Perustelut
Päätös, johon haetaan oikaisua
Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätökseen KHVADno-2026-3951.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksen tekijä on ilmoittanut saaneensa päätöksen tiedoksi 22.6.2026. Oikaisuvaatimus on päivätty 1.7.2026.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että viranhaltijapäätös KHVADno-2026-3951 oikaistaan ja kumotaan siltä osin kuin siinä todetaan viranhaltijan olevan johtavassa tai itsenäisessä asemassa siten, että hän jäisi työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii lisäksi, että päätöksen perusteet selvitetään uudelleen viranhaltijan tosiasiallisten tehtävien, työajan valvottavuuden, työajan määräytymisen ja palkkauksen perusteiden osalta.
Palkkauksen osalta oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että palkkauksen perusteet arvioidaan ja perustellaan uudelleen. Vaatimuksen perusteena esitetään, ettei kokonaispalkassa ole huomioitu organisaatiomuutoksen mukanaan tuomia tehtävä-, vastuu-, vaativuus- ja työmäärämuutoksia eikä kokonaistyöajan aiheuttamaa työhön sidotun ajan kasvua.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii myös, että kokonaispalkka arvioidaan uudelleen siten, että se on yhdenvertainen ja tasapuolinen vastaavaa työtä tekevien viranhaltijoiden kesken.
Oikaisuvaatimuksen perusteluissa esitetään, ettei päätöksestä ilmene, millä tavoin tehtävät ovat aikaisemmasta muuttuneet luonteeltaan siten, ettei työaikaa voitaisi jatkossa tavanomaisella tavalla valvoa tai miksi työajan tarkka valvonta ei olisi tehtävien luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista. Oikaisuvaatimuksen mukaan, jos työajan seuranta ja valvonta ovat olleet aikaisemmin mahdollisia, päätöksessä olisi tullut yksilöidä, mikä konkreettinen muutos tehtävissä, vastuissa tai työn järjestämisessä perustelee uuden tulkinnan.
Oikaisuvaatimuksessa katsotaan lisäksi, että työajan määräytyminen on ristiriidassa päätöksen perustelujen kanssa. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksessä olisi täsmennettävä, mitä tarkoitetaan sillä, että siirrytään kokonaistyöaikaan, mutta työaikaa ei määritellä tai valvota ja että viranhaltija voi itse päättää työajastaan, jos työaika on kuitenkin määritelty 36,25 tunniksi viikossa. Oikaisuvaatimuksen mukaan viikoittaisen työajan nimenomainen määrittely viittaa siihen, että työajan käyttöä voidaan seurata ja että palvelussuhteessa sovelletaan työaikaa koskevia ehtoja.
Oikaisuvaatimuksessa esitetään myös, että työmäärän ja työajan riittävyyden arviointi puuttuu päätöksestä. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksessä ei ole arvioitu, miten toimitaan tilanteessa, jossa määritelty työaika ei riitä tehtävien tekemiseen. Oikaisuvaatimuksessa todetaan tämän olevan olennainen seikka, koska työajan riittämättömyys on ollut tiedossa jo aikaisemmin. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksessä olisi tullut selvittää, miten työnantaja turvaa sen, ettei viranhaltijalle tosiasiallisesti synny korvauksetonta lisä- tai ylityötä.
Lisäksi oikaisuvaatimuksessa katsotaan, ettei ylityön teettämistä, korvaamista ja palkkauksen perusteita ole huomioitu riittävästi. Oikaisuvaatimuksen mukaan, jos työnantajalla on tarve teettää työtä yli määritellyn työajan, tästä aiheutuvat työaikakorvaukset tai muu korvausperuste on huomioitava. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, ettei päätöksessä todettu kokonaispalkka sellaisenaan osoita, että mahdollinen lisä- tai ylityö olisi palkassa asianmukaisesti ja yksilöidysti huomioitu. Oikaisuvaatimuksen mukaan kokonaispalkassa ei ole myöskään riittävästi otettu huomioon organisaatiomuutoksen mukanaan tuomia tehtävä-, vastuu-, vaativuus- ja työmäärämuutoksia eikä kokonaistyöajan seurauksena lisääntynyttä työhön sidottua aikaa.
Oikaisuvaatimuksessa vedotaan myös siihen, että työnantajan tulee huomioida kokonaispalkan määrittämisessä palvelualuepäälliköiden tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Oikaisuvaatimuksen mukaan kokonaispalkkaa ei ole arvioitu yhdenvertaisesti palvelualuepäälliköiden kesken.
Työnantajan edustajan aseman osalta oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että päätöksessä on selvitettävä, onko kyseinen tehtävä SOTE-sopimuksessa tai HYVTESissä määritelty työnantajan edustajan tehtäväksi, jonka palkan määräytymisperusteesta asianomainen viranomainen voi vapaasti päättää. Oikaisuvaatimuksen mukaan, mikäli tällaista asemaa ei ole, palkan ja työaika-aseman muuttaminen edellyttää tarkempaa sopimus- ja tehtäväkohtaista perustelua.
Oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää lisäksi, että oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä työnantaja yksilöi kirjallisesti tehtävien tosiasialliset muutokset aikaisempaan nähden, perusteet työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jättämiselle, työajan valvonnan tosiasialliset mahdollisuudet, kokonaispalkan määräytymisperusteet, organisaatiomuutoksen vaikutukset tehtäviin, vastuisiin, vaativuuteen ja työmäärään, kokonaistyöajan vaikutuksen työhön sidotun ajan määrään sekä sen, miten mahdollinen lisä- tai ylityö jatkossa estetään tai korvataan.
Johtopäätöksenään oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että päätös on puutteellisesti perusteltu ja perustuu olennaisilta osin selvittämättömiin seikkoihin. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös vaikuttaa viranhaltijan palvelussuhteen ehtoihin, työaikaan ja palkkaukseen, minkä vuoksi asia tulee käsitellä uudelleen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että päätös kumotaan tai sitä oikaistaan siten, ettei viranhaltijaa todeta työaikalain soveltamisalan ulkopuoliseksi ilman yksilöityä, tosiasiallisiin tehtäviin perustuvaa ja lainmukaista selvitystä.
Perustelut
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen työnantajan edustajan palkkaa koskevat määräykset
Sekä HYVTESin että SOTE-sopimuksen II Palkkaus 17 §:ssä on työnantajan edustajan palkkaa koskeva määräys.
Määräysten sisältö on tältä osin seuraava:
“Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän asianomainen viranomainen voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien viranhaltijoiden/työntekijöiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa.
Työnantajan edustajaksi katsotaan viranhaltija/työntekijä, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä.
Edellä tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT."
Soveltamisohjeen mukaan:
“Hyvinvointialue/hyvinvointiyhtymä voi vapaasti päättää yllä mainittujen viranhaltijoiden/työntekijöiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena voi olla esim. kokonaispalkka. Mikäli viranhaltijan/työntekijän palkka on määritelty kokonaispalkaksi, niin hänelle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, jollei viranhaltijaa/työntekijää koskevassa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Tarvittaessa voidaan määrätä palkka kokonaispalkkana ilman työkokemuslisää tms. lisiä."
Työaikakorvausten osalta merkityksellinen määräys on HYVTESin ja SOTE-sopimuksen III luvun 21 §, joka koskee työaikakorvausten suorittamista koskevia rajoituksia.
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen mukainen tasopalkkajärjestelmä tulee voimaan 1.10.2026.
Työnantajan edustajan palkkaa koskevat uudet määräykset ovat HYVTESin ja SOTE-sopimuksen II Palkkausta koskeva luvun 20 §:ssä, jossa todetaan seuraavasti:
“Työnantajan edustajat ovat tasopalkkajärjestelmän ulkopuolella.
Työnantajan edustajaksi katsotaan työntekijä/viranhaltija, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija.
Edellä tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, työnantaja voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa."
Palkkausluvun 20 § soveltamisohjeessa todetaan seuraavasti:
“Työnantaja voi vapaasti päättää yllä mainittujen työntekijöiden/viranhaltijoiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena on kokonaispalkka. Palkansaajalle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkan osia, jollei työntekijää/viranhaltijaa koskevassa kunnan/kuntayhtymän työnantajan päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Työnantajan edustajalle ei kuitenkaan voi maksaa tasopalkkaa, tasolisää eikä työkokemuslisää."
KT yleiskirjeessä 12/2026 todetaan muun ohella seuraavaa: "--Työnantajien edustajien palkat muunnetaan tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä kokonaispalkaksi ko. määräyksen mukaisesti. Palkka voidaan muuttaa kokonaispalkaksi jo ennen tasopalkkajärjestelmään siirtymistä. Kokonaispalkka ei saa pienentyä palkanmuunnon seurauksena.—"
Asian tausta ja aluehallituksen aiemmat päätökset
Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus on 19.5.2025 § 150 käsitellyt organisaatiomuutosta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen päättämistä. Päätöksessä aluehallitus on todennut, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käyty 4.3.–6.5.2025 ja saatu päätökseen.
Aluehallitus on samalla hyväksynyt organisaatio- ja johtamisjärjestelmää koskevan ratkaisun sekä määritellyt johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiirin. Päätöksen mukaan näihin viranhaltijoihin kuuluvat muun ohella palvelualuepäälliköt, pois lukien lääkärisopimukseen kuuluvat. Aluehallitus on 19.1.2026 § 11 käsitellyt muutosta koskien siirtymisajankohtaa ja täydentänyt viranhaltijoiden henkilöpiiriä. Päätöksessä aluehallitus on päättänyt, että siirtymisajankohta, mukaan lukien kokonaispalkkaan siirtyminen, tapahtuu 30.6.2026 mennessä.
Aluehallituksen edellä mainituilla päätöksillä on ratkaistu johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiri sekä kokonaispalkkaan siirtymisen periaate ja aikataulu. Päätökset ovat lainvoimaisia.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla viranhaltijapäätöksellä ei ole ratkaistu uudelleen sitä, kuuluuko oikaisuvaatimuksen tekijä aluehallituksen päätöksissä olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin. Viranhaltijapäätöksellä on pantu aluehallituksen päätökset täytäntöön viranhaltijakohtaisesti vahvistamalla kokonaispalkan määrä ja kirjaamalla palvelussuhteen keskeisiin ehtoihin tehtävät muutokset.
Oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättäminen siltä osin kuin se koskee johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan viranhaltijapäätöksen kumoamista tai oikaisemista siltä osin kuin siinä todetaan viranhaltijan olevan johtavassa tai itsenäisessä asemassa siten, että hän jää työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan tältä osin selvitystä tehtävien tosiasiallisesta luonteesta, työajan valvottavuudesta, työajan määräytymisestä, työajan riittävyydestä ja mahdollisen lisä- tai ylityön estämisestä tai korvaamisesta edellä selostetulla tavalla.
Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiri on jo ratkaistu aluehallituksen päätöksillä 19.5.2025 § 150 ja 19.1.2026 § 11. Näissä päätöksissä aluehallitus on määritellyt ne viranhaltijaryhmät, joita pidetään hyvinvointialueen organisaatio- ja johtamisjärjestelmässä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevina työnantajan edustajina.
Oikaisuvaatimuksen tekijä toimii palvelualuepäällikkönä. Palvelualuepäälliköt, pois lukien lääkärisopimukseen kuuluvat, on sisällytetty aluehallituksen päätöksellä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin.
Koska tämä henkilöpiiriä koskeva ratkaisu on tehty aluehallituksen aiemmalla päätöksellä ja kyseinen päätös on lainvoimainen, eikä siitä siis ole jätetty oikaisuvaatimusta määräajassa, asiaa ei voida enää tutkia uudelleen tämän viranhaltijapäätöksen oikaisuvaatimuksen yhteydessä. Tämän vuoksi oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu aluehallituksen jo aiemmin tekemiin päätöksiin koskien työnantajan edustajien sekä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden määrittelyä ja siitä seuranneita seikkoja. Se, että viranhaltijapäätöksessä on täytäntöönpanon yhteydessä todettu viranhaltijan asema aluehallituksen päätösten mukaisesti ja selostettu päätösten keskeinen sisältö, ei avaa uudelleen oikaisuvaatimusoikeutta aluehallituksen jo lainvoimaisiin päätöksiin.
Oikaisuvaatimus tutkitaan palkkauksen viranhaltijakohtaista ratkaisua koskevilta osin
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla viranhaltijapäätöksellä on tältä osin vahvistettu yksittäisen viranhaltijan kokonaispalkan määrä aluehallituksen aiempien päätösten edellyttämällä tavalla. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet koskevat HYVTESin tai SOTE-sopimuksen määräysten tulkintaa, kyse on virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa koskevasta kysymyksestä. Virka- ja työehtosopimusten tulkintaa koskevat riitaisuudet käsitellään virka- ja työehtosopimusjärjestelmän mukaisessa menettelyssä. Aluehallitus ei tässä oikaisuvaatimusmenettelyssä ratkaise mahdollista virka- ja työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevaa riitaa. Edellä todetusta huolimatta todetaan seuraavasti.
Kokonaispalkan määräytyminen
Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, ettei kokonaispalkassa ole riittävästi otettu huomioon organisaatiomuutoksen mukanaan tuomia tehtävä-, vastuu-, vaativuus- ja työmäärämuutoksia eikä kokonaistyöajan seurauksena lisääntynyttä työhön sidottua aikaa.
Kokonaispalkan määräytymisessä on huomioitu erityisesti seuraavat tekijät:
• viranhaltijan tehtäväasema työnantajan organisaatiossa;
• johtamisvastuu ja työnantajan edustajan rooli;
• tehtävän itsenäisyys ja kokonaisvastuu;
• vastuualueen tai toimintakokonaisuuden laajuus;
• tehtävään liittyvä päätöksenteko-, valmistelu- ja toimeenpanovastuu;
• taloudellinen vastuu ja toiminnan tuloksellisuuteen liittyvä vastuu;
• henkilöstöjohtamiseen, palvelutoiminnan johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät vastuut;
• organisaatiomuutoksen vaikutukset tehtävään, vastuukokonaisuuteen ja työnantajan edustajan asemaan;
• aiempi palkkataso ja palkkauksen siirtymävaiheen kokonaisuus sekä
• palkkauksen yhdenmukaistamisen tarve sekä yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun toteutuminen vertailukelpoisessa asemassa olevien välillä.
Kokonaispalkka muodostaa viranhaltijan varsinaisen palkan. Kokonaispalkka sisältää sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen palkkausluvussa tarkoitetut palkanosat, ellei työnantaja ole erikseen päättänyt jonkin palkkaerän tai korvauksen maksamisesta kokonaispalkan lisäksi.
Kokonaispalkka ei muodostu siten, että aiemmat palkanosat jäisivät erillisinä osina voimaan ja niiden päälle muodostettaisiin uusi palkka. Kokonaispalkkaan siirtymisen jälkeen palkkaus ei määräydy enää erillisten palkanosien summana, vaan kokonaispalkkana, joka kuvaa edellä selostettujen perusteiden nojalla tehtävän kokonaisvastuuta, asemaa, vaativuutta ja työnantajan edustajan roolia.
Kokonaispalkka on voitu määritellä työnantajan harkinnan perusteella tehtävän kokonaisarvioinnin pohjalta edellä selostettujen kokonaispalkan määräytymisperusteita soveltaen.
Organisaatiomuutoksen ja tehtävämuutosten vaikutus palkkaan
Oikaisuvaatimuksessa esitetään, ettei kokonaispalkassa ole huomioitu organisaatiomuutoksen vaikutuksia tehtäviin, vastuisiin, vaativuuteen ja työmäärään. Oikaisuvaatimuksen mukaan tehtävien vaativuus, työmäärä ja kokonaistyöajan aiheuttama työhön sidotun ajan kasvu olisi tullut huomioida kokonaispalkan perusteissa.
Organisaatiomuutoksen vaikutuksia on arvioitu osana uuden organisaatio- ja johtamisjärjestelmän toimeenpanoa ja kokonaispalkkojen viranhaltijakohtaista valmistelua. Nämä seikat on otettu huomioon kokonaispalkkaa määriteltäessä. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista uutta tai yksilöityä tehtäväkohtaista selvitystä, joka antaisi aiheen arvioida kokonaispalkan määräytymisperusteita toisin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyn perusteella ei ole myöskään aihetta katsoa, että työnantajan organisaatiomuutoksen vaikutuksista tekemä arvio olisi ollut virheellinen tai puutteellinen.
Yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu sekä työajan riittävyyttä ja työaikakorvauksia koskevat väitteet palkkauksen arvioinnissa
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan kokonaispalkan arvioimista uudelleen yhdenvertaisuuden, tasapuolisen kohtelun, työn tosiasiallisen määrän tai tehtävän vastuiden perusteella. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa katsotaan, ettei päätöksessä ole riittävästi arvioitu työajan riittävyyttä eikä sitä, miten mahdollinen lisä- tai ylityö estetään tai korvataan.
Yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu ei edellytä samaa euromääräistä palkkaa kaikille samaan nimikeryhmään kuuluville viranhaltijoille. Palkka voi perustellusti erota, jos esimerkiksi tehtävien sisältö, johdettavan kokonaisuuden laajuus, vastuiden määrä, taloudellinen vastuu, henkilöstövastuu, toiminnan luonne, organisaatiomuutoksen vaikutukset tai muut tehtävän vaativuustekijät poikkeavat toisistaan. Kokonaispalkkojen määrittelyssä on pyritty siihen, että johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden palkkaus määräytyy johdonmukaisin ja työnantajan päätöksiin perustuvin perustein. Aluehallitus katsoo, ettei oikaisuvaatimuksen tekijän kokonaispalkan määrittelyssä ole toimittu yhdenvertaisen tai tasapuolisen kohtelun vastaisesti.
Siltä osin kuin väite liittyy siihen, onko oikaisuvaatimuksen tekijä johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleva viranhaltija ja työaikaa koskevien korvausmääräysten ulkopuolella, kysymys liittyy aluehallituksen aiempaan lainvoimaiseen henkilöpiiriä ja työaika-asemaa koskevaan ratkaisuun, eikä sitä tutkita uudelleen tässä yhteydessä. Palkkauksen osalta kokonaispalkka on tarkoitettu kattamaan tehtävän kokonaisvastuu ja siihen liittyvä tavanomainen ajankäytön vaihtelu. Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevan viranhaltijan tehtäviin kuuluu työn ja vastuualueen johtaminen sekä tehtävien priorisointi. Työmäärän ajoittainen vaihtelu ei sellaisenaan merkitse sitä, että kokonaispalkan määrä olisi lainvastainen tai että sitä olisi tämän oikaisuvaatimuksen perusteella muutettava. Jos viranhaltija arvioi, että tehtäväkokonaisuus, työmäärä tai käytettävissä olevat resurssit eivät ole tasapainossa, hänen tulee ottaa asia esille oman esihenkilönsä kanssa. Tällöin työnantaja arvioi tilanteen normaaliin tapaan esimerkiksi työn organisoinnin, tehtävien priorisoinnin, vastuiden rajaamisen, mahdolliset sijais- tai resurssijärjestelyt.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt selvityspyynnöt
Oikaisuvaatimuksessa on pyydetty työnantajaa yksilöimään kirjallisesti muun ohella tehtävien tosiasialliset muutokset aikaisempaan nähden, perusteet työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jättämiselle, työajan valvonnan tosiasialliset mahdollisuudet, kokonaispalkan määräytymisperusteet, organisaatiomuutoksen vaikutukset tehtäviin, vastuisiin, vaativuuteen ja työmäärään, kokonaistyöajan vaikutus työhön sidotun ajan määrään sekä se, miten mahdollinen lisä- tai ylityö jatkossa estetään tai korvataan.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn kannalta ratkaisevaa on, onko viranhaltijapäätös palkkausta koskevilta osin lainvastainen tai onko sitä muutoin syytä muuttaa. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt selvityspyynnöt eivät sellaisenaan osoita päätöstä lainvastaiseksi. Siltä osin kuin selvityspyynnöt kohdistuvat johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiirin määrittelyyn ja työaika-asemaa koskevaan ratkaisuun, on kysymys jo aluehallituksen lainvoimaisilla päätöksillä ratkaistusta asiasta.
Työnantajan tulkintaetuoikeus ja selvitysten riittävyys
Työnantajalla on työnantaja-asemansa perusteella oikeus johtaa ja järjestää työtä, päättää organisaatiostaan sekä soveltaa ja tulkita virka- ja työehtosopimusten määräyksiä työnantajana. Työnantaja on käyttänyt työnantajalle kuuluvaa tulkintaetuoikeutta muun ohella arvioidessaan johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä, kokonaispalkan käyttöönottoa sekä kokonaispalkkojen määräytymisperusteita. Työnantajan tulkinnan mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä kuuluu aluehallituksen päätöksissä määriteltyyn johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin, ja hänen palkkauksensa määräytymisperusteena voidaan näin ollen soveltaa kokonaispalkkaa.
Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä koskeva ratkaisu on tehty aluehallituksen aiemmilla lainvoimaisilla päätöksillä. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa pyritään saattamaan tämä kysymys uudelleen arvioitavaksi, oikaisuvaatimus jätetään edellä todetusti tutkimatta. Palkkauksen osalta asiaa on selvitetty riittävästi aluehallituksen aiemmassa päätöksenteossa, yhteistoimintaneuvotteluissa, viranhaltijapäätöksen perusteluissa, työnantajan viranhaltijoille antamissa vastauksissa, työnantajan luottamusedustajille antamissa kirjallisissa vastauksissa sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Työnantaja on siten vastannut sekä viranhaltijoiden että luottamusedustajien asiassa esittämiin selvityspyyntöihin.
Johtopäätös
Oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu aluehallituksen aiempiin 19.5.2025 § 150 ja 19.1.2026 § 11 päätöksiin. Päätökset ovat lainvoimaisia. Siltä osin kuin oikaisuvaatimus koskee oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä, tutkii aluehallitus asian. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella viranhaltijapäätöstä olisi pidettävä lainvastaisena tai muutoin sellaisena, että päätöstä olisi syytä muuttaa. Näillä perusteilla oikaisuvaatimus jätetään osittain tutkimatta ja hylätään muilta osin.