Aluevaltuusto, kokous 23.2.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 6 Kainuun hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelma, ikääntyvän väestön tukemisen suunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja opiskeluhuoltosuunnitelma vuosille 2026-2029

KHVADno-2026-651

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Helena Saari, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erikoissuunnittelija, helena.saari@kainuu.fi
Anna-Liisa Kainulainen, toimialuejohtaja sosiaali- ja perhepalvelut, anna-liisa.kainulainen@kainuu.fi
Kaisa-Mari Käyhkö, toimialuejohtaja iäkkäiden palvelut, kaisa-mari.kayhko@kainuu.fi

Perustelut

Hyvinvointialueen hyvinvointikertomus-ja suunnitelma ovat lakisääteisiä asiakirjoja. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä §7). Kainuun hyvinvointikertomus- ja suunnitelma koostuu kahdesta osasta, kertomusosa kuvaa hyvinvoinnin nykytilaa ja olemassa olevia toimia ja rakenteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi (osa I) ja suunnitelmaosasta (osa II). Kainuun Hyvinvointikertomus 2023–2025 on hyväksytty aluevaltuustossa 16.6.2025 (§43). Kainuun hyvinvointisuunnitelmassa asetetaan kohdennetut tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot sekä arviointimittarit ja seuranta valtuustokaudelle 2026–2029.  

Kainuun hyvinvointisuunnitelmaa on laadittu vuoden 2025 aikana yhteistyössä kuntalaisten, hyvinvointialueen toimialueiden, kuntien, järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmissä ja työpajoissa. Hyvinvointisuunnitelman kokonaisuudessa on otettu huomioon muut alueelliset hyvinvointia edistävät ohjelmat sekä kehittämishankkeissa kehitetyt hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävät toimenpiteet ja toimintamallit. Kainuun alueellisessa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (Hytetu) -neuvottelussa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöedustajien kanssa kirkastettiin yhteisiä strategisia linjauksia alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteiksi valtuustokaudelle. Vaikuttava hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (Hytetu) edistäminen edellyttää alueellista yhteistyötä ja resursseja niin järjestöissä, kunnissa kuin hyvinvointialueella.

Kainuun hyvinvointialueen strategian 2026–2029 tavoitteet ohjaavat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä Kainuussa ja ovat hyvinvointisuunnitelman lähtökohtana. Väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeet on hyvin huomioitu sekä tunnistettu ja sisällytetty suunnitelman toimenpiteisiin. Kainuun hyvinvointialueen vuosien 2026–2029 hyvinvointisuunnitelman strategisena päätavoitteena on aktiivinen ja toimintakykyinen kainuulainen. Suunnitelman lähtökohtana on asukkaiden terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen eri elämänvaiheissa. Tavoitteena on luoda edellytykset sujuvalle arjelle, ehkäistä ongelmia ennakolta sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Suunnitelma rakentuu neljän pääkokonaisuuden ympärille: sujuvan ja turvallisen arjen edistäminen, yhteistyön kehittäminen kuntien ja järjestöjen kanssa, sairauksien ennaltaehkäisy sekä järjestöyhteistyön vahvistaminen.

Kainuun hyvinvointisuunnitelmaan 2026–2029 on yhdistetty omina erillisinä suunnitelmina muut lakisääteiset suunnitelmat, Kainuun  lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Kainuun opiskeluhuoltosuunnitelma sekä Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi..

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lastensuojelulain (417/2007,§12) mukainen suunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä, vahvistaa vanhemmuuden tukea sekä kehittää ennaltaehkäiseviä palveluja ja arjen tukitoimia. Suunnitelma painottaa elintapojen ja mielen hyvinvoinnin tukemista, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista sekä monialaista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Kokonaisuus tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan, tavoitteet ja mittarit sekä konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla kavennetaan hyvinvointieroja ja rakennetaan turvallista arkea kainuulaisille lapsille ja nuorille.

Kainuun alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma 2026–2029 määrittää esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opiskeluhuollon tavoitteet, rakenteet ja keskeiset toimenpiteet koko hyvinvointialueella. Suunnitelma perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (2013/1287, §13a 25.5.2022/377) sekä laajaan yhteistyöhön hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten ja järjestöjen kesken. Opiskeluhuollon perusperiaatteita ovat varhainen tuki, matalan kynnyksen palvelut, tasalaatuinen palveluiden saatavuus sekä yhteisöllinen työote. Suunnitelma linjaa, että opiskeluhuoltoa vahvistetaan kohdentamalla henkilöstöresursseja lakisääteisten mitoitusten mukaisesti, kehittämällä yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä sekä parantamalla perustason mielenterveyspalveluja. Tavoitteena on, että opiskeluhuollon palvelut ovat oikea-aikaisia, saavutettavia ja yhdenvertaisia koko Kainuun alueella. Suunnitelma tukee hyvinvointialueen strategista tavoitetta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallista oppimisympäristöä.

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2026–2029 perustuu vanhuspalvelulain (§5) sekä iäkkäiden terveyspalveluista annetun lain (980/2012) vaatimuksiin. Suunnitelmaa ohjaavat lisäksi Kansallinen ikäohjelma ja laatusuositus, jotka painottavat toimintakykyistä ikääntymistä ja kestävien palvelujen turvaamista. Hyvinvointialueen ja kuntien tehtävänä on edistää ikäystävällisiä asumis- ja elinympäristöjä väestön ikääntyessä. Suunnitelman toimenpiteillä tuetaan ikääntyneiden toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia ja mahdollisuutta asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Suunnitelman toteutumista seurataan osana alueellista hyvinvointisuunnitelmaa, ja sitä arvioivat valtuustokausittain vanhusneuvosto ja aluevaltuusto.

Kainuun hyvinvointialueen vuosien 2026–2029 hyvinvointisuunnitelmat korostavat ennaltaehkäisyä, osallisuutta ja yhteistyötä. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa asukkaiden terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta koko elämänkaaren ajan. Suunnitelmat perustuvat laajaan yhteistyöhön kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa sekä systemaattiseen seurantaan ja arviointiin. Kokonaisuutena suunnitelmat luovat rakenteet pitkäjänteiselle hyvinvoinnin edistämiselle, jossa painottuvat varhainen tuki, yhdenvertaisuus, osallistuminen ja vaikuttavat palvelut.

Ehdotus

Esittelijä

Sami Mäenpää, hyvinvointialuejohtaja, sami.maenpaa@kainuu.fi

Aluehallitus päättää esittää, että aluevaltuusto hyväksyy Kainuun hyvinvointisuunnitelman, ikääntyvän väestön tukemisen suunnitelman, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja opiskeluhuoltosuunnitelman vuosille 2026-2029 

Päätös

Hyväksyi.

 

Valmistelija

  • Helena Saari, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erikoissuunnittelija, helena.saari@kainuu.fi

Ehdotus

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyy Kainuun hyvinvointisuunnitelman, ikääntyvän väestön tukemisen suunnitelman, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja opiskeluhuoltosuunnitelman vuosille 2026-2029.

Päätös

Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen.

Terttu Huttu-Juntunen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 13.54.
Taina Matero saapui kokoukseen etäyhteydellä tämän pykälän käsittelyn aikana klo 13.57.
Timo Halonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 14.11 ja liittyi etäyhteydellä klo 14.11.
Sakari Seppänen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 14.21.
Kalevi Valtanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.00.

Tämän pykälän käsittelyn jälkeen merkittiin tauko klo 15.06–15.32.
​​​​​​


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

  • hyvinvointialueen jäsen

  • hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen.

Valitusaika

Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen sähköinen tiedoksianto edellyttää asianosaisen suostumusta.

Hyvinvointialueen jäsenen ja yhteistoimintaan osallisen hyvinvointialueen ja sen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Aluevalitus tehdään hallinto-oikeudelle.

Postiosoite:
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
PL 189
90101 Oulu

Käyntiosoite:
Torikatu 34–40, 90100 Oulu       

Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42841
Puhelinnumero: 029 56 42800

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

3) vaatimusten perustelut;

4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

1) valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

2) selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kainuun hyvinvointialueen kirjaamosta.

Postiosoite:
Kainuun hyvinvointialue/Kirjaamo
PL 400
87070 Kainuu

Käyntiosoite: Sotkamontie 13, H-talo, hallinto, 87300 Kajaani

Sähköpostiosoite: kirjaamo.hyvinvointialue@kainuu.fi
Faksinumero: 08 718 0050
Puhelinnumero: 08 615 61 (vaihde)

Kirjaamon aukioloaika: arkisin ma–pe klo 9.00–15.00