykyinen tai suurempi määrä asiakkaita ja potilaita on palveltava pienemmillä resursseilla ilman että laatu tai vaikuttavuus heikentyvät merkittävästi. Erityisesti tämä edellyttää virkatyönä tehtävän työn lisääntymistä kalliin vuokratyön sijaan.
- Johtamisen on perustuttava tietoon ja niiden pohjalta asetettuihin tavoitteisiin.
- Henkilöstön työelämän laatua kehitetään aktiivisella ja valmentavalla johtamisella. Sairauslomien sekä ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseen kiinnitetään huomiota.
- Henkilöstön määrän vähentämisessä arvioidaan luonnollisen poistuman mahdollisuudet ja rajat.
- Väestön väheneminen eri ikä- ja kohderyhmissä edellyttää sekä resurssin vähentymistä että uudelleenjakoa eri palvelujen välillä.
- Teknologian käyttöä lisätään aina kun se on mahdollista. Vakiinnuttamisrahaa käytetään muutosten kiihdyttämiseen.
- Erilaisin rakennemuutoksin etsitään aina keveintä ja tarkoituksenmukaisinta ratkaisua, joilla palvelutarpeisiin vastataan.
- Sujuvat asiakasprosessit edellyttävät tiivistä yhteistoimintaa toimialueiden, palvelualueiden ja palveluyksiköiden välillä.
- Rahoitustaso edellyttää nopeaa muutosten toteuttamista organisaatiossa. Hyvällä muutosten hallinnalla vähennetään niiden haitallisia seurauksia.
Suunnitelmavuosien 2027-2029 osalta suunnittelukehys määritellään lopullisen rahoituksen vahvistuttua syksyn 2025 aikana.
Kainuun hyvinvointialueen hallintosäännön § 63:n mukaan aluehallitus hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet.
Ehdotus
Esittelijä
Timo Halonen, toimialuejohtaja hallinto- ja tukipalvelut, timo.halonen@kainuu.fi
Aluehallitus hyväksyy esitetyn Kainuun hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvion raamin, jonka kokonaistavoitteena on vähintään 11 miljoonaa euroa ylijäämäinen tulos.
Päätös
Hyväksyi.
Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.