Perustelut
Kainuun hyvinvointialueen hallintosäännön 14 § kohdan 2 mukaan Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta valmistelee alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valtuustokausittain aluehallitukselle hyväksyttäväksi sekä raportoi vuosittain aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle.
Hyvinvointikertomus on lakisääteinen asiakirja, joka kuvaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa alueella. Kainuun hyvinvointialueen hyvinvointikertomukseen vv. 2020–2022 (osa I) on koottu käytettävissä olevia kansallisia indikaattoritietoja kohderyhmittäin: lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Tietoa hyödynnetään valtuustokauden vv. 2023–2025 hyvinvointisuunnitelmassa (osa II), jossa asetetaan kohdennetut tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot ja arviointimittarit sekä sovitaan seurannasta.
Kainuulaiset ovat pääosin tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin. Työllisyysaste on suhteellisen vahva, erityisesti 18–44-vuotiaiden ryhmässä. Naisten osalta työllisten osuus on miesten ryhmää korkeampi. Iso joukko kainuulaisista lapsista, nuorista, työikäisistä ja ikäihmisistä voi hyvin, edistää toiminnallaan terveyttä ja hyvinvointia, harrastaa ja osallistuu asuinalueensa toimintaan. Kainuulaiset hyödyntävät monipuolisesti luontoa ja kulttuuria sekä järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä.
Kainuun asema on suhteellisen heikko muihin maakuntiin verrattuna useilla hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin muuttujilla. Väestö Kainuussa on huomattavan iäkästä muihin hyvinvointialueisiin verrattuna, mikä heijastuu väestön terveydentilaan. Väestön terveydentilan ja iäkkään ikärakenteen takia myös palvelutarve on alueella keskimääräistä suurempi ja tämän seurauksena myös sote-menot ovat asukasta kohden laskettuna huomattavan korostuneet. Sekä miesten että naisten odotettu elinikä on maakunnassa suhteellisen matala ja ikävakioitunakin useimmat sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoa heikompia. Muihin maakuntiin verrattuna työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 20–24-vuotiaiden nuorten osuus on merkittävästi korostunut Kainuussa. Terveydentilan haasteita ovat muita alueita suurempi alkoholi- ja tapaturmakuolleisuus. Erityisesti itsemurhakuolleisuus, eläkeikään jaksamattomien osuus ja eläkkeellä olevien työikäisten osuus on joko kaikista maakunnista suurinta tai toiseksi suurinta.
Hyvinvointisuunnitelman vv. 2023–2025 tavoitteissa ja toimenpiteissä voimavaroja ja ennaltaehkäiseviä toimia tulee suunnata erityisesti 1) elintapaohjaukseen (terveellinen ravitsemus, riittävä liikunta ja uni), 2) työ- ja toimintakyvyn edistämiseen, 3) mielenterveyden edistämiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön, 4) osallisuuden vahvistumiseen ja yksinäisyyden torjumiseen, 5) lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja 6) arjen turvallisuuden edistämiseen. Vaikuttava hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen edellyttää alueellista yhteistyötä ja hyte- työn resursseja niin kunnissa kuin hyvinvointialueella ja järjestöissä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen erikoissuunnittelija, saara.pikkarainen@kainuu.fi
Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta:
1. käsittelee Laajan hyvinvointikertomuksen 2020-2022 osa I ja
2. pyytää asiakirjasta lausunnot Kainuun kunnilta ja Kainuun liitolta 6.4.2023 mennessä. Lausunnot tulee lähettää kirjaamo.hyvinvointialue@kainuu.fi.
Päätös
Hyväksyi.
Merkittiin tauko klo 10:36-10:45.
Aki Räisänen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 10:36.