Perustelut
Päätös, johon haetaan oikaisua
Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätökseen 22.6.2026 § 43 KHVADno-2026-3931.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksen tekijä on ilmoittanut saaneensa päätöksen tiedoksi 22.6.2026. Oikaisuvaatimus on päivätty 2.7.2026.
Oikaisuvaatimuksen tekijä ei vaadi muutosta päätökseen siltä osin kuin hänet on todettu johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevaksi viranhaltijaksi eikä siltä osin kuin palkkauksen määräytymisperusteena on kokonaispalkka. Oikaisuvaatimus kohdistuu kokonaispalkan euromäärään, palkkauksen perusteiden esittämiseen sekä palkkauksen yhdenvertaisuuteen.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että päätöstä muutetaan hänen osaltaan siten, että kokonaispalkan määrä arvioidaan uudelleen ja vahvistetaan tehtävän vaativuutta, vastuuta, organisaatiomuutoksen vaikutuksia sekä palkkauksen yleistä sisäistä yhdenvertaisuutta vastaavalle tasolle.
Oikaisuvaatimuksessa esitetään, ettei päätöksestä ilmene, millä perusteilla juuri kyseinen euromäärä on määritelty. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo saaneensa matalinta mahdollista kokonaispalkkaa ja väittää, että palkkaepätasa-arvo on useita satoja euroja, vaikka kaikkien kokonaistyöaikaan siirtyvien viranhaltijoiden päätösteksti on yhdenmukainen.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että kokonaispalkan määrä arvioidaan uudelleen, palkkauksen perusteet ja käytetty arviointi tuodaan yksityiskohtaisesti esille, kokonaispalkka tarkistetaan vastaamaan tehtävän tosiasiallista vaativuutta ja vastuuta vastaavaksi, kokonaispalkka on yhteneväinen muiden palvelualuepäälliköiden kanssa toimialueesta riippumatta ja palvelualuepäälliköiden ja asiantuntijatöiden välinen väitetty palkkaepätasa-arvo korjataan.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on kuvannut palvelualueensa sisältävän muun ohella opiskeluhuollon kuraattoripalveluja, perheoikeudellisia palveluja, kasvatus- ja perheneuvontaa, käräjäoikeuden pyynnöstä tehtäviä sovitteluja, perhetyötä, vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua, palvelusetelipalveluntuottajien ohjausta ja valvontaa sekä sosiaali- ja perhepalveluiden hankintoihin, hankintapäätöksiin, sopimuksiin ja sopimusyhteistyöhön liittyviä tehtäviä.
Perustelut
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen työnantajan edustajan palkkaa koskevat määräykset
Sekä HYVTESin että SOTE-sopimuksen II Palkkaus 17 §:ssä on työnantajan edustajan palkkaa koskeva määräys.
Määräysten sisältö on tältä osin seuraava:
“Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän asianomainen viranomainen voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien viranhaltijoiden/työntekijöiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa.
Työnantajan edustajaksi katsotaan viranhaltija/työntekijä, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä.
Edellä tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT."
Soveltamisohjeen mukaan:
“Hyvinvointialue/hyvinvointiyhtymä voi vapaasti päättää yllä mainittujen viranhaltijoiden/työntekijöiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena voi olla esim. kokonaispalkka. Mikäli viranhaltijan/työntekijän palkka on määritelty kokonaispalkaksi, niin hänelle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, jollei viranhaltijaa/työntekijää koskevassa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Tarvittaessa voidaan määrätä palkka kokonaispalkkana ilman työkokemuslisää tms. lisiä."
Työaikakorvausten osalta merkityksellinen määräys on HYVTESin ja SOTE-sopimuksen III luvun 21 §, joka koskee työaikakorvausten suorittamista koskevia rajoituksia.
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen mukainen tasopalkkajärjestelmä tulee voimaan 1.10.2026.
Työnantajan edustajan palkkaa koskevat uudet määräykset ovat HYVTESin ja SOTE-sopimuksen II Palkkausta koskeva luvun 20 §:ssä, jossa todetaan seuraavasti:
“Työnantajan edustajat ovat tasopalkkajärjestelmän ulkopuolella.
Työnantajan edustajaksi katsotaan työntekijä/viranhaltija, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija.
Edellä tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, työnantaja voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa."
Palkkausluvun 20 § soveltamisohjeessa todetaan seuraavasti:
“Työnantaja voi vapaasti päättää yllä mainittujen työntekijöiden/viranhaltijoiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena on kokonaispalkka. Palkansaajalle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkan osia, jollei työntekijää/viranhaltijaa koskevassa kunnan/kuntayhtymän työnantajan päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Työnantajan edustajalle ei kuitenkaan voi maksaa tasopalkkaa, tasolisää eikä työkokemuslisää."
KT yleiskirjeessä 12/2026 todetaan muun ohella seuraavaa: "--Työnantajien edustajien palkat muunnetaan tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä kokonaispalkaksi ko. määräyksen mukaisesti. Palkka voidaan muuttaa kokonaispalkaksi jo ennen tasopalkkajärjestelmään siirtymistä. Kokonaispalkka ei saa pienentyä palkanmuunnon seurauksena.—"
Asian tausta ja aluehallituksen aiemmat päätökset
Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus on 19.5.2025 § 150 käsitellyt organisaatiomuutosta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen päättämistä. Päätöksessä aluehallitus on todennut, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käyty 4.3.–6.5.2025 ja saatu päätökseen.
Aluehallitus on samalla hyväksynyt organisaatio- ja johtamisjärjestelmää koskevan ratkaisun sekä määritellyt johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiirin. Päätöksen mukaan näihin viranhaltijoihin kuuluvat muun ohella palvelualuepäälliköt, pois lukien lääkärisopimukseen kuuluvat. Aluehallitus on 19.1.2026 § 11 käsitellyt muutosta koskien siirtymisajankohtaa ja täydentänyt viranhaltijoiden henkilöpiiriä. Päätöksessä aluehallitus on päättänyt, että siirtymisajankohta, mukaan lukien kokonaispalkkaan siirtyminen, tapahtuu 30.6.2026 mennessä.
Aluehallituksen edellä mainituilla päätöksillä on ratkaistu johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiri sekä kokonaispalkkaan siirtymisen periaate ja aikataulu. Päätökset ovat lainvoimaisia.
Oikaisuvaatimus tutkitaan palkkauksen viranhaltijakohtaista ratkaisua koskevilta osin
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla viranhaltijapäätöksellä on tältä osin vahvistettu yksittäisen viranhaltijan kokonaispalkan määrä aluehallituksen aiempien päätösten edellyttämällä tavalla. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet koskevat HYVTESin tai SOTE-sopimuksen määräysten soveltamista ja tulkintaa, kyse on virka- ja työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevasta kysymyksestä. Virka- ja työehtosopimusten tulkintaa koskevat riitaisuudet käsitellään virka- ja työehtosopimusjärjestelmän mukaisessa menettelyssä. Aluehallitus ei tässä oikaisuvaatimusmenettelyssä ratkaise mahdollista virka- ja työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevaa riitaa. Edellä todetusta huolimatta todetaan seuraavasti.
Kokonaispalkan määräytyminen
Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, että kokonaispalkan euromäärää ei ole perusteltu riittävästi eikä päätöksestä ilmene, miten tehtävän vaativuus, vastuukokonaisuus, organisaatiomuutoksen vaikutukset ja palkkauksen sisäinen yhdenvertaisuus on otettu huomioon.
Kokonaispalkan määräytymisessä on huomioitu erityisesti seuraavat tekijät:
• viranhaltijan tehtäväasema työnantajan organisaatiossa;
• johtamisvastuu ja työnantajan edustajan rooli;
• tehtävän itsenäisyys ja kokonaisvastuu;
• vastuualueen tai toimintakokonaisuuden laajuus;
• tehtävään liittyvä päätöksenteko-, valmistelu- ja toimeenpanovastuu;
• taloudellinen vastuu ja toiminnan tuloksellisuuteen liittyvä vastuu;
• henkilöstöjohtamiseen, palvelutoiminnan johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät vastuut;
• organisaatiomuutoksen vaikutukset tehtävään, vastuukokonaisuuteen ja työnantajan edustajan asemaan;
• aiempi palkkataso ja palkkauksen siirtymävaiheen kokonaisuus sekä
• palkkauksen yhdenmukaistamisen tarve sekä yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun toteutuminen vertailukelpoisessa asemassa olevien välillä.
Kokonaispalkka muodostaa viranhaltijan varsinaisen palkan. Kokonaispalkka sisältää sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen palkkausluvussa tarkoitetut palkanosat, ellei työnantaja ole erikseen päättänyt jonkin palkkaerän tai korvauksen maksamisesta kokonaispalkan lisäksi.
Kokonaispalkka ei muodostu siten, että aiemmat palkanosat jäisivät erillisinä osina voimaan ja niiden päälle muodostettaisiin uusi palkka. Kokonaispalkkaan siirtymisen jälkeen palkkaus ei määräydy erillisten palkanosien summana, vaan kokonaispalkkana, joka kuvaa edellä selostettujen perusteiden nojalla tehtävän kokonaisvastuuta, asemaa, vaativuutta ja työnantajan edustajan roolia.
Kokonaispalkka on voitu määritellä työnantajan harkinnan perusteella tehtävän kokonaisarvioinnin pohjalta edellä selostettujen kokonaispalkan määräytymisperusteita soveltaen. Kokonaispalkan määrä ei määräydy pelkästään päätöstekstin samankaltaisuuden perusteella, vaan työnantajan tehtäväkohtaisen kokonaisarvion perusteella. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista yksilöityä selvitystä, jonka perusteella oikaisuvaatimuksen tekijälle vahvistettua kokonaispalkkaa olisi pidettävä lainsäädännön vastaisena.
Organisaatiomuutoksen ja tehtävämuutosten vaikutus palkkaan
Organisaatiomuutoksen vaikutuksia on arvioitu osana uuden organisaatio- ja johtamisjärjestelmän toimeenpanoa ja kokonaispalkkojen viranhaltijakohtaista valmistelua. Nämä seikat on otettu huomioon kokonaispalkkaa määriteltäessä. Kokonaispalkassa arvioidaan tehtävän kokonaisvastuuta, johtamisasemaa, työnantajan edustajan roolia, tehtävän vaativuutta sekä tehtävän asemaa organisaatiossa kokonaisuutena. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista uutta tai yksilöityä tehtäväkohtaista selvitystä, joka antaisi aiheen arvioida kokonaispalkan määräytymisperusteita toisin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyn perusteella ei ole myöskään aihetta katsoa, että työnantajan organisaatiomuutoksen vaikutuksista tekemä arvio olisi ollut virheellinen tai puutteellinen.
Yhdenvertaisuus, sisäinen palkkavertailu ja asiantuntijatehtäviin kohdistuvat vertailut
Oikaisuvaatimuksessa on vedottu siihen, että sosiaali- ja perhepalveluiden palvelualuepäälliköiden palkkataso olisi muita toimialueita alempi ja että asiantuntijatyötä tekevien kokonaispalkat voivat olla palvelualuepäällikön palkkaa korkeampia. Oikaisuvaatimuksessa on myös vaadittu, että palvelualuepäälliköiden ja asiantuntijatehtävien välinen väitetty palkkaepätasa-arvo korjataan.
Yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu ei edellytä samaa euromääräistä palkkaa kaikille samaan nimikeryhmään kuuluville viranhaltijoille. Palkka voi perustellusti erota, jos esimerkiksi tehtävien sisältö, johdettavan kokonaisuuden laajuus, vastuiden määrä, taloudellinen vastuu, henkilöstövastuu, toiminnan luonne, organisaatiomuutoksen vaikutukset tai muut tehtävän vaativuustekijät poikkeavat toisistaan.
Kokonaispalkkojen määrittelyssä on pyritty siihen, että johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden palkkaus määräytyy johdonmukaisin ja työnantajan päätöksiin perustuvin perustein. Oikaisuvaatimuksen tekijän kokonaispalkan määrittelyssä ei ole toimittu yhdenvertaisen tai tasapuolisen kohtelun vastaisesti.
Eri tehtäväryhmien välinen palkkavertailu ei sellaisenaan osoita yhdenvertaisen tai tasapuolisen kohtelun vastaista menettelyä, jos tehtävien sisältö, asema organisaatiossa, vastuu, vaativuustekijät tai palkkauksen määräytymisperusteet eroavat toisistaan. Organisaatiossa ei ole myöskään tunnistettavissa väitettyä palkkaepätasa-arvoa asiantuntijatehtävien ja palvelualuepäälliköiden välillä, eikä väitettä ole enemmälti yksilöity oikaisuvaatimuksessa.
Päätöksen perustelut ja selvitysten riittävyys
Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, ettei päätöksestä käy riittävästi ilmi palkkatason määräytymisperusteita, tehtäväkohtaisia arviointeja eikä vertailua muihin palvelualuepäälliköihin ja asiantuntijatehtäviin. Päätöksen perustelut, aikaisemmat aluehallituksen päätökset, viranhaltijapäätöksen valmistelu sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä annettu selvitys muodostavat riittävän perustan arvioida päätöksen lainmukaisuutta.
Työnantajan tulkintaetuoikeus ja selvitysten riittävyys
Työnantajalla on työnantaja-asemansa perusteella oikeus johtaa ja järjestää työtä, päättää organisaatiostaan sekä soveltaa ja tulkita virka- ja työehtosopimusten määräyksiä työnantajana. Työnantaja on käyttänyt työnantajalle kuuluvaa tulkintaetuoikeutta muun ohella arvioidessaan johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä, kokonaispalkan käyttöönottoa sekä kokonaispalkkojen määräytymisperusteita. Työnantajan tulkinnan mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä kuuluu aluehallituksen päätöksissä määriteltyyn johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin, ja hänen palkkauksensa määräytymisperusteena voidaan näin ollen soveltaa kokonaispalkkaa.
Palkkauksen osalta asiaa on selvitetty riittävästi aluehallituksen aiemmassa päätöksenteossa, yhteistoimintaneuvotteluissa, viranhaltijapäätöksen perusteluissa, työnantajan viranhaltijoille antamissa vastauksissa, työnantajan luottamusedustajille antamissa kirjallisissa vastauksissa sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Työnantaja on siten vastannut sekä viranhaltijoiden että luottamusedustajien asiassa esittämiin selvityspyyntöihin.
Johtopäätös
Aluehallitus on tutkinut oikaisuvaatimuksen siltä osin kuin se kuuluu aluehallituksen toimivaltaan. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet koskevat HYVTESin tai SOTE-sopimuksen määräysten tulkintaa tai soveltamista, aluehallitus ei ratkaise tällaista virka- ja työehtosopimusta koskevaa erimielisyyttä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella viranhaltijapäätöstä olisi palkkauksen osalta pidettävä lainvastaisena tai muutoin sellaisena, että päätöstä olisi syytä muuttaa. Näillä perusteilla oikaisuvaatimus hylätään.