Aluehallitus, kokous 17.8.2026

Perustelut

Päätös, johon haetaan oikaisua
Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätökseen 22.6.2026 § 42 KHVADno-2026-3932. 
 

Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksen tekijä on ilmoittanut saaneensa päätöksen tiedoksi 22.6.2026. Oikaisuvaatimus on päivätty 5.7.2026.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on ilmoittanut oikaisuvaatimuksessaan hyväksyvänsä sen, että hänet määritellään johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevaksi viranhaltijaksi, kokonaispalkka on hänen palkkauksensa määräytymisperuste ja kokonaistyöaika on työaikamuotona. Oikaisuvaatimus kohdistuu siten kokonaispalkan määrään ja palkkauksen yhdenvertaisuuden arviointiin.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että päätöstä muutetaan hänen osaltaan siten, että kokonaispalkan määrä arvioidaan uudelleen ja vahvistetaan tehtävän vaativuutta, vastuuta, organisaatiomuutoksen vaikutuksia sekä palkkauksen sisäistä yhdenvertaisuutta vastaavalle tasolle. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että kokonaispalkassa kompensoidaan poistuvat palkanosat sekä muut etuudet, mukaan lukien työaikasaldo. Laskennallisena vaatimuksena on esitetty 15 prosentin lisäys palkkaukseen.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan lisäksi yleisesti sitä, että hyvinvointialueen palkkausperusteisiin tuodaan avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta.
Perusteluina esitetään, ettei päätöksestä ilmene, miten tehtävän vaativuutta on arvioitu palkkaa määriteltäessä, miten muutosta kokonaistyöaikaan ja kokonaispalkkaan on arvioitu tai miten palkkauksen sisäinen yhdenvertaisuus on otettu huomioon. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen perusteluista ei käy ilmi, mitä tehtäväkohtaisia arviointeja on tehty, miten tehtävän vaativuutta on arvioitu suhteessa muihin palvelualuepäälliköihin, miten vastuukokonaisuus on huomioitu eikä millä tavoin kokonaispalkka kompensoi aiempaan palkkausjärjestelmään verrattuna poistuvat palkanosat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä kuvaa vastaavansa sosiaali- ja perhepalveluissa hyvinvointialueen oman palvelutuotannon järjestämisestä muun ohella vammaisten henkilöiden asumispalveluiden, päivä- ja työtoimintapalveluiden, kuntouttavan työtoiminnan, lastensuojelulaitospalveluiden ja turvakotipalveluiden osalta. Tehtävän on katsottu vaativan laaja-alaista lainsäädännöllistä osaamista sekä kykyä johtaa ja arvioida palveluiden tuottamisen taloudellisuutta suhteessa lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin.
Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että oikaisuvaatimuksen tekijän palkkaus on alin suhteessa muihin jopa kapeampaa tehtäväaluetta johtaviin palvelualuepäälliköihin. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöstekstin samankaltaisuudesta ei voida päätellä, onko palkkauksen määrää arvioitu objektiivisin ja yhdenvertaisin perustein.

Perustelut
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen työnantajan edustajan palkkaa koskevat määräykset
Sekä HYVTESin että SOTE-sopimuksen II Palkkaus 17 §:ssä on työnantajan edustajan palkkaa koskeva määräys. 
Määräysten sisältö on tältä osin seuraava:
“Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän asianomainen viranomainen voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien viranhaltijoiden/työntekijöiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa.
Työnantajan edustajaksi katsotaan viranhaltija/työntekijä, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä.
Edellä tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT."
Soveltamisohjeen mukaan:
“Hyvinvointialue/hyvinvointiyhtymä voi vapaasti päättää yllä mainittujen viranhaltijoiden/työntekijöiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena voi olla esim. kokonaispalkka. Mikäli viranhaltijan/työntekijän palkka on määritelty kokonaispalkaksi, niin hänelle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, jollei viranhaltijaa/työntekijää koskevassa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Tarvittaessa voidaan määrätä palkka kokonaispalkkana ilman työkokemuslisää tms. lisiä."
Työaikakorvausten osalta merkityksellinen määräys on HYVTESin ja SOTE-sopimuksen III luvun 21 §, joka koskee työaikakorvausten suorittamista koskevia rajoituksia. 
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen mukainen tasopalkkajärjestelmä tulee voimaan 1.10.2026. 
Työnantajan edustajan palkkaa koskevat uudet määräykset ovat HYVTESin ja SOTE-sopimuksen II Palkkausta koskeva luvun 20 §:ssä, jossa todetaan seuraavasti:
“Työnantajan edustajat ovat tasopalkkajärjestelmän ulkopuolella.
Työnantajan edustajaksi katsotaan työntekijä/viranhaltija, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija.
Edellä tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, työnantaja voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa."
Palkkausluvun 20 § soveltamisohjeessa todetaan seuraavasti:
“Työnantaja voi vapaasti päättää yllä mainittujen työntekijöiden/viranhaltijoiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena on kokonaispalkka. Palkansaajalle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkan osia, jollei työntekijää/viranhaltijaa koskevassa kunnan/kuntayhtymän työnantajan päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Työnantajan edustajalle ei kuitenkaan voi maksaa tasopalkkaa, tasolisää eikä työkokemuslisää."
KT yleiskirjeessä 12/2026 todetaan muun ohella seuraavaa: "--Työnantajien edustajien palkat muunnetaan tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä kokonaispalkaksi ko. määräyksen mukaisesti. Palkka voidaan muuttaa kokonaispalkaksi jo ennen tasopalkkajärjestelmään siirtymistä. Kokonaispalkka ei saa pienentyä palkanmuunnon seurauksena.—"
 

Asian tausta ja aluehallituksen aiemmat päätökset
Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus on 19.5.2025 § 150 käsitellyt organisaatiomuutosta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen päättämistä. Päätöksessä aluehallitus on todennut, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käyty 4.3.–6.5.2025 ja saatu päätökseen.
Aluehallitus on samalla hyväksynyt organisaatio- ja johtamisjärjestelmää koskevan ratkaisun sekä määritellyt johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiirin. Päätöksen mukaan näihin viranhaltijoihin kuuluvat muun ohella palvelualuepäälliköt, pois lukien lääkärisopimukseen kuuluvat. Aluehallitus on 19.1.2026 § 11 käsitellyt muutosta koskien siirtymisajankohtaa ja täydentänyt viranhaltijoiden henkilöpiiriä. Päätöksessä aluehallitus on päättänyt, että siirtymisajankohta, mukaan lukien kokonaispalkkaan siirtyminen, tapahtuu 30.6.2026 mennessä.
Aluehallituksen edellä mainituilla päätöksillä on ratkaistu johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiri sekä kokonaispalkkaan siirtymisen periaate ja aikataulu. Päätökset ovat lainvoimaisia.
 

Oikaisuvaatimus tutkitaan palkkauksen viranhaltijakohtaista ratkaisua koskevilta osin
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla viranhaltijapäätöksellä on tältä osin vahvistettu yksittäisen viranhaltijan kokonaispalkan määrä aluehallituksen aiempien päätösten edellyttämällä tavalla. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet koskevat HYVTESin tai SOTE-sopimuksen määräysten soveltamista ja tulkintaa, kyse on virka- ja työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevasta kysymyksestä. Virka- ja työehtosopimusten tulkintaa koskevat riitaisuudet käsitellään virka- ja työehtosopimusjärjestelmän mukaisessa menettelyssä. Aluehallitus ei tässä oikaisuvaatimusmenettelyssä ratkaise mahdollista virka- ja työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevaa riitaa. Edellä todetusta huolimatta todetaan seuraavasti. 
 

Kokonaispalkan määräytyminen
Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, että kokonaispalkan määrä ei vastaa tehtävän vaativuutta, vastuuta, organisaatiomuutoksen vaikutuksia eikä palkkauksen sisäistä yhdenvertaisuutta. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi vaadittu, että kokonaispalkassa kompensoidaan poistuvat palkanosat ja työaikasaldo sekä vaadittu laskennallisesti 15 prosentin lisäystä palkkaukseen.
Kokonaispalkan määräytymisessä on huomioitu erityisesti seuraavat tekijät: 
•    viranhaltijan tehtäväasema työnantajan organisaatiossa;
•    johtamisvastuu ja työnantajan edustajan rooli;
•    tehtävän itsenäisyys ja kokonaisvastuu;
•    vastuualueen tai toimintakokonaisuuden laajuus;
•    tehtävään liittyvä päätöksenteko-, valmistelu- ja toimeenpanovastuu;
•    taloudellinen vastuu ja toiminnan tuloksellisuuteen liittyvä vastuu;
•    henkilöstöjohtamiseen, palvelutoiminnan johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät vastuut;
•    organisaatiomuutoksen vaikutukset tehtävään, vastuukokonaisuuteen ja työnantajan edustajan asemaan;
•    aiempi palkkataso ja palkkauksen siirtymävaiheen kokonaisuus sekä
•    palkkauksen yhdenmukaistamisen tarve sekä yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun toteutuminen vertailukelpoisessa asemassa olevien välillä.
Kokonaispalkka muodostaa viranhaltijan varsinaisen palkan. Kokonaispalkka sisältää sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen palkkausluvussa tarkoitetut palkanosat, ellei työnantaja ole erikseen päättänyt jonkin palkkaerän tai korvauksen maksamisesta kokonaispalkan lisäksi.
Kokonaispalkka ei muodostu siten, että aiemmat palkanosat jäisivät erillisinä osina voimaan ja niiden päälle muodostettaisiin uusi palkka. Kokonaispalkkaan siirtymisen jälkeen palkkaus ei määräydy erillisten palkanosien summana, vaan kokonaispalkkana, joka kuvaa edellä selostettujen perusteiden nojalla tehtävän kokonaisvastuuta, asemaa, vaativuutta ja työnantajan edustajan roolia.
Kokonaispalkka on voitu määritellä työnantajan harkinnan perusteella tehtävän kokonaisarvioinnin pohjalta edellä selostettujen kokonaispalkan määräytymisperusteita soveltaen. Oikaisuvaatimuksessa esitetty 15 prosentin korotusvaatimus perustuu oikaisuvaatimuksen tekijän omaan laskennalliseen arvioon. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista uutta tai yksilöityä tehtäväkohtaista selvitystä, joka osoittaisi, että työnantajan tekemä kokonaispalkan arviointi olisi ollut virheellinen tai että kokonaispalkka olisi määritelty lainsäädännön vastaisin perustein.
 

Organisaatiomuutoksen ja tehtävämuutosten vaikutus palkkaan
Organisaatiomuutoksen vaikutuksia on arvioitu osana uuden organisaatio- ja johtamisjärjestelmän toimeenpanoa ja kokonaispalkkojen viranhaltijakohtaista valmistelua. Nämä seikat on otettu huomioon kokonaispalkkaa määriteltäessä. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista uutta tai yksilöityä tehtäväkohtaista selvitystä, joka antaisi aiheen arvioida kokonaispalkan määräytymisperusteita toisin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyn perusteella ei ole myöskään aihetta katsoa, että työnantajan organisaatiomuutoksen vaikutuksista tekemä arvio olisi ollut virheellinen tai puutteellinen.
 

Yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu
Oikaisuvaatimuksessa on vedottu siihen, että palkkaus on oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan alin suhteessa muihin palvelualuepäälliköihin ja että palkkaepätasa-arvo tulee korjata. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on vedottu avoimuuden, läpinäkyvyyden ja yhdenvertaisuuden vaatimuksiin.
Yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu ei edellytä samaa euromääräistä palkkaa kaikille samaan nimikeryhmään kuuluville viranhaltijoille. Palkka voi perustellusti erota, jos esimerkiksi tehtävien sisältö, johdettavan kokonaisuuden laajuus, vastuiden määrä, taloudellinen vastuu, henkilöstövastuu, toiminnan luonne, organisaatiomuutoksen vaikutukset tai muut tehtävän vaativuustekijät poikkeavat toisistaan.
Kokonaispalkkojen määrittelyssä on pyritty siihen, että johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden palkkaus määräytyy johdonmukaisin ja työnantajan päätöksiin perustuvin perustein. Oikaisuvaatimuksen tekijän kokonaispalkan määrittelyssä ei ole toimittu yhdenvertaisen tai tasapuolisen kohtelun vastaisesti.
 

Poistuvia palkanosia ja työaikasaldoa koskevat väitteet
Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu, että kokonaispalkassa kompensoidaan aiempaan palkkausjärjestelmään nähden poistuvat palkanosat sekä muut etuudet, kuten työaikasaldo. Kokonaispalkkaan siirtymisen yhteydessä kokonaispalkka muodostaa viranhaltijan varsinaisen palkan, eikä palkkaus enää määräydy aiempien erillisten palkanosien summana. Siltä osin kuin väitteet koskevat sitä, mitä palkanosia HYVTESin tai SOTE-sopimuksen perusteella kokonaispalkkaan sisältyy tai mitä erillisiä työaikaan liittyviä etuuksia tulisi maksaa, kyse on virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevasta kysymyksestä, jota aluehallitus ei tässä oikaisuvaatimusta koskevan asian yhteydessä ratkaise. 
 

Työnantajan tulkintaetuoikeus ja selvitysten riittävyys
Työnantajalla on työnantaja-asemansa perusteella oikeus johtaa ja järjestää työtä, päättää organisaatiostaan sekä soveltaa ja tulkita virka- ja työehtosopimusten määräyksiä työnantajana.
Työnantaja on käyttänyt työnantajalle kuuluvaa tulkintaetuoikeutta muun ohella arvioidessaan johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä, kokonaispalkan käyttöönottoa sekä kokonaispalkkojen määräytymisperusteita. Työnantajan tulkinnan mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä kuuluu aluehallituksen päätöksissä määriteltyyn johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin, ja hänen palkkauksensa määräytymisperusteena voidaan näin ollen soveltaa kokonaispalkkaa.
Palkkauksen osalta asiaa on selvitetty riittävästi aluehallituksen aiemmassa päätöksenteossa, yhteistoimintaneuvotteluissa, viranhaltijapäätöksen perusteluissa, työnantajan viranhaltijoille antamissa vastauksissa, työnantajan luottamusedustajille antamissa kirjallisissa vastauksissa sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Työnantaja on siten vastannut sekä viranhaltijoiden että luottamusedustajien asiassa esittämiin selvityspyyntöihin.
 

Johtopäätös
Aluehallitus on tutkinut oikaisuvaatimuksen siltä osin kuin se kuuluu aluehallituksen toimivaltaan. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet koskevat HYVTESin tai SOTE-sopimuksen määräysten tulkintaa tai soveltamista, aluehallitus ei ratkaise tällaista virka- ja työehtosopimusta koskevaa erimielisyyttä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella viranhaltijapäätöstä olisi palkkauksen osalta pidettävä lainvastaisena tai muutoin sellaisena, että päätöstä olisi syytä muuttaa. Näillä perusteilla oikaisuvaatimus hylätään.

Päätösehdotus

Esittelijä

1.    Aluehallitus vahvistaa oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä edellä selostetut kokonaispalkan määräytymisperusteet sekä vahvistaa, että työnantajan edustajana toimivan johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevan viranhaltijan palkkauksen määräytymisperusteena on 1.7.2026 lukien kokonaispalkka ja että viranhaltijan kokonaispalkan määrä on hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätöksen liitteessä todettu määrä.
2.    Oikaisuvaatimus hylätään muutoin edellä selostetuin perustein.