Perustelut
Päätös, johon haetaan oikaisua
Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätökseen KHVADno-2026-3952.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksen tekijä on ilmoittanut saaneensa päätöksen tiedoksi 22.6.2026. Päätös on tehty 22.6.2026.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että palkkauksen perusteet arvioidaan ja perustellaan uudelleen. Vaatimuksen perusteena esitetään, ettei kokonaispalkassa ole huomioitu organisaatiomuutoksen mukanaan tuomia tehtävä-, vastuu-, vaativuus- ja työmäärämuutoksia eikä kokonaistyöajan aiheuttamaa työhön sidotun ajan kasvua.
Oikaisuvaatimuksen perusteluissa esitetään, että tehtävien tosiasiallinen luonne ja muutos on selvitettävä. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksestä ei ilmene, millä tavoin organisaatiomuutoksen myötä tulleet muutokset ja kokonaistyöaikaan siirtyminen on arvioitu suhteessa kokonaispalkkaan.
Oikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että kuntoutuspalvelualueen organisaatiomuutokset 1.1.2026 alkaen ovat hänen mukaansa olleet merkittäviä. Oikaisuvaatimuksen mukaan henkilöstömäärä on kasvanut 130 henkilötyövuodesta 171 henkilötyövuoteen eli 24 prosenttia.
Oikaisuvaatimuksessa yksilöidään uusina tehtäväalueina Puolangan terapia-, apuväline- ja hoitotarvikepalvelut, kotikuntoutuksen laajentuminen koko Kainuuseen sisältäen myös kotihoidon fysioterapiapalvelut, kuntien lääkintälaite- ja apuvälinehuolto sekä vaativan kuntoutuksen osasto.
Oikaisuvaatimuksen mukaan organisaatiomuutokseen liittyvät palkkaneuvottelut eivät toteutuneet syksyllä 2025, vaan organisaatiomuutoksen vaikutukset luvattiin selvittää kokonaispalkkaan siirryttäessä. Oikaisuvaatimuksen mukaan viranhaltijapäätöksessä kokonaispalkka säilyy ennallaan tehtävien ja työsidonnaisuuden lisääntymisestä huolimatta.
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa lisäksi, ettei hänen osaltaan ole järjestetty erillistä keskustelutilaisuutta tulevaan muutokseen liittyen.
Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että päätöksessä on täsmennettävä, mitä tarkoitetaan sillä, että siirrytään kokonaistyöaikaan ja työaikaa ei määritellä tai valvota ja että viranhaltija voi itse päättää työajastaan, jos työaika on kuitenkin määritelty 36,25 tunniksi viikossa. Oikaisuvaatimuksen mukaan viikoittaisen työajan nimenomainen määrittely viittaa siihen, että työajan käyttöä voidaan seurata ja että palvelussuhteessa sovelletaan työaikaa koskevia ehtoja.
Työnantajan edustajan aseman osalta oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että päätöksessä on selvitettävä, onko kyseinen tehtävä SOTE-sopimuksessa tai HYVTESissä määritelty työnantajan edustajan tehtäväksi, jonka palkan määräytymisperusteesta asianomainen viranomainen voi vapaasti päättää. Oikaisuvaatimuksen mukaan, mikäli tällaista asemaa ei ole, palkan ja työaika-aseman muuttaminen edellyttää tarkempaa sopimus- ja tehtäväkohtaista perustelua.
Oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää lisäksi, että oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä työnantaja yksilöi kirjallisesti tehtävien tosiasialliset muutokset aikaisempaan nähden, kokonaispalkan määräytymisperusteet, organisaatiomuutoksen vaikutukset tehtäviin, vastuisiin, vaativuuteen ja työmäärään sekä kokonaistyöajan vaikutuksen työhön sidotun ajan määrään.
Johtopäätöksenään oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että päätös on puutteellisesti perusteltu, eikä siitä ilmene muutosten todellinen vaikutus tehtävän vaativuuden kasvuun. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös vaikuttaa viranhaltijan palvelussuhteen ehtoihin, työaikaan ja palkkaan, minkä vuoksi kokonaispalkka-asia tulee arvioida uudelleen. Oikaisuvaatimuksessa esitetään lisäksi, että päätös tulee oikaista siten, ettei viranhaltijaa todeta työaikalain soveltamisalan ulkopuoliseksi ilman yksilöityä, tosiasiallisiin tehtäviin perustuvaa ja lainmukaista selvitystä.
Perustelut
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen työnantajan edustajan palkkaa koskevat määräykset
Sekä HYVTESin että SOTE-sopimuksen II Palkkaus 17 §:ssä on työnantajan edustajan palkkaa koskeva määräys.
Määräysten sisältö on tältä osin seuraava:
“Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän asianomainen viranomainen voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien viranhaltijoiden/työntekijöiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa.
Työnantajan edustajaksi katsotaan viranhaltija/työntekijä, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä.
Edellä tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT."
Soveltamisohjeen mukaan:
“Hyvinvointialue/hyvinvointiyhtymä voi vapaasti päättää yllä mainittujen viranhaltijoiden/työntekijöiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena voi olla esim. kokonaispalkka. Mikäli viranhaltijan/työntekijän palkka on määritelty kokonaispalkaksi, niin hänelle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, jollei viranhaltijaa/työntekijää koskevassa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Tarvittaessa voidaan määrätä palkka kokonaispalkkana ilman työkokemuslisää tms. lisiä."
Työaikakorvausten osalta merkityksellinen määräys on HYVTESin ja SOTE-sopimuksen III luvun 21 §, joka koskee työaikakorvausten suorittamista koskevia rajoituksia.
HYVTESin ja SOTE-sopimuksen mukainen tasopalkkajärjestelmä tulee voimaan 1.10.2026.
Työnantajan edustajan palkkaa koskevat uudet määräykset ovat HYVTESin ja SOTE-sopimuksen II Palkkausta koskeva luvun 20 §:ssä, jossa todetaan seuraavasti:
“Työnantajan edustajat ovat tasopalkkajärjestelmän ulkopuolella.
Työnantajan edustajaksi katsotaan työntekijä/viranhaltija, joka vastaa hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva työntekijä/viranhaltija.
Edellä tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan kuulumisen tämän pykälän piiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, työnantaja voi harkintansa mukaan päättää työnantajaa edustavien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa."
Palkkausluvun 20 § soveltamisohjeessa todetaan seuraavasti:
“Työnantaja voi vapaasti päättää yllä mainittujen työntekijöiden/viranhaltijoiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.
Palkan määräytymisperusteena on kokonaispalkka. Palkansaajalle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkan osia, jollei työntekijää/viranhaltijaa koskevassa kunnan/kuntayhtymän työnantajan päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Työnantajan edustajalle ei kuitenkaan voi maksaa tasopalkkaa, tasolisää eikä työkokemuslisää."
KT yleiskirjeessä 12/2026 todetaan muun ohella seuraavaa: "--Työnantajien edustajien palkat muunnetaan tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä kokonaispalkaksi ko. määräyksen mukaisesti. Palkka voidaan muuttaa kokonaispalkaksi jo ennen tasopalkkajärjestelmään siirtymistä. Kokonaispalkka ei saa pienentyä palkanmuunnon seurauksena.—"
Asian tausta ja aluehallituksen aiemmat päätökset
Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus on 19.5.2025 § 150 käsitellyt organisaatiomuutosta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen päättämistä. Päätöksessä aluehallitus on todennut, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käyty 4.3.–6.5.2025 ja saatu päätökseen.
Aluehallitus on samalla hyväksynyt organisaatio- ja johtamisjärjestelmää koskevan ratkaisun sekä määritellyt johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiirin. Päätöksen mukaan näihin viranhaltijoihin kuuluvat muun ohella palvelualuepäälliköt, pois lukien lääkärisopimukseen kuuluvat. Aluehallitus on 19.1.2026 § 11 käsitellyt muutosta koskien siirtymisajankohtaa ja täydentänyt viranhaltijoiden henkilöpiiriä. Päätöksessä aluehallitus on päättänyt, että siirtymisajankohta, mukaan lukien kokonaispalkkaan siirtyminen, tapahtuu 30.6.2026 mennessä.
Aluehallituksen edellä mainituilla päätöksillä on ratkaistu johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiri sekä kokonaispalkkaan siirtymisen periaate ja aikataulu. Päätökset ovat lainvoimaisia.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla viranhaltijapäätöksellä ei ole ratkaistu uudelleen sitä, kuuluuko oikaisuvaatimuksen tekijä aluehallituksen päätöksissä olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin. Viranhaltijapäätöksellä on pantu aluehallituksen päätökset täytäntöön viranhaltijakohtaisesti vahvistamalla kokonaispalkan määrä ja kirjaamalla palvelussuhteen keskeisiin ehtoihin tehtävät muutokset.
Oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättäminen siltä osin kuin se koskee johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä
Oikaisuvaatimuksessa esitetään päätöksen oikaisemista siten, ettei viranhaltijaa todeta työaikalain soveltamisalan ulkopuoliseksi ilman yksilöityä, tosiasiallisiin tehtäviin perustuvaa ja lainmukaista selvitystä. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan selvitystä työajan määräytymisestä ja työnantajan edustajan asemasta.
Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiri on jo ratkaistu aluehallituksen päätöksillä 19.5.2025 § 150 ja 19.1.2026 § 11. Näissä päätöksissä aluehallitus on määritellyt ne viranhaltijaryhmät, joita pidetään hyvinvointialueen organisaatio- ja johtamisjärjestelmässä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevina työnantajan edustajina.
Oikaisuvaatimuksen tekijä toimii palvelualuepäällikkönä. Palvelualuepäälliköt, pois lukien lääkärisopimukseen kuuluvat, on sisällytetty aluehallituksen päätöksellä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin.
Koska tämä henkilöpiiriä koskeva ratkaisu on tehty aluehallituksen aiemmalla päätöksellä ja kyseinen päätös on lainvoimainen, eikä siitä ole siis jätetty oikaisuvaatimusta määräajassa, asiaa ei voida enää tutkia uudelleen tämän viranhaltijapäätöksen oikaisuvaatimuksen yhteydessä. Tämän vuoksi oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu aluehallituksen jo aiemmin tekemiin päätöksiin koskien työnantajan edustajien sekä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden määrittelyä ja siitä seuranneita seikkoja. Se, että viranhaltijapäätöksessä on täytäntöönpanon yhteydessä todettu viranhaltijan asema aluehallituksen päätösten mukaisesti ja selostettu päätösten keskeinen sisältö, ei avaa uudelleen oikaisuvaatimusoikeutta aluehallituksen jo lainvoimaisiin päätöksiin.
Oikaisuvaatimus tutkitaan palkkauksen viranhaltijakohtaista ratkaisua koskevilta osin
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla viranhaltijapäätöksellä on tältä osin vahvistettu yksittäisen viranhaltijan kokonaispalkan määrä aluehallituksen aiempien päätösten edellyttämällä tavalla. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet koskevat HYVTESin tai SOTE-sopimuksen määräysten tulkintaa, kyse on virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa koskevasta kysymyksestä. Virka- ja työehtosopimusten tulkintaa koskevat riitaisuudet käsitellään virka- ja työehtosopimusjärjestelmän mukaisessa menettelyssä. Aluehallitus ei tässä oikaisuvaatimusmenettelyssä ratkaise mahdollista virka- ja työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevaa riitaa. Edellä todetusta huolimatta todetaan seuraavasti.
Kokonaispalkan määräytyminen
Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, ettei kokonaispalkassa ole riittävästi otettu huomioon organisaatiomuutoksen mukanaan tuomia tehtävä-, vastuu-, vaativuus- ja työmäärämuutoksia eikä kokonaistyöajan seurauksena lisääntynyttä työhön sidottua aikaa.
Kokonaispalkan määräytymisessä on huomioitu erityisesti seuraavat tekijät:
• viranhaltijan tehtäväasema työnantajan organisaatiossa;
• johtamisvastuu ja työnantajan edustajan rooli;
• tehtävän itsenäisyys ja kokonaisvastuu;
• vastuualueen tai toimintakokonaisuuden laajuus;
• tehtävään liittyvä päätöksenteko-, valmistelu- ja toimeenpanovastuu;
• taloudellinen vastuu ja toiminnan tuloksellisuuteen liittyvä vastuu;
• henkilöstöjohtamiseen, palvelutoiminnan johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät vastuut;
• organisaatiomuutoksen vaikutukset tehtävään, vastuukokonaisuuteen ja työnantajan edustajan asemaan;
• aiempi palkkataso ja palkkauksen siirtymävaiheen kokonaisuus sekä
• palkkauksen yhdenmukaistamisen tarve sekä yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun toteutuminen vertailukelpoisessa asemassa olevien välillä.
Kokonaispalkka muodostaa viranhaltijan varsinaisen palkan. Kokonaispalkka sisältää sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen palkkausluvussa tarkoitetut palkanosat, ellei työnantaja ole erikseen päättänyt jonkin palkkaerän tai korvauksen maksamisesta kokonaispalkan lisäksi.
Kokonaispalkka ei muodostu siten, että aiemmat palkanosat jäisivät erillisinä osina voimaan ja niiden päälle muodostettaisiin uusi palkka. Kokonaispalkkaan siirtymisen jälkeen palkkaus ei määräydy enää erillisten palkanosien summana, vaan kokonaispalkkana, joka kuvaa edellä selostettujen perusteiden nojalla tehtävän kokonaisvastuuta, asemaa, vaativuutta ja työnantajan edustajan roolia.
Kokonaispalkka on voitu määritellä työnantajan harkinnan perusteella tehtävän kokonaisarvioinnin pohjalta edellä selostettujen kokonaispalkan määräytymisperusteita soveltaen.
Organisaatiomuutoksen ja tehtävämuutosten vaikutus palkkaan
Oikaisuvaatimuksessa esitetään, ettei kokonaispalkassa ole huomioitu organisaatiomuutoksen vaikutuksia tehtäviin, vastuisiin, vaativuuteen ja työmäärään. Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esiin kuntoutuspalvelualueen henkilöstömäärän kasvu 130 henkilötyövuodesta 171 henkilötyövuoteen, oikaisuvaatimuksessa yksilöidyt uudet tehtäväalueet sekä se, että oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan kokonaispalkka on säilynyt ennallaan tehtävien ja työsidonnaisuuden lisääntymisestä huolimatta.
Organisaatiomuutoksen vaikutuksia on arvioitu osana uuden organisaatio- ja johtamisjärjestelmän toimeenpanoa ja kokonaispalkkojen viranhaltijakohtaista valmistelua. Nämä seikat on otettu huomioon kokonaispalkkaa määriteltäessä. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista uutta tai yksilöityä tehtäväkohtaista selvitystä, joka antaisi aiheen arvioida kokonaispalkan määräytymisperusteita toisin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyn perusteella ei ole myöskään aihetta katsoa, että työnantajan organisaatiomuutoksen vaikutuksista tekemä arvio olisi ollut virheellinen tai puutteellinen.
Työajan määräytymistä ja työhön sidottua aikaa koskevat väitteet palkkauksen arvioinnissa
Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, ettei päätöksestä ilmene, miten kokonaistyöaikaan siirtyminen ja työhön sidotun ajan kasvu on arvioitu suhteessa kokonaispalkkaan. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myös täsmennystä siihen, mitä tarkoitetaan työajan määrittelemättömyydellä tai valvomattomuudella, kun viranhaltijan työajaksi on määritelty 36,25 tuntia viikossa.
Siltä osin kuin väite liittyy siihen, onko oikaisuvaatimuksen tekijä johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleva viranhaltija ja työaikaa koskevien korvausmääräysten ulkopuolella, kysymys liittyy aluehallituksen aiempaan lainvoimaiseen henkilöpiiriä ja työaika-asemaa koskevaan ratkaisuun, eikä sitä tutkita uudelleen tässä yhteydessä. Palkkauksen osalta kokonaispalkka on tarkoitettu kattamaan tehtävän kokonaisvastuu ja siihen liittyvä tavanomainen ajankäytön vaihtelu. Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevan viranhaltijan tehtäviin kuuluu työn ja vastuualueen johtaminen sekä tehtävien priorisointi. Työmäärän ajoittainen vaihtelu ei sellaisenaan merkitse sitä, että kokonaispalkan määrä olisi lainvastainen tai että sitä olisi tämän oikaisuvaatimuksen perusteella muutettava. Jos viranhaltija arvioi, että tehtäväkokonaisuus, työmäärä tai käytettävissä olevat resurssit eivät ole tasapainossa, hänen tulee ottaa asia esille oman esihenkilönsä kanssa. Tällöin työnantaja arvioi tilanteen normaaliin tapaan esimerkiksi työn organisoinnin, tehtävien priorisoinnin, vastuiden rajaamisen, mahdolliset sijais- tai resurssijärjestelyt.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt selvityspyynnöt
Oikaisuvaatimuksessa on pyydetty työnantajaa yksilöimään kirjallisesti muun ohella tehtävien tosiasialliset muutokset aikaisempaan nähden, kokonaispalkan määräytymisperusteet, organisaatiomuutoksen vaikutukset tehtäviin, vastuisiin, vaativuuteen ja työmäärään sekä kokonaistyöajan vaikutus työhön sidotun ajan määrään.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn kannalta ratkaisevaa on, onko viranhaltijapäätös palkkausta koskevilta osin lainvastainen tai onko sitä muutoin syytä muuttaa. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt selvityspyynnöt eivät sellaisenaan osoita päätöstä lainvastaiseksi. Siltä osin kuin selvityspyynnöt kohdistuvat johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiirin määrittelyyn ja työaika-asemaa koskevaan ratkaisuun, on kysymys jo aluehallituksen lainvoimaisilla päätöksillä ratkaistusta asiasta.
Työnantajan tulkintaetuoikeus ja selvitysten riittävyys
Työnantajalla on työnantaja-asemansa perusteella oikeus johtaa ja järjestää työtä, päättää organisaatiostaan sekä soveltaa ja tulkita virka- ja työehtosopimusten määräyksiä työnantajana. Työnantaja on käyttänyt työnantajalle kuuluvaa tulkintaetuoikeutta muun ohella arvioidessaan johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä, kokonaispalkan käyttöönottoa sekä kokonaispalkkojen määräytymisperusteita. Työnantajan tulkinnan mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä kuuluu aluehallituksen päätöksissä määriteltyyn johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriin, ja hänen palkkauksensa määräytymisperusteena voidaan näin ollen soveltaa kokonaispalkkaa.
Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden henkilöpiiriä koskeva ratkaisu on tehty aluehallituksen aiemmilla lainvoimaisilla päätöksillä. Siltä osin kuin oikaisuvaatimuksessa pyritään saattamaan tämä kysymys uudelleen arvioitavaksi, oikaisuvaatimus jätetään edellä todetusti tutkimatta. Palkkauksen osalta asiaa on selvitetty riittävästi aluehallituksen aiemmassa päätöksenteossa, yhteistoimintaneuvotteluissa, viranhaltijapäätöksen perusteluissa, työnantajan viranhaltijoille antamissa vastauksissa, työnantajan luottamusedustajille antamissa kirjallisissa vastauksissa sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Työnantaja on siten vastannut sekä viranhaltijoiden että luottamusedustajien asiassa esittämiin selvityspyyntöihin.
Johtopäätös
Oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu aluehallituksen aiempiin 19.5.2025 § 150 ja 19.1.2026 § 11 päätöksiin. Päätökset ovat lainvoimaisia. Siltä osin kuin oikaisuvaatimus koskee oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä, tutkii aluehallitus asian. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella viranhaltijapäätöstä olisi pidettävä lainvastaisena tai muutoin sellaisena, että päätöstä olisi syytä muuttaa. Näillä perusteilla oikaisuvaatimus jätetään osittain tutkimatta ja hylätään muilta osin.