Aluevaltuusto, kokous 17.6.2024

Perustelut

Aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. 

Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. 

Liitteessä 1 on esitetty Kainuun hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelmavuosien laadintaohje. 

Hyvinvointialueiden taloudellinen raami pohjautuu hyvinvointialueen toimintatuottoihin ja valtion rahoitusosuuteen, joiden tulisi kattaa toiminnan kustannukset. Kainuun hyvinvointialueen laskennallinen valtion rahoitus vuodelle 2024 on viimeisimmän rahoituslaskelman (VM/KAO 4.4.2023) mukaan 378,5 miljoonaa euroa

Kustannustason nousussa varaudutaan 3,3 %:n hyvinvointialueindeksin mukaiseen nousuun. Palkkakustannusten nousuun varataan 3,31 %.

Pienhankintaraja on 15 000 euroa, jota pienemmät hankinnat kirjataan käyttötalouteen. 

Suunnitelmavuosien 2025-2027 osalta suunnittelukehys määritellään lopullisen rahoituksen vahvistuttua syksyn 2023 aikana. 

Liitteessä 1 esitettyyn talousarvio-ohjeeseen voidaan tehdä tarvittaessa teknisiä tarkennuksia. 

Kainuun hyvinvointialueen hallintosäännön § 56:n mukaan aluehallitus hyväksyy talousarvion ja suunnitelman suunnittelukehykset sekä talousarvion laadintaohjeet. 

Perustelut

Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Lisäksi hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee olla katettuna taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Siten taloussuunnitelman 2024-2027 tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään suunnitelmavuoden 2026 loppuun mennessä siten, että myös vuonna 2023 syntyvä alijäämä tulee tähän mennessä katettua.

Kuluva vuosi on muodostumassa alijäämäiseksi, vaikka alijäämä on toteutumassa talousarviossa arvioitua pienempänä. Talousarvion 2024 alijäämä pyritään rajaamaan alustavasti maksimissaan - 27 milj, euron suuruiseksi. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittäviä toimintakululeikkauksia.

Perustelut

Talousarvioesityksen yhteydessä aluehallitus on päättänyt käynnistää kuusi kehitysohjelmaa. Kehitysohjelmat valmistellaan viranhaltijoiden toimesta maaliskuun 2024 loppuun mennessä.

Perustelut

Hyvinvointialuelain 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa.

Talousarvion laadintavaiheessa vuodelle 2023 ennustetaan noin 22,4 milj. euron alijäämää, kun huomioidaan Kainuun hyvinvointialueen ja Terveystalon Puolangan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistussopimukseen liittyvä vuositasaus.

Kainuun hyvinvointialue jatkaa toimintaansa vuonna 2024 edelleen erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Vuoden 2024 talousarvion valmistelun pohjana on ollut VM:n 10.10.2023 julkaisema  hyvinvointialueiden rahoituslaskelma, jonka mukaan Kainuun hyvinvointialueen rahoitus ensi vuodelle on 374,3 milj. euroa, josta laskennallinen rahoitus on 377,3 milj. euroa ja siirtymätasaus -3,0 milj. euroa. Valtion rahoitus kasvaa VM:n julkaiseman rahoituksen painelaskelman mukaan talouden suunnitelmavuosina 2024-2027 noin 12,7 milj. euroa vuodessa. Kainuun hyvinvointialueen toinen toimintavuosi on tulee olemaan talousarvioesityksen mukaan 26,9 milj. euroa alijäämäinen.

Hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa esitetään vuodelle 2024 omaan taseeseen tehtäviä investointeja 5,7 milj. euroa ja kokonaisinvestointien määrä vuosille 2024-2027 on 38,7 milj. euroa. Investointisuunnitelmassa on esitetty myös investointeja vastaavat sopimukset, joilla on vaikutus hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen. Kainuun hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta ensi vuodelle, joten toteutettavat investoinnit rahoitetaan kassavaroin. Arvioitu investointituki vuonna 2025 2,8 miljoonaa euroa. Kainuun hyvinvointialueen investointisuunnitelman 2024-2027 ovat ministeriöt hyväksyneet.

Toimintatuloja kertyy arviolta 60,4 milj. euroa, josta suurin erä ovat maksutuotot 31,6 milj. euroa. Toimintamenoja arvioidaan kertyvän yhteensä 447,8 milj. euroa, josta suurin menoerä ovat henkilöstökulut 231,2 milj. euroa. Toiseksi suurin menoerä ovat palvelujen ostot 152,4 milj. euroa, joka sisältää esim. yliopistosairaalapalvelut. Muiden toimintakulujen erä on 23,5 milj. euroa, joka sisältää mm. toimitilavuokrat ja leasing-kustannukset.

Toimintakate on -387,3 milj. euroa ja valtion rahoitus 374,3 milj. euroa. Rahoituserien, -0,8 milj. euroa, jälkeen vuosikatteeksi muodostuu -13,8 milj. euroa. Poistojen arvioitu kertymä on 13,1 milj. euroa ja vuoden 2024 talousarvion mukainen alijäämä -26,9 milj. euroa.

Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaan mahdollinen alijäämä on katettava kahden seuraavan vuoden kuluessa. Näin ollen myös Kainuun hyvinvointialueen talouden suunnitelmavuosina on toimintaa ja taloutta sopeutettava niin, että vuosina 2023–2024 syntyvä alijäämä katetaan ja saadaan talous tasapainotettua. Strategian mukainen rakenteiden ja toimintatapojen uudistamistyö sekä talouden sopeuttaminen aluevaltuuston hyväksymän järjestämissuunnitelman mukaisesti on aloitettu, jotta talouden tasapaino pystytään saavuttamaan annetussa määräajassa.
 

Kainuun hyvinvointialueen järjestämissuunnitelma vuosille 2023–2025 on hyväksytty aluevaltuustossa 24.4.2023 (§ 22). 

Aluehallitus hyväksyi 22.5.2023 (§ 137) suunnitelman toimeenpanon 1. vaiheen toimenpide-esitykset, joiden taloudellinen sopeutusvaikutus oli noin 5 M€. Aluehallituksen päätös velvoitti toimialueet toimeenpanemaan hyväksytyt esitykset ja oikeutti hyvinvointialuejohtajan liittämään järjestämissuunnitelmaan yksittäisiä hankkeita, mikäli vakiinnuttamisrahan nopea ja joustava käyttö sitä edellyttäisi. Samalla aluehallitus hyväksyi periaatteen, jonka mukaan järjestämissuunnitelman 2. vaiheen työstäminen käynnistetään saman aikaisesti budjetin valmistelun kanssa. Näin turvataan hyvinvointialueen suunnittelun ja järjestämistehtävän kokonaisvaltainen tarkastelu sekä talouden hallinta käytettävissä oleviin resursseihin.

Toimialueet ovat valmistelleet 2. vaiheen toimenpiteitä syksyn 2023 aikana talousarviovalmistelun edetessä. Hyvinvointialueen taloussuunnittelun tilannetta on läpikäyty aluevaltuustoseminaareissa (25.10.2023 ja 30.11.2023) sekä aluehallituksen kokouksessa 27.11.2023 ja taloussuunnitteluun liittyneissä iltakouluissa (24.11.2023 ja 5.12.2023). 

Järjestämissuunnitelman 2. vaiheen toimenpiteet on tiivistetty laajemmasta ja yksityiskohtaisemmasta kokonaisuudesta toimialueittain seuraaviksi kokonaisuuksiksi:

Akuuttihoidon ja pelastuksen palvelut toimialue

• Päivystysalueen päiväaikainen PTH-triage omaksi toiminnaksi
• Soten ja pelan yhteinen johtokeskus
• Akuutti-palvelualueen digitaalinen perehdyttämisohjelma
• Pelastuksen synergian lisääminen HVA:n akuutti-palvelualueen ulkopuolisiin toimijoihin
• Akuuttihoidon ja pelastuksen kenttäjohtojärjestelmän kehittäminen

Tuotannon hallinto- ja tukipalvelujen toimialue

• Organisaatiorakenteen, johtamisen ja esihenkilötyön sekä hallintoprosessien selkiyttäminen
• Henkilöstöstrategian täytäntöönpano
• Tuotantotapaselvitykset ja niiden esitysten mukainen täytäntöönpano

Ikäihmisten palvelut toimialue

• Resurssien kohdentaminen asiakkaiden tarpeisiin tiedolla johtamisen työkaluja hyödyntäen
• Ennalta ehkäisevän toiminnan vaikuttavuuden tarkastelu suhteessa nykyiseen päivätoimintaan
• Palvelutarpeen arvioinnin ja päätösten teon yhtenäistäminen

Sosiaali- ja perhepalvelut toimialue

• Palvelujen myöntämisperusteiden tarkistaminen
• Henkilöstömitoitusten tarkistaminen minimitasolle
• Sijoitusprosessin systemaattisen seurantamallin luominen ja käyttöönottaminen

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut toimialue

• Hankintojen ja erityisesti ostopalvelulääkäritoiminnan hallitseminen
• Kirjaamiseen panostaminen (diagnoositiedot)
• Kalliin kustannusrakenteen purkaminen tukipalveluiden optimaalisemmalla käytöllä
• Palvelusetelitoiminnan lisääminen erityisesti erikoissairaanhoidossa

Järjestämisen tuen yksikkö

• Järjestämisen tuki ohjaa ja tukee toimialueiden tavoitteiden toteuttamista ja talouden tasapainottamista

Järjestämissuunnitelman 2. vaiheen toimenpiteiden euromääräinen kustannusvaikuttavuus tarkentuu vuoden 2024 aikana. Monet esitetyistä toimenpiteistä koskevat tosiasiallisesti useita toimialueita, vaikka ne on kuvattu toimialuekohtaisina esityksinä. Näin ollen tarkkojen euroarvioiden osoittaminen tässä vaiheessa on erittäin haasteellista.

Toisen vaiheen toimenpide-esitykset perustuvat aluevaltuuston päättämiin periaatteisiin ja strategisiin linjauksiin. Hyvinvointialueiden vakiinnuttamisrahoituksella tuetaan järjestämissuunnitelman toimenpiteitä kaikissa eri vaiheissa.

Talouden suunnittelukaudelle 2025-2027 esitetään lisäksi ohjaavien ministeriöiden suositusten mukaisia toimia, joilla toteutetaan toiminnallisia muutoksia. Toiminnalliset muutokset valmistellaan seuraavissa kuudessa kehitysohjelmassa:

1. Palveluverkon ja palvelutapojen uudistaminen
2. Kainuun keskussairaalan johtamisen ja tuottavuuden kehittäminen
3. Oman henkilöstön saatavuuden ja ostopalvelutoiminnan tasapainottaminen sekä henkilöstön muutostuen vahvistaminen ja hyvinvoinnin tukeminen
4. Yhteistoiminta-alueen mahdollisuuksien edistäminen
5. Organisaatiorakenteen, johtamisen ja hallintoprosessien selkiyttäminen
6. Ennaltaehkäisevän yhteistyön vahvistaminen

Kehitysohjelmien tavoitteena on saada aikaan vuotuisen alijäämäkehityksen pysähtyminen ja kumulatiivisen alijäämän kattaminen valtion ohjauksen mukaisesti. Näitä koskevat päätökset valmistellaan ja esitetään aluevaltuustolle hyväksyttäväksi huhtikuun 2024 loppuun mennessä.

Kehitysohjelmia tuetaan samanaikaisilla hyvinvointialueiden toiminnnan vakiinnuttamiseen tarkoitetulla valtion rahoituksella. Näin toimenpiteistä muodostuu yhdenmukainen kokonaisuus, joka sisältää muutoksia tukevia osia ja toimeenpanon vahvistamiseen tarvittavia resursseja. Kehitysohjelmien laadintaan perustetaan virkamiestyöryhmät, jotka raportoivat työstään aluehallituksen asettamalle poliittiselle seuranta- ja koordinaatioryhmälle.

Asia on käsitelty yhteistyötoimikunnassa 7.12.2023 yhteistoimintalain mukaisesti.

Perustelut

Kehitysohjelmia valmisteleva aluehallituksen alainen seuranta- ja koordinaatioryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksen 4.1.2024. Kokouksessa käsiteltiin ryhmän toimeksianto ja tarkennettiin kehitysohjelman suhde järjestämissuunnitelman eri toteutuksen vaiheisiin. Kokouksessa todettiin kehitysohjelmien aikataulu, osa-alueet sekä eri toimijoiden roolit ja vastuut. Keskeinen keskustelu käytiin kehitysohjelmien osa-alueiden sisällöistä ja kohdisteista. Tavoitteena on valmistelussa tuottaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka eivät vielä sisälly talousarviovalmisteluun ja joilla saavutetaan noin 2 miljoonaa euroa pienempi alijäämä vuodelle 2024. Lisäksi päätettiin tuottaa viestintäsuunnitelma, jonka osana valmistellaan henkilöstön ja kansalaisten riittävä tiedonsaanti ja osallisuus kehitysohjelmien valmisteluun.

Kehitysohjelmien työsuunnitelma sisältää viitteellisen tason aikataulun ja asian käsittelyn sekä informoinnin eri toimielimissä. Käsittelyaikataulusta laaditaan erillinen kalenteri eri toimijoiden käyttöön.Toimielinten informoinnin osalta työsuunnitelmaa tullaan tarkentamaan valmistelun edetessä. Tavoiteaikatauluna on se, että hyvinvointialuejohtajan ehdotus voidaan käsitellä aluehallituksen iltakoulussa 15.4.2024, varsinaisessa aluehallituksen päätöskokouksessa 22.4.2024 ja aluevaltuustossa 29.4.2024 niiltä osin, missä edellytetään aluevaltuuston toimivaltaa esimerkiksi negatiivisen lisätalousarvion muodossa.

Oheismateriaali: Seuranta- ja koordinaatioryhmän työsuunnitelma

Perustelut

Kehitysohjelmien valmistelu on edennyt tammikuussa 2024 tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kehitysohjelmien osa-alueille on nimetty vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöiden lisäksi kehitysohjelmien osa-alueilla on toiminut eri määrä vastuuvalmistelijoita ja valmisteluryhmiä aina tarpeen ja teeman mukaisesti. Valmistelun vastuuhenkilöt ovat koonneet osa-alueensa osalta toimenpiteitä yhteiseen pohjaan, jossa on kuvattu toimenpiteen lisäksi sen keskeinen sisältö, toimenpiteen toteuttamisen perustelut ja vaikutukset. Hyvinvointialueen johtaja on koonnut tehdyistä toimenpide-ehdotuksista ja valmistelun teema-alueista päätöksentekoon lopulliset ehdotukset kehitysohjelmien kokonaisuudeksi. 

Valmisteluehdotuksia on työstetty vastuuhenkilöiden säännöllisissä kokouksissa, joissa kehitysohjelman ehdotuksiin on haettu konkretiaa, haarukoitu toimenpiteiden aikajännettä sekä arvioitu niiden vaikutuksia. Hyvinvointialueen johtoryhmä on toiminut valmistelun ohjausryhmänä. Kehitysohjelmia on käsitelty erikseen perustetun koordinaatioryhmän kokouksessa tammi- ja helmikuussa sekä huhtikuun työpajoissa. Aluehallitus on hyväksynyt kehitysohjelmien työsuunnitelman tammikuussa 2024 ja seurannut valmistelua säännöllisesti kokouskatsauksissaan. Perusteellisempi katsaus ja keskustelu konkreettisista ehdotuksista käytiin aluehallituksessa 8.4.2024 sekä 22.4.2024. Valmistelua on esitelty säännöllisesti valtuustoryhmien puheenjohtajille sekä koko valtuustolle iltakoulussa 29.4.2024. Henkilöstön tietoisuus valmistelun etenemisestä on varmistettu esittelyillä YT-toimikunnassa sekä henkilöstölle järjestettävissä infoissa.

Kehitysohjelmien ohjaavina elementteinä ovat hyvinvointialueen valtuuston hyväksymän strategian lisäksi valtuuston järjestämissuunnitelmalle määrittämät tavoitteet sekä periaatteet. Kehitysohjelmien osa-alueet määrittyvät syksyn 2023 ministeriöiden ohjausneuvotteluiden pohjalta. Yksittäiset ehdotukset ovat jalostuneet koordinaatioryhmän sekä aluehallituksen keskusteluiden kautta sekä ohjausryhmän, vastuuhenkilöiden sekä vastuuvalmistelijoiden eri tavoin keräämistä kehitysideoista ja -ehdotuksista. Taustatyössä on ollut laaja joukko henkilöitä. Henkilöstön ehdotukset on koottu erillisellä työkalulla kootuista palkittavista kehitysehdotuksista. Kehitysohjelmia kannattaa tarkastella jatkona järjestämissuunnitelman aikaisempien vaiheiden toimenpiteille sekä osana organisaation toimintakyvyn jatkuvaa ylläpitämistä ja parantamista.

Kehitysohjelmat ovat yksi tärkeä keino saavuttaa taloudellinen tasapaino Kainuun hyvinvointialueella. Hyvinvointialueet on ajettu käynnistymisvaiheen kansallisella alirahoituksella erittäin vaikeaan tilanteeseen. Vuoden 2023 hyvinvointialueiden- yhteen laskettu taloudellinen tulos oli kansallisesti -1,37Mrd euroa alijäämäinen ja Kainuun hyvinvointialueen alijäämä oli -19,2 M€. Asukaskohtainen alijäämä (270€/asukas) oli Kainuussa lähellä hyvinvointialueiden keskiarvoa. Kehitysohjelmilla tavoitellaan 2024 osalta alijäämän pienentämistä -26,9 M€ tasolta noin -25 M euroon. Kansallisen vertailun kannalta tämä tavoitetaso ei tule riittämään vaan alijäämää tulee pyrkiä kaikin tavoin alentamaan vielä tätä pienemmäksi. Näin ollen kehitysohjelmia on tarkasteltava osana talouden hallinnan keinojen kokonaisuutta. Nykyrahoituksella tulojen ja menojen tasapaino ei ole realistinen tavoite vielä 2024. Pyrkiminen parhaaseen kolmannekseen alijäämäisten hyvinvointialueiden joukossa on kuitenkin realistista. Toimintakatteen kasvun painaminen noin +2,5% verrattuna 2023 tilinpäätökseen on haastava mutta mahdollinen tavoite. Huhtikuun maan hallituksen budjettiriihen päätökset ja linjaukset tuovat lisää vaikeuskerrointa talouden hallintaan. Riihessä sovitut väljennykset sekä normien purkamisen toimenpiteet eivät vastaa vaikutuksiltaan 2025 eteenpäin vähenevää rahoitusta.

Kehitysohjelmien osa-alueet ja vastuuhenkilöt ovat:

1. Palveluverkon ja palvelutapojen uudistaminen (Eija Tolonen)
2. Kainuun keskussairaalan johtaminen, työnjako YTA-alueella ja tuottavuuden kehittäminen (Ritva Kanervo)
3. Henkilöstön saatavuuden parantaminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen (Susanna Mikkonen)
4. Toiminnot, jotka toteutetaan pohjoisen yhteistoiminta-alueen puitteissa (Jukka Lindberg)
5. Organisaatiorakenteen, johtamisen ja esihenkilötyön sekä hallintoprosessien selkiyttäminen (Timo Halonen)
6. Ennaltaehkäisevän yhteistyön vahvistaminen (Helena Saari)
7. Henkilöstöltä koottavat palkittavat kehitysehdotukset (Terho Pekkala)​​​​​​

Palveluverkon ja palvelutapojen uudistamisen ryhmässä on keskitytty pienempien taajamien palveluiden toteutusvaihtoehtoihin, koska keskisuurten kuntien palveluvalikon linjauksia on tehty jo kehitysohjelmien aikaisemmissa vaiheissa. Peruslinjana on se, että kiinteitä palvelupisteitä ei harvenneta, mutta palveluaikoja supistetaan. Samalla linjataan, että liikkuvia palveluita ei tässä vaiheessa merkittävästi lisätä korvaamaan kiinteitä pisteitä. Hyvinvointialueen tiloissa nähdään merkittäviä tiivistämismahdollisuuksia. Digipalveluiden käytön laajentamisessa eri toimialueilla nähdään edelleen mahdollisuuksia myös tuottavuuden näkökulmasta.

Merkittävimmät kehitysohjelman välittömästi 2024 vaikuttavat toimenpiteet sisältyvät kokonaisuutena tarkastellen tuloksellisuuden johtamiseen koko organisaatiossa. Useamman osa-alueen valmistelussa on sivuttu mittaroinnin, tiedolla johtamisen, tuloksellisuuden ja toiminnanohjauksen kehittämismahdollisuuksia. Laajan kokonaistuloksellisuuden olemassa olevan tiedon hyödyntämisessä eri tasojen johtamisessa nähdään mahdollisuuksia. Kokonaistuloksellisuuden tietopohja (määrä, laatu, vaikuttavuus, työelämän laatu) on tässä tilanteessa saatava nopeasti hyödynnetyksi. Johtamisessa keskitytään tiedolla johtamisen järjestelmän ylläpitoon ja tiedon hyödyntämiseen.

Yhteistyö kuntien kanssa erityisryhmien asumisratkaisujen kehittämisessä on tärkeä keskipitkän ja pitkän ajan tavoite, jolla varmistetaan monipuolisen ja esteettömän erityisryhmille soveltuvan yhteisöllisen asumisen tarjonta muun muassa ikäihmisille, vammaisille henkilöille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Hyvällä asuntojen tarjonnalla voidaan monipuolistaa palvelutarjontaa ja löytää aina kevein ja tarkoituksenmukaisin asumisen ja palvelujen yhdistelmä. Tähän kehitysohjelmien osa-alueeseen liittyy palveluverkon tarkempia linjauksia, suoria säästöehdotuksia vuokrakuluihin, epäsuoria mutta mittavia säästöjä johtamisen tehostamisella sekä pitemmän ajan rakenteellisia säästöjä modernin yhteisöllisen erityisasumisen kasvun kautta.

Keskussairaalan johtamista pohtiva työryhmä on nostanut kehittämisteemoja myös YTA-alueyhteistyöhön, sairaalaverkkoon sekä episodituottavuuteen liittyen. Kainuu hyödyntää laajasti NHG:n vertaiskehittämisen työkaluja, jotka antavat tietoa sekä erikoisalojen että terveydenhuollon kokonaisuuden kehittämiseen. Ajankohtainen tilanne sairaalaverkkoon suunnitelluista muutoksista on tunnistettu merkittäväksi uhkatekijäksi Kainuun palveluille. Maan hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä, että sairaalaverkkoraportin toista vaihetta ei säädetä. Näin ollen välitön uhka Kainuun keskussairaalan profiilin muuttamisesta lainsäädännöllä on väistynyt. Tästä eteenpäin keskeiseksi tavoitteeksi nousee kyky ylläpitää tuloksellisesti toimivaa päivystävää sekä synnyttävää sairaalaa.  Episodituottavuuden välitön parantaminen edellyttää työprosessissa panosten, tuotosten, laadun ja vaikuttavuuden tehokasta johtamista. Kirjaamisen kattavuutta parantamalla varmistetaan todellisten tarvetekijöiden välittyminen rahoituksen pohjaksi. Keskussairaalan johtamisen kohdalla on nostettu lisäksi monia operatiivisia kehittämiskohteita, joilla varmistetaan sairaalan päivittäinen toimivuus sekä toiminnan osa-alueilla että kokonaisuutena. Tässä osakokonaisuudessa keskeisin talouden hallinnan keino on sairaalan episodituottavuuden kasvattaminen ja sairaalan kokonaisjohtamisen haltuunotto.

Henkilöstön saatavuuden parantaminen sekä hyvinvoinnin tukeminen edellyttää useita konkreettisia toimenpiteitä. Henkilöstön työelämän laadun varmistaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työkaluja ja niiden kattavaa systemaattista käyttöönottoa johtamisessa. Korvaavan työn, työterveyshuollon tietopohjan sekä Ratko-mallin pohjalta kyetään suuntaamaan täsmätoimia työhyvinvoinnin ja työkyvyn tuelle toimintayksiköissä. Rekrytointiprosessin uudistamisesta tehty suunnitelma toimeenpannaan sekä työyhteisöille allokoidaan rahaa harjoittelukorvauksista kerättyjen palautteiden perusteella. Kainuun hyvinvointialueen työelämän laatuindeksin nousulla on kiinteä yhteys resurssien käyttöön. Arvioidut tehostamispotentiaalit ovat suuria edellyttäen tavoitteellista ja systemaattista työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista.

Toimintoja, joita toteutetaan pohjoisen yhteistyöalueen (YTA) puitteissa jatketaan ja mahdollisuuksien mukaan nopeutetaan Osuuskunta Tervialle kanavoidun vakiinnuttamisrahoituksen avulla. Yhteistyön piirissä on edelleen yhteiseen matkapalvelukeskukseen siirtyminen, kansainvälisen rekrytoinnin siirtäminen YTA-alueen rakenteisiin, sote-keskusten tilakonsepti sekä mahdollinen hankintayhteistyö. Tervia kytketään Kuhmon sote-keskuksen hankintaprosessiin, jotta varmistetaan siirrettävän ja modulaarisen tilakonseptin jatkokehitys ja hankinta YTA-tasoisesti. YTA-tasoinen kiinteistöjen hallinta on merkittävä strateginen linjaus. Hankintojen tuen järjestelyjä YTA-alueella on jatkettu kahdenväliseesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) kanssa, mutta sille ei ole löydetty toimivaa toteuttamismallia. Ministeriöt ohjaavat tahollaan kohti syvenevää yhteistyötä. Siinä on nähtävissä taloudellisia vaikutuksia keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä.

Organisaatiorakenteen, johtamisen, esihenkilötyön ja hallintoprosessien selkiyttämisessä on sekä poliittinen että operatiivinen taso. Poliittiseen toimielinrakenteeseen mahdollisesti toteutettavat muutokset ehdotetaan valmisteltavaksi mahdollisimman pikaisesti – viimeistään syyskuuhun 2024 mennessä. Valmisteltavat muutokset päätetään osana hallintosäännön muutoksia myös niiltä osin, kun ne astuvat voimaan vasta vaalien jälkeen 6/2025. Tämä helpottaa poliittista valmistautumista tuleviin aluevaaleihin. Mahdollisista poliittisten kustannusten leikkauksista ja leikkausten aikataulusta tehdään suunnitelma. Muutokset valmistellaan aluehallituksessa ja tuodaan valtuuston päätettäväksi.

Organisaation operatiivista rakennetta ehdotetaan muutettavaksi vasta 2025 vaalien jälkeen siten, että muutokset astuvat voimaan täyden talousarviovuoden alusta, mikäli se nähdään aikanaan tarpeelliseksi. Näin varmistetaan välitön organisaatiossa tarvittavien muutosten toimeenpanon kyky. Toimialuerakenteen sisällä voidaan tehdä tarvittavat muutokset virkahenkilöiden ja aluehallituksen toimivaltuuksien puitteissa. Kuhmo toimii uudenlaisen toiminnallisten sote-keskuksen pilottialueena, jossa tavoitellaan toimintojen parempaa yhteen sovittamista. Lisäksi kehitetään vakanssijärjestelmää sekä kehitetään johtamisosaamista koko organisaatiossa. Virtaviivainen poliittinen toimielinrakenne vähentää kokouskustannuksia ja välillisesti mahdollistaa valmistelun resurssin keventämisen.

Ennaltaehkäisevän yhteistyön perusrakenteet yhdessä kuntien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa vakiinnutetaan. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön eri palvelutoiminnoissa niihin sopivat vaikuttaviksi todetut sekundääri- ja tertiääriprevention välineet ja kytketään väliintulot kuntien ja järjestöjen palvelutoimintaan. Perhekeskustoiminnan vaikuttavuuden lisäämisen keinot määritellään ja toteutetaan sekä osallisuusohjelman toimenpiteet priorisoidaan ja jalkautetaan toimialueille. Kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään paremmin.

Social Investment Bond (SIB) -toimintamallin sopivuutta eri kohderyhmille sekä Kainuun olosuhteisiin selvitetään. Mikäli vaikuttavaksi ennakoitu konsepti löydetään, se toteutetaan joko ulkopuolisen investorin avulla tai omana kehitysinvestointina siten, että intervention vaikuttavuus todennetaan riittävin menetelmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ennaltaehkäisyn taloudelliset vaikutukset ovat välillisiä ja vaikuttavat vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ne ovat kuitenkin tärkeitä väestön kokonaishyvinvoinnin kannalta.

Henkilöstöltä tulleet palkittavat kehitysehdotukset kootaan, arvioidaan ja palkitseminen toteutetaan 2024 vuoden aikana suunnitelman mukaisesti. Ideakilpailu muutetaan osaksi organisaation pysyviä rakenteita. Kokonaistuloksellisuus koostuu monesta pienestä tekijästä, joista suurin osa on selkeästi nähtävissä asiakas- ja potilasrajapinnassa. Avoimella ideakulttuurilla voidaan edesauttaa toiminnan jatkuvaa parantamista.

Kehitysohjelmiin sisältyvillä toimilla voidaan saavuttaa konkreettisia säästöjä. Vuoteen 2024 kohdistuvia konkreettisia ja varmoja säästövaikutuksia on kuitenkin vaikea eritellä suoraan toimenpidekohtaisesti. Tavoitteeksi asetettu 2 miljoonan euron säästö jo vuodelle 2024 on tarkoituksenmukaisimmin toteutettavissa kohdennetulla negatiivisella lisätalousarviolla, joka eritellään toimialueille toimintakatteen suhteellisen koon mukaisesti. Tältä osin toimialueet vastaavat säästön toteuttamisesta vastuullaan olevissa palveluissa kehitysohjelmien ollessa osa muita välittömiä sopeutustoimia. Kehitysohjelmien toimenpiteiden säästöt vuosille 2025 ja 2026 arvioidaan tarkemmin toimeenpanon edetessä. Valmistelussa ne on arvioitu olevan 1,5 – 3,0 M€ kokoluokkaa.

Kehitysehdotukset on koottu liitteenä olevaan taulukkoon. Aluehallitus päättää kehitysohjelmien kokonaisuudesta ja ehdottaa aluevaltuustolle sen toimivaltaan kuuluvat kohdat edelleen päätettäväksi. Osa ehdotuksista ei sinänsä edellytä poliittista päätöksentekoa ja on puhtaasti operatiivisen toimeenpanon piirissä. Kehitysohjelmien toimeenpano on erittäin keskeinen tekijä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Näin ollen kehitysohjelmien toimeenpanon eri kohdat vastuutetaan ja aikataulutetaan selkeästi. Kehitysohjelmien toimeenpanon poliittinen seuranta tapahtuu talouden kuukausittaisen seurannan ja osavuosiraporttien kautta.

Kehitysohjelmien toimeenpanon ripeä käynnistyminen jo ennen kesälomia edellyttää, että päätös aluehallituksen toimivallassa olevasta osasta tehdään yhdellä kerralla aluehallituksessa ja aluevaltuusto päättää asiasta omalta osaltaan kesäkuussa 2024.

Perustelut

Kainuun hyvinvointialueen talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2025-2027 hyväksyttiin aluevaltuustossa 18.12.2023 § 69. Valtion rahoituksen suuruus talousarviossa 2024 on 374,3 milj. euroa ja se on -26,9 milj. euroa alijäämäinen.

Talousarvion mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 2024 yhteensä 60,4 milj. euroa. Toimintatuottoja on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 15,2 milj. euroa, joka on 25,2 % talousarviosta ja  4,4 % edellisvuoden vastaavan ajankohdan kertymää enemmän. Toimintatuottojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan talousarvion mukaisesti (60,4 M€)

Talousarvion mukaan toimintakulut ovat vuodelle 2024 yhteensä 447,8 milj. euroa. Toimintakuluja on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 141,2 milj. euroa, joka on 31,5 % talousarviosta ja 6,0 % edellisvuoden vastaavan ajankohdan kertymää enemmän. Toimintakulujen arvioidaan toteutuvan 0,7 milj. euroa ja 0,2 % talousarviota suurempina (448,5 milj. euroa). 

Talousarvioon 2024 esitetään kohdennettavaksi 2,0 milj. euron suuruinen toimintakulujen leikkaus, joka kohdennetaan toimialueille talousarvion 2024 toimintakatteiden mukaisessa suhteessa.

Kokonaisuudessaan esitetyt toimintakulujen leikkaukset, ateriapalveluostojen mmäärärahojen lisäykset sekä muut toimialueiden esittämät toiminnallisesti perustellut talousarviomuutokset lisäävät talousarvion toimintamenoja 0,1 miljoonaa euroa ja vähentävät toimintatuottoja 0,2 miljoonaa euroa.

esitettyjen talousarviomuutosten jälkeen talousarvion 2024 alijäämä on -27,2 milj. euroa. Aluevaltuuston 18.12. asettama alijäämätavoite on -25,0 milj. euroa.

Talousarviomuutosesitykset toimialueittain €:

Hallinto:                                                            menojen vähennys -7 243

Järjestämisen tuki:                                           menojen lisäys 431 820

Tuotannon hallinto- ja tukipalvelut:                  menojen vähennys: -2 694 488

                                                                        tulojen vähennys -208 622

Akuuttihoidon ja pelastuksen palvelut:            menojen lisäys 549 766

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut:             menojen lisäys 1 235 778

Sosiaali- ja perhepalvelut:                               menojen lisäys 127 238

Ikäihmisten palvelut:                                        menojen lisäys 452 201

Tulojen vähennykset yhteensä 208 622 € ja menojen lisäykset yhteensä 95 072 €.

Liite: Talousarvion 2024 muutosesitykset toimialueittain