Perustelut
Perustelut
Oikaisuvaatimus
Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus on 1.6.2026 päätöksellään § 137 päättänyt lakkauttaa Puolangan perusterveydenhuollon osaston. Samassa yhteydessä aluehallitus on päättänyt, että Puolangan perusterveydenhuollon osaston tiloista luovutaan ja vuokrasopimus irtisanotaan.
Aluehallituksen 1.6.2026 tekemään päätöstä § 137 koskevassa oikaisuvaatimuksessa on vaadittu, että aluehallitus kumoaa muutoksenhaunalaisen päätöksen kokonaisuudessaan, erityisesti siltä osin, kun päätös koskee tiloista luopumista ja vuokrasopimuksen irtisanomista, koska tämä toimi on rakenteellisesti peruuttamaton ja tekee koko lakkautuspäätöksestä käytännössä lopullisen ennen kuin asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että aluehallitus määrää päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä, kunnes oikaisuvaatimus on lainvoimaisesti ratkaistu ja palauttaa asian valmisteluun siten, että ennen uutta päätöksentekoa toteutetaan riippumaton kokonaisvaikutusten ja siirtyvien kustannusten arviointi, lakisääteinen asukas-, vanhus- ja vammaisneuvoston kuuleminen, vaihtoehtoisten, palvelutasoa vähemmän heikentävien ratkaisujen tarkastelu sekä yhteensopivuus aluevaltuuston hyväksymän järjestämissuunnitelman 2023- 2025 ja muutosohjelman 2026–2029 kanssa.
Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tekijä on osittain ylittänyt toimivaltansa ja päätös on muutoinkin lainvastainen oikaisuvaatimuksessa esitetyin perustein.
Kuulemisvelvoite
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että asukkaita sekä vanhus- ja vammaisneuvostoa ei ole kuultu asiassa hallintolain 41 §:n ja hyvinvointialuelain 29 §:n edellyttämällä tavalla ennen päätöksen tekoa.
Hallintolain 41 §:n mukaan, mikäli asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.
Hyvinvointialuelain (32 §) ja Kainuun hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten toimintasääntöjen mukaan vaikuttamistoimielimelle tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla arvioidaan olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta.
Hyvinvointialueesta annetun lain 29 §:ssä säädettyjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien laajuus ja toteutustavat ovat hyvinvointialueen harkinnassa.
Kuntalaisille on järjestetty kaksi avointa keskustelutilaisuutta läsnäolona Puolangalla 13.1.2026 ja 26.3.2026. Lisäksi on toteutettu sähköinen kysely Otakantaa.fi-palvelussa ajalla 26.3.-7.4.2026.
Puolankaa koskevat täydentävät yhteistoimintaneuvottelut 20.4.-4.5.2026 kohdistuivat osaston lisäksi myös sosiaali- ja perhepalveluihin ja iäkkäiden palveluihin. Täsmentävät neuvottelut käytiin, koska henkilöstömäärä, johon neuvottelu kohdistui, oli alun perin inhimillisen virheen vuoksi määritelty liian pieneksi.
Päätösehdotus on molemmissa aluehallituksen käsittelyissä (13.4.2026 ja 1.6.2026) täsmälleen sama.
Vammaispalveluihin ja esimerkiksi iäkkäiden asumispalveluihin ei ole kohdistunut muutoksia.
Päätöksen tosiasialliset vaikutukset huomioon ottaen päätöksellä ei ole arvioitu olevan laajempaa merkitystä erityisesti ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Näistä syistä hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten kuulemista ei ole katsottu tarpeelliseksi.
Oikaisuvaatimuksessa viitataan Kuhmon arviointi- ja kuntoutusyksikkömuutoksen päätökseen, jossa on dokumentti vanhus- ja vammaisneuvostolta. Kuhmon vanhus- ja vammaisneuvosto on lähettänyt Kuhmon kaupungille kannanoton ikäihmisten palveluihin pääsyn odotusajoista ja pyytänyt toimittamaan kannanoton edelleen hyvinvointialueelle. Tuo kannanotto on huomioitu aluehallitukselle 16.2.2026 tehdyssä esityksessä.
Yhdenvertaisuusperiaate
Oikaisuvaatimuksen mukaan kolmessa kunnassa neljästä paikallinen osastotoiminta säilyy. Hyväksyttävää erottelevaa perustetta Puolangan poikkeavalle kohtelulle ei ole päätöksen perusteluissa esitetty ja näin ollen päätös loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta.
Palveluverkkouudistuksen tavoitteena on varmistaa riittävien ja toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus koko Kainuun alueella. Palveluverkkouudistus on välttämätöntä hyvinvointialueen palveluiden järjestämisessä ja päätöksentekoa ohjaa hyvinvointialueen saama rahoitus. Päätöksenteon seurauksena palvelut saattavat muuttua, mutta ne eivät miltään osin lopu. Palveluverkkouudistuksella palvelut tuotetaan arvioidun tarpeen mukaisesti. Hyvinvointialue on määritellyt palveluverkkouudistuksessa sille lain nojalla kuuluvien palveluiden tarpeen, määrän ja laadun sekä varmistanut palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden toiminta-alueellaan. Päätöksessä on turvattu sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus jokaisessa alueen kunnassa arvioidun tarpeen mukaisesti sekä kohtuullisen välimatkan säteellä.
Puolangan kunnan alueen väestön palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja alueellinen saavutettavuus turvataan myös tulevaisuudessa. Kotisairaala ja kotikuntoutus tuottavat sairaalatasoista hoitoa potilaan kotiin. Ne mahdollistavat hoidon aloittamisen ja toteuttamisen kotona ja varhaisen kotiutumisen osastohoidosta sekä vähentävät tarvetta palata osastohoitoon. Omaishoidon vapaat on aikaisemmin järjestetty Puolangan vuodeosastolla, mutta jatkossa ne järjestetään iäkkäiden palveluiden asumispalveluissa ja perhekodissa samoin kuten muualla Kainuussa. Koko Kainuun osalta akuuttiosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan Kainuun keskussairaalassa ja muuta laitoshoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan arviointi- ja kuntoutusyksiköissä.
Toimivalta
Oikaisuvaatimuksen mukaan strateginen palveluverkon pysyvä muutos; kunnan ainoan perusterveydenhuollon vuodeosaston täysi lakkautus ja vuokrasopimuksen lopullinen irtisanominen, on hyvinvointialuestrategian alaan kuuluva ratkaisu, jonka päätösvalta on aluevaltuustolla (hyvinvointialuelaki 22 § ja 41 §) tilanteessa, jossa päätös ei perustu voimassa olevaan, kuluvalle valtuustokaudelle hyväksyttyyn järjestämissuunnitelmaan tai muutosohjelmaan. Oikaisuvaatimuksen mukaan aluehallitus on ylittänyt toimivaltansa tehdessään tämän strategisen palveluverkkopäätöksen ennen aluevaltuuston muutosohjelman 2026–2029 käsittelyä.
Kainuun hyvinvointialueen järjestämissuunnitelma on aluevaltuuston hyväksymä palveluiden järjestämistä koskeva strateginen suunnitelma. Järjestämissuunnitelman mukaan yksityiskohtaiset toimenpiteet esitetään aluehallitukselle hyväksyttäväksi ja toimeenpantavaksi voimassa olevien toimivaltasäännösten mukaisesti. Muutoksenhaunalainen päätös perustuu aluevaltuuston järjestämissuunnitelmassa vahvistamiin periaatteisiin ja linjauksiin.
Muutosohjelma on Kainuun hyvinvointialueen uudistus- ja sopeuttamissuunnitelma, joka toteuttaa hyvinvointialueen strategiaa. Hyvinvointialuestrategiaan kuuluu myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, jossa linjataan palveluiden toteuttamista. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi hyvinvointialue asettaa palvelustrategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Kainuun hyvinvointialueen strategian muutosohjelma jatkaa ja uudistaa soveltuvin osin vuosina 2023–2025 toteutetun järjestämissuunnitelman linjauksia.
Strategisten dokumenttien sitovuus ja velvoittavuus on tyypillisesti poliittista ja toiminnallista ja strategisten dokumenttien on tarkoitus ohjata hyvinvointialueen päätösvalmistelua ja päätöksentekoa periaatteiden ja tavoitteiden tasolla. Hyvinvointialuestrategiaan pohjautuvat yksittäistä asiaa koskevat päätökset tehdään hyvinvointialueella lainsäädännön tai hallintosäännön määräysten perusteella määrittyviä toimivaltarajoja noudattaen. Palveluverkkoon kuuluvista yksittäisitä toimipisteistä päättäminen ei kuulu aluevaltuuston lakisääteisiin tehtäviin, eikä sitä ole myöskään Kainuun hyvinvointialueen hallintosäännössä erikseen määritelty kuuluvaksi aluevaltuuston toimivaltaan. Hallintosäännön 8 §:n mukaan, mikäli toimivallasta ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä tai edelleen delegointipäätöksessä, toimivalta on aluehallituksella, vähämerkityksellisissä asioissa kuitenkin hyvinvointialuejohtajalla. Näin ollen voimassa olevien hallintosääntökirjausten mukaisesti toimivalta asioissa, jotka koskevat yksittäisten toimipisteiden lakkauttamisia, siirtoja tai palvelumuotojen muutoksia kuuluvat aluehallituksen yleistoimivaltaan, eikä aluehallitus ole ylittänyt toimivaltaansa päätöstä tehdessään.
Selvittämisvelvollisuus
Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:n mukaan hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossa huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin.
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että lakisääteinen kokonaisvaikutusten ja siirtyvien kustannusten arviointi on puutteellinen ja todellisuudessa säästöä ei saavuteta.
Kustannusten arvioinnin osalta todetaan, että väestöön suhteutettuna Kainuussa on enemmän osastotoiminnan hoitopäiviä verrattuna maan keskitasoon, joten osastopaikkojen vähentäminen vähentää tunnistettua ylikapasiteettia. Sairastavuus ei yksin selitä hyvinvointialueiden eroja, sillä joillakin korkeamman sairastavuusindeksin alueilla on vähemmän hoitopäiviä kuin Kainuussa. Samaan aikaan kotisairaalan ja kotikuntoutuksen palveluissa on tehostamisen mahdollisuus eli niissä pystytään hoitamaan nykyistä enemmän potilaita. Lisäksi valtioneuvosto edellyttää Kainuun hyvinvointialueelta talouden tasapinottamista, palvelurakenteen keventämistä ja palveluympäristön uudistamista.
Säästö on laskettu Puolangan vuodeosaston talousarvioon varatuista euroista.
Osastotoiminnan ylikapasiteettia vähennetään ja vajaakäytöllä toimivia kotiin vietäviä palveluita tehostetaan.
Vaikka vaikutusten arviointi on lakisääteinen velvollisuus hyvinvointialueen päätöksenteossa, ei sille ole asetettu lainsäädännössä tarkkoja laadullisia ja sisällöllisiä vaatimuksia. Näin ollen vaikutustenarvioinnin laajuus ja toteutustapa jäävät hyvinvointialueen harkintaan.
Päätöksenteko asiassa on perustunut asianmukaiseen ja riittävään asian selvitys- ja valmistelutyöhön. Päätös on valmisteltu ja perusteltu hallintolain mukaisesti.
Täytäntöönpanokieltovaatimus
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että erityisesti tilojen luovuttaminen ja vuokrasopimuksen irtisanominen sekä henkilöstön irtisanominen aiheuttavat tilanteen, jossa päätöksen mahdollinen kumoaminen ei johtaisi tehokkaaseen oikeussuojaan ilman täytäntöönpanokieltoa.
Hyvinvointialuelain 148 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai viranhaltija taikka valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.
Vaikka muutoksenhaunalaisen päätöksen täytäntöönpanon mukaiset toimenpiteet tehtäisiin, on ne silti mahdollista palauttaa entiselleen. Päätöstä koskevista muutoksista huolimatta kaikille asukkaille järjestetään lainmukaiset palvelut.
Aluehallituksen 1.6.2026 päätökseen jätetyn ponsiesityksen mukaisesti Puolangalle tyhjilleen jäävien tilojen hyödyntämismahdollisuudet asiakkaiden palvelujen tuottamisessa selvitetään ja selvityksen tulokset tuodaan hallituksen tiedoksi.
Henkilöille, joiden työtehtävät ovat päättymässä, pyritään löytämään koulutusta, osaamista ja kokemusta vastaavaa työtä. Palvelussuhde tullaan päättämään taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos työntekijä ei ota tarjottua työtä vastaan tai soveltuvaa tarjottavaa työtä hyvinvointialueella ei ole.
Muutoksenhaku ei käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi, koska toiminta voidaan tarvittaessa käynnistää uudelleen, mikäli tuomioistuin katsoisi vastoin hyvinvointialueen kantaa, että muutokselle olisi olemassa laillinen este.
Asiassa ei ole perusteltua syytä täytäntöönpanokiellolle.
Yhteenveto
Edellä kuvattu kokonaisuutena huomioon ottaen oikaisuvaatimuksen perusteluissa ei ole tuotu esille seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä, viranomaisen ylittäneen toimivaltansa tai päätöksen syntyneen muuten lainvastaisesti.
Päätös
Hyväksyi.
Pasi Kilpeläinen saapui kokoukseen ennen tämän pykälän käsittelyä klo 13.23.
Marjo Kangasharju saapui takaisin kokoukseen ennen tämän pykälän käsittelyä klo 13.23.