Perustelut
Päätös, johon haetaan oikaisua
Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätökseen 22.6.2026 § 44 KHVADno-2026-3930.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksen tekijä on ilmoittanut saaneensa päätöksen tiedoksi 22.6.2026. Oikaisuvaatimus on päivätty 5.7.2026.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että kokonaispalkan määrä määritellään uudelleen huomioiden hänen näkemyksensä mukaan virantoimitusehdon olennainen muutos eli toimistotyöajasta siirtyminen kokonaistyöaikaan. Oikaisuvaatimuksen mukaan kokonaispalkaksi on määritelty 6 102,65 euroa, ja oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii tähän vähintään 20 prosentin korotusta eli kokonaispalkaksi 7 323,18 euroa.
Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että vaaditulla korotuksella kompensoitaisiin työaikalain ja virkaehtosopimuksen mukaisten etuuksien menetyksiä, joiden piirissä oikaisuvaatimuksen tekijä on ollut aiemmin. Oikaisuvaatimuksessa viitataan muun ohella liukuvan toimistotyöajan saldovapaisiin, mahdollisiin työaikakorvauksiin, varallaolokorvauksiin sekä siihen, ettei kokonaispalkkaan siirryttäessä makseta erillisiä lisiä.
Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii arvioimaan uudelleen, ovatko kaikki palvelualuepäälliköt sellaisessa itsenäisessä ja johtavassa asemassa, että heidät voidaan rinnastaa työaikalain 2 §:n mukaisen poikkeussäännöksen piiriin ja että tehtävät täyttäisivät HYVTESin ja SOTE-sopimuksen palkkausta koskevien määräysten työnantajan edustajan palkkaa koskevan ehdon.
Oikaisuvaatimuksessa esitetään, ettei aluehallitus ole aiemmin päättänyt palkkauksen suuruudesta ja että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös määrittää 1.7.2026 alkaen maksettavan kokonaispalkan. Oikaisuvaatimuksen mukaan palkka on samansuuruinen kuin ennen muutosta, eikä kokonaistyöaikaan siirtymistä, työhönsidonnaisuutta tai aiempien etuuksien poistumista ole kompensoitu kokonaispalkassa.
Oikaisuvaatimuksessa vedotaan myös päätöksen väitettyyn puutteelliseen perustelemiseen ja siihen, ettei päätöksestä ilmene palkan suuruus, ketä päätös koskee, palkkatason määräytymisperusteet, palkkausjärjestelmän periaatteet, palvelualuepäälliköiden välinen vertailu eikä se, ketkä palkat ovat arvioineet ja miten arviointi on tehty.
Perustelut
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen työnantajan edustajan palkkaa koskevat määräykset
Sekä HYVTESin että SOTE-sopimuksen II Palkkaus 17 §:ssä on työnantajan edustajan palkkaa koskeva määräys.
Määräysten sisältö on tältä osin seuraava:
“Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän asianomainen viranomainen voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien viranhaltijoiden/työntekijöiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa.
Työnantajan edustajaksi katsotaan viranhaltija/työntekijä, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä.
Edellä tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT."
Soveltamisohjeen mukaan:
“Hyvinvointialue/hyvinvointiyhtymä voi vapaasti päättää yllä mainittujen viranhaltijoiden/työntekijöiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena voi olla esim. kokonaispalkka. Mikäli viranhaltijan/työntekijän palkka on määritelty kokonaispalkaksi, niin hänelle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, jollei viranhaltijaa/työntekijää koskevassa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Tarvittaessa voidaan määrätä palkka kokonaispalkkana ilman työkokemuslisää tms. lisiä."
Työaikakorvausten osalta merkityksellinen määräys on HYVTESin ja SOTE-sopimuksen III luvun 21 §, joka koskee työaikakorvausten suorittamista koskevia rajoituksia.
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen mukainen tasopalkkajärjestelmä tulee voimaan 1.10.2026.
Työnantajan edustajan palkkaa koskevat uudet määräykset ovat HYVTESin ja SOTE-sopimuksen II Palkkausta koskeva luvun 20 §:ssä, jossa todetaan seuraavasti:
“Työnantajan edustajat ovat tasopalkkajärjestelmän ulkopuolella.
Työnantajan edustajaksi katsotaan työntekijä/viranhaltija, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija.
Edellä tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, työnantaja voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa."
Palkkausluvun 20 § soveltamisohjeessa todetaan seuraavasti:
“Työnantaja voi vapaasti päättää yllä mainittujen työntekijöiden/viranhaltijoiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena on kokonaispalkka. Palkansaajalle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkan osia, jollei työntekijää/viranhaltijaa koskevassa kunnan/kuntayhtymän työnantajan päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Työnantajan edustajalle ei kuitenkaan voi maksaa tasopalkkaa, tasolisää eikä työkokemuslisää."
KT yleiskirjeessä 12/2026 todetaan muun ohella seuraavaa: "--Työnantajien edustajien palkat muunnetaan tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä kokonaispalkaksi ko. määräyksen mukaisesti. Palkka voidaan muuttaa kokonaispalkaksi jo ennen tasopalkkajärjestelmään siirtymistä. Kokonaispalkka ei saa pienentyä palkanmuunnon seurauksena."
Asian tausta ja aluehallituksen aiemmat päätökset
Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus on 19.5.2025 § 150 käsitellyt organisaatiomuutosta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen päättämistä. Päätöksessä aluehallitus on todennut, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käyty 4.3.–6.5.2025 ja saatu päätökseen.
Aluehallitus on samalla hyväksynyt organisaatio- ja johtamisjärjestelmää koskevan ratkaisun sekä määritellyt johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiirin. Päätöksen mukaan näihin viranhaltijoihin kuuluvat muun ohella palvelualuepäälliköt, pois lukien lääkärisopimukseen kuuluvat. Aluehallitus on 19.1.2026 § 11 käsitellyt muutosta koskien siirtymisajankohtaa ja täydentänyt viranhaltijoiden henkilöpiiriä. Päätöksessä aluehallitus on päättänyt, että siirtymisajankohta, mukaan lukien kokonaispalkkaan siirtyminen, tapahtuu 30.6.2026 mennessä.
Aluehallituksen edellä mainituilla päätöksillä on ratkaistu johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiri sekä kokonaispalkkaan siirtymisen periaate ja aikataulu. Päätökset ovat lainvoimaisia.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla viranhaltijapäätöksellä ei ole ratkaistu uudelleen sitä, kuuluuko oikaisuvaatimuksen tekijä aluehallituksen päätöksissä olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin. Viranhaltijapäätöksellä on pantu aluehallituksen päätökset täytäntöön viranhaltijakohtaisesti vahvistamalla kokonaispalkan määrä ja kirjaamalla palvelussuhteen keskeisiin ehtoihin tehtävät muutokset.
Oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättäminen siltä osin kuin se koskee johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan arvioimaan uudelleen, kuuluvatko palvelualuepäälliköt johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin ja ovatko he työaikalain soveltamisalan ulkopuolella. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa esitetään tältä osin väitteitä työajan valvottavuudesta, työajan määräytymisestä, työn sidonnaisuudesta sekä HYVTESin ja SOTE-sopimuksen työnantajan edustajan palkkaa koskevista määräyksistä.
Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiri on jo ratkaistu aluehallituksen päätöksillä 19.5.2025 § 150 ja 19.1.2026 § 11. Näissä päätöksissä aluehallitus on määritellyt ne viranhaltijaryhmät, joita pidetään hyvinvointialueen organisaatio- ja johtamisjärjestelmässä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevina työnantajan edustajina.
Oikaisuvaatimuksen tekijä toimii palvelualuepäällikkönä. Palvelualuepäälliköt, pois lukien lääkärisopimukseen kuuluvat, on sisällytetty aluehallituksen päätöksellä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin.
Koska tämä henkilöpiiriä koskeva ratkaisu on tehty aluehallituksen aiemmalla päätöksellä ja kyseinen päätös on lainvoimainen, eikä siitä ole siis jätetty oikaisuvaatimusta määräajassa, asiaa ei voida enää tutkia uudelleen tämän viranhaltijapäätöksen oikaisuvaatimuksen yhteydessä. Se, että viranhaltijapäätöksessä on täytäntöönpanon yhteydessä todettu viranhaltijan asema aluehallituksen päätösten mukaisesti ja selostettu päätösten keskeinen sisältö, ei avaa uudelleen oikaisuvaatimusoikeutta aluehallituksen jo lainvoimaisiin päätöksiin.
Oikaisuvaatimus tutkitaan palkkauksen viranhaltijakohtaista ratkaisua koskevilta osin
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla viranhaltijapäätöksellä on tältä osin vahvistettu yksittäisen viranhaltijan kokonaispalkan määrä aluehallituksen aiempien päätösten edellyttämällä tavalla. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet koskevat HYVTESin tai SOTE-sopimuksen määräysten soveltamista ja tulkintaa, kyse on virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa koskevasta kysymyksestä. Virka- ja työehtosopimusten tulkintaa koskevat riitaisuudet käsitellään virka- ja työehtosopimusjärjestelmän mukaisessa menettelyssä. Aluehallitus ei tässä oikaisuvaatimusmenettelyssä ratkaise mahdollista virka- ja työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevaa riitaa. Edellä todetusta huolimatta todetaan seuraavasti.
Kokonaispalkan määräytyminen
Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, että kokonaispalkan tulisi olla 7 323,18 euroa, jotta se kompensoisi oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan kokonaistyöaikaan siirtymisestä ja aikaisemmin sovellettujen työaikaan liittyvien etuuksien poistumisesta aiheutuvat menetykset. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi katsottu, että päätöksessä vahvistettu 6 102,65 euron kokonaispalkka merkitsee tosiasiallisesti palkkauksen heikentymistä.
Kokonaispalkan määräytymisessä on huomioitu erityisesti seuraavat tekijät:
• viranhaltijan tehtäväasema työnantajan organisaatiossa;
• johtamisvastuu ja työnantajan edustajan rooli;
• tehtävän itsenäisyys ja kokonaisvastuu;
• vastuualueen tai toimintakokonaisuuden laajuus;
• tehtävään liittyvä päätöksenteko-, valmistelu- ja toimeenpanovastuu;
• taloudellinen vastuu ja toiminnan tuloksellisuuteen liittyvä vastuu;
• henkilöstöjohtamiseen, palvelutoiminnan johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät vastuut;
• organisaatiomuutoksen vaikutukset tehtävään, vastuukokonaisuuteen ja työnantajan edustajan asemaan;
• aiempi palkkataso ja palkkauksen siirtymävaiheen kokonaisuus sekä
• palkkauksen yhdenmukaistamisen tarve sekä yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun toteutuminen vertailukelpoisessa asemassa olevien välillä.
Kokonaispalkka muodostaa viranhaltijan varsinaisen palkan. Kokonaispalkka sisältää sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen palkkausluvussa tarkoitetut palkanosat, ellei työnantaja ole erikseen päättänyt jonkin palkkaerän tai korvauksen maksamisesta kokonaispalkan lisäksi.
Kokonaispalkka ei muodostu siten, että aiemmat palkanosat jäisivät erillisinä osina voimaan ja niiden päälle muodostettaisiin uusi palkka. Kokonaispalkkaan siirtymisen jälkeen palkkaus ei määräydy erillisten palkanosien summana, vaan kokonaispalkkana, joka kuvaa edellä selostettujen perusteiden nojalla tehtävän kokonaisvastuuta, asemaa, vaativuutta ja työnantajan edustajan roolia.
Kokonaispalkka on voitu määritellä työnantajan harkinnan perusteella tehtävän kokonaisarvioinnin pohjalta edellä selostettujen kokonaispalkan määräytymisperusteita soveltaen.
Oikaisuvaatimuksessa esitetty 20 prosentin korotusvaatimus perustuu oikaisuvaatimuksen tekijän omaan arvioon kokonaistyöaikaan siirtymisestä aiheutuvasta kompensaatiotarpeesta. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista uutta tai yksilöityä tehtäväkohtaista selvitystä, jonka perusteella kokonaispalkan määräytymisperusteita olisi arvioitava toisin.
Organisaatiomuutoksen ja tehtävämuutosten vaikutus palkkaan
Organisaatiomuutoksen vaikutuksia on arvioitu osana uuden organisaatio- ja johtamisjärjestelmän toimeenpanoa ja kokonaispalkkojen viranhaltijakohtaista valmistelua. Nämä seikat on otettu huomioon kokonaispalkkaa määriteltäessä. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista uutta tai yksilöityä tehtäväkohtaista selvitystä, joka antaisi aiheen arvioida kokonaispalkan määräytymisperusteita toisin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyn perusteella ei ole myöskään aihetta katsoa, että työnantajan organisaatiomuutoksen vaikutuksista tekemä arvio olisi ollut lainvastainen tai muutoin sellainen, että sitä tulisi muuttaa.
Yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu sekä palkkavertailua koskevat väitteet
Oikaisuvaatimuksessa on vedottu muun ohella palvelualuepäälliköiden välisiin palkkaeroihin, palveluyksikköpäälliköiden palkkatasoon, lääkäreiden jäämiseen muutoksen ulkopuolelle sekä siihen, että sosiaali- ja perhepalveluiden palvelualuepäälliköiden palkkataso olisi muita palvelualuepäälliköitä alempi.
Yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu ei edellytä samaa euromääräistä palkkaa kaikille samaan nimikeryhmään kuuluville viranhaltijoille. Palkka voi perustellusti erota, jos esimerkiksi tehtävien sisältö, johdettavan kokonaisuuden laajuus, vastuiden määrä, taloudellinen vastuu, henkilöstövastuu, toiminnan luonne, organisaatiomuutoksen vaikutukset tai muut tehtävän vaativuustekijät poikkeavat toisistaan.
Kokonaispalkkojen määrittelyssä on pyritty siihen, että johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden palkkaus määräytyy johdonmukaisin ja työnantajan päätöksiin perustuvin perustein. Oikaisuvaatimuksen tekijän kokonaispalkan määrittelyssä ei ole toimittu yhdenvertaisen tai tasapuolisen kohtelun vastaisesti.
Eri henkilöstö- ja tehtäväryhmien asemaa ei voida arvioida yksinomaan euromääräisen palkkavertailun perusteella. Palkkauksen määräytymiseen vaikuttavat tehtävän sisältö, vastuut, palkkausjärjestelmä, sopimusala, asema organisaatiossa ja muut tehtävän vaativuustekijät. Oikaisuvaatimuksessa esitetty ei anna aihetta katsoa, että oikaisuvaatimuksen tekijän kokonaispalkan määrittelyssä olisi toimittu yhdenvertaisen tai tasapuolisen kohtelun vastaisesti.
Työajan riittävyyttä, saldovapaita ja työaikakorvauksia koskevat väitteet palkkauksen arvioinnissa
Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, että työaika ei ole aiemmin riittänyt tehtävien tekemiseen ja että liukumatunteja on kertynyt ja pidetty saldovapaina. Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, ettei palkkauksen korottamatta jättämistä voida perustella sillä, ettei ylityökorvauksia ole maksettu, koska saldotunnit on työnantajan ohjeistuksen mukaisesti lähtökohtaisesti pidetty vapaana.
Palkkauksen osalta kokonaispalkka on tarkoitettu kattamaan tehtävän kokonaisvastuu ja siihen liittyvä tavanomainen ajankäytön vaihtelu. Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevan viranhaltijan tehtäviin kuuluu työn ja vastuualueen johtaminen sekä tehtävien priorisointi.
Työmäärän ajoittainen vaihtelu ei sellaisenaan merkitse sitä, että kokonaispalkan määrä olisi lainvastainen tai että sitä olisi tämän oikaisuvaatimuksen perusteella muutettava. Jos viranhaltija arvioi, että tehtäväkokonaisuus, työmäärä tai käytettävissä olevat resurssit eivät ole tasapainossa, hänen tulee ottaa asia esille oman esihenkilönsä kanssa. Tällöin työnantaja arvioi tilanteen normaaliin tapaan esimerkiksi työn organisoinnin, tehtävien priorisoinnin, vastuiden rajaamisen sekä mahdolliset sijais- tai resurssijärjestelyt.
Siltä osin kuin väitteet koskevat sitä, mitä palkanosia HYVTESin tai SOTE-sopimuksen perusteella kokonaispalkkaan sisältyy tai mitä erillisiä työaikaan liittyviä etuuksia tulisi maksaa, kyse on virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevasta kysymyksestä, jota aluehallitus ei tässä oikaisuvaatimusta koskevan asian yhteydessä ratkaise.
Päätöksen sisältöä ja perustelemista koskevat väitteet
Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, ettei viranhaltijapäätöksestä ilmene palkan suuruus eikä se, ketä päätös koskee, koska nämä tiedot ilmenevät päätöksen liitteestä. Päätöksen liite on osa päätöstä. Päätöstä ja sen liitettä arvioidaan kokonaisuutena. Oikaisuvaatimuksessa esitetty ei anna aihetta katsoa, että päätös olisi tällä perusteella syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai että päätös olisi lainvastainen siten, että se tulisi kumota tai sitä tulisi muuttaa.
Työnantajan tulkintaetuoikeus ja selvitysten riittävyys
Työnantajalla on työnantaja-asemansa perusteella oikeus johtaa ja järjestää työtä, päättää organisaatiostaan sekä soveltaa ja tulkita virka- ja työehtosopimusten määräyksiä työnantajana.
Työnantaja on käyttänyt työnantajalle kuuluvaa tulkintaetuoikeutta muun ohella arvioidessaan johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä, kokonaispalkan käyttöönottoa sekä kokonaispalkkojen määräytymisperusteita. Työnantajan tulkinnan mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä kuuluu aluehallituksen päätöksissä määriteltyyn johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin, ja hänen palkkauksensa määräytymisperusteena voidaan näin ollen soveltaa kokonaispalkkaa.
Palkkauksen osalta asiaa on selvitetty riittävästi aluehallituksen aiemmassa päätöksenteossa, yhteistoimintaneuvotteluissa, viranhaltijapäätöksen perusteluissa, työnantajan viranhaltijoille antamissa vastauksissa, työnantajan luottamusedustajille antamissa kirjallisissa vastauksissa sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Työnantaja on siten vastannut sekä viranhaltijoiden että luottamusedustajien asiassa esittämiin selvityspyyntöihin.
Johtopäätös
Oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu aluehallituksen aiempiin lainvoimaisiin päätöksiin 19.5.2025 § 150 ja 19.1.2026 § 11 sekä niissä ratkaistuun johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin ja siihen liittyvään työaika-asemaan. Näillä perusteilla oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.
Aluehallitus on tutkinut oikaisuvaatimuksen siltä osin kuin se kuuluu aluehallituksen toimivaltaan. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet koskevat HYVTESin tai SOTE-sopimuksen määräysten tulkintaa tai soveltamista, aluehallitus ei ratkaise tällaista virka- ja työehtosopimusta koskevaa mahdollista erimielisyyttä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella viranhaltijapäätöstä olisi palkkauksen osalta pidettävä lainvastaisena tai muutoin sellaisena, että päätöstä olisi syytä muuttaa. Näillä perusteilla oikaisuvaatimus hylätään.