Aluevaltuusto, kokous 29.6.2022

Perustelut

Valmistelijat: Virpi Korhonen, laatupäällikkö, sähköposti: virpi.i.korhonen, puh. 044 797 4940 ja Marjo Huovinen-Tervo, hallintoylihoitaja, sähköposti: marjo.huovinen-tervo@kainuu.fi, puh. 050 346 8833

Kainuun hyvinvointialueen organisoituminen

Hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseksi 1.1.23 lähtien tarvitaan päätös käynnistävästä organisaatiosta. jolla voidaan siirtyä hyvinvointialueelle, mutta jota voidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa jatkokehittää ja tarvittaessa muunnella hyvinvointialueen strategiatyön yhteydessä.

Valmistelu

Valmistelua ohjaavina keskeisinä vaateina ovat olleet:

• organisaatiorakenteen tulee tukea soteuudistuksen tavoitteita    
• nykyrakenteella ei voida edetä, johdonmukainen toiminnan uudistaminen on välttämätöntä
• palveluintegraatiossa onnistuttava paremmin
• päätöksentekoon, johtamiseen ja palvelujen järjestämiseen liittyvät solmukohdat on pystyttävä     ratkomaan
• erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiota on syvennettävä, sosiaalityön pirstaleisuutta vähennettävä
• pelastuksen toiminta on integroitava hyvinvointialueella soteen

Tilannekuva, taustamateriaali, valmistelun eteneminen

Kainuun hyvinvointialueen organisoitumisrakennetta on valmisteltu maaliskuun loppupuolelta 2022 lähtien. Valmistelun taustamateriaalina on käytetty mm.:

• Tilannekuvaselvityksen tuloksia (esim. Kainuun hyvinvointialueen strategisen tilannekuvan yhteenveto, joka sis. NHG:n, THL:n, KPMG:n, Kainuun soten tilastot, selvitykset ja raportit, henkilöstö- ja henkilöstöjärjestökyselyjen yhteenvedot ja haastatteluaineistot)

Lisäksi valmistelun osalta on toteutettu ja tuloksia hyödynnetty mm.

• Valmisteluun liittyvät linjauskeskustelut valmistelujohtajan, vt. hyvinvointialuejohtajan, tulosaluejohtajien, johtaja ylilääkärin ja ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.
• Yhteispalaverit Kainuun soten (mm. tulosaluejohtajat) ja Kainuun pelastuslaitoksen ylemmän johdon kanssa 3.5., 13.5., 25.5., 1.6, 2.6.22. Lisäksi yksittäisen tulosalueen kanssa käytyjä palavereja sekä yksittäisten viranhaltijoiden kanssa käytyjä keskusteluja.
• Palaverit tulos- ja vastuualueiden kanssa, osassa mukana Kainuun pelastuslaitos 13.5, 16.5.22. Näiden palaverien jälkeen tulos- ja vastuualueiden esimiehet on ohjeistettu viemään / ovat vieneet asiaa alueidensa työyksiköihin ja henkilöstölle. On pyydetty alueita tekemään swot-analyysit muutokseen liittyen ja lähettämään ne valmistelijoille.
• Tulos- ja vastuualueiden sisäiset palaverit (swot-analyysit), kirjalliset kannanotot organisoitumiseen 24.5.22 mennessä
• Aluehallituksen iltakoulu ja palaveri henkilöstöjärjestöjen kanssa 17.5.22. Organisoitumisen tilannekatsaus henkilöstöjärjestöille 14.6.22.
• Kainuun hyvinvointialueen sisäinen henkilöstölle uutiskirje 20.5.22
• Kainuun soten ja hyvinvointialueen puheenjohtajiston kokous 8.6.22
• Kainuun soten yhtymähallitus (organisoitumisen tilannekatsaus) 15.6.22
• Kainuun hyvinvointialueen hallitus (organisoitumisen tilannekatsaus)25.4.22, 23.5.22, 14.6.22, 22.6.22
• Kainuun hyvinvointialueen valtuuston strategiaseminaari 17.6.22
• Kainuun hyvinvointialueen valtuusto 29.6.22
• Yt-toimintaelin 21.6.22

Kainuun hyvinvointialueen organisoitumisen valmistelussa on vertailtu muiden hyvinvointialueiden rakenteita ja pyritty syventämään pitkään integroituneena olleen alueen integraatiokehitystä. Tarkoituksena on ollut saada nykyiseen verrattuna asiakaslähtöisempi, toiminnallisia kokonaisuuksia hallitseva, dynaaminen ns. käynnistävä organisaatio, jolla voidaan siirtyä hyvinvointialueelle, mutta jota voidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa jatkokehittää ja tarvittaessa muunnella hyvinvointialueen strategiatyön yhteydessä.

Hyvinvointialueen valmistelua ohjaavana tekijänä on ollut palvelujen järjestämisen ja tuottamisen (oma tuotanto ja ostopalvelutuotanto) erottaminen. Asiakasprosessien (ydinprosessit) lisäämisellä organisaatiorakenteeseen ja niiden johtamisella on haluttu tuottaa tilannekuvaa hyvinvointialueen järjestäjälle asukkaiden palveluiden tarpeesta sekä saatavuuden, saavutettavuuden, laadun, jatkuvuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Hyvinvointialueen oman tuotannon organisoitumisessa on hyödynnetty olemassa olevaa hyväksi katsottua toimintaa ja pyritty organisoitumisen muutoksilla tukemaan integraation lisääntymistä ja parastamaan toimintaa. Oma tuotanto organisoituu toimialueisiin, palvelualueisiin ja palveluyksiköihin.

Hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän valmistelu toteutetaan hyvinvointialuevalmistelun seuraavassa vaiheessa (syksy 2022).

Kainuun hyvinvointialueen organisoituminen (käynnistävä organisaatio)

Kainuun hyvinvointialueelle esitetään järjestämisen osalta:

• palvelujen järjestämisen ja palvelutuotannon (oma ja ostopalvelutuotanto) erottamista
• neljää asiakasprosessia (ydinprosessit): kiireettömät palvelut, päivystykselliset palvelut, kotiin annettavat palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• järjestämisen tuki -yksikön perustamista

Järjestäjän ja palveluntuotannon roolit ja tehtävät ovat erilaiset. Järjestäjä tehtävänä on järjestää asiakkaan tarpeisiin vastaavat lainsäädännön mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut Kainuun alueella. Palvelutuotanto voi olla omaa tai ostopalvelua. Palvelutuotanto vastaa operatiivisella toiminnalla konkreettisiin asiakkaan hoito- ja palvelutarpeisiin.

Neljän asiakasprosessin (ydinprosessit) johtamisen kautta saadaan kokonaistietoa palvelutuotannon toimivuudesta, palvelulupauksen, strategian toteutumisesta sekä mahdollisista kehittämistarpeista. Ydinprosessien johtamisen kautta saadaan nykytilaan verrattuna parempi kokonaiskäsitys organisaation tarvitsemista kehittämistoimenpiteistä.

Hyvinvointialueen johdolla tarkoitetaan aluehallitusta ja -valtuustoa, hyvinvointialueen johtajaa sekä hänen johdossaan toimivaa järjestämistoiminnan tukea. Järjestämistoiminnan tuki yhteensovittaa, ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palvelujen järjestämistä sekä palvelujen tuottamista Kainuun hyvinvointialueen asukkaille.

Järjestämisen tukeen kuuluu seuraavia toimintoja: palvelujen suunnittelu, seuranta ja valvonta, strateginen johtaminen, talous- ja resurssiohjaus, palvelujen strateginen hankinta, tiedolla johtaminen, YTA-yhteistyö, koulutus- ja tutkimustoiminnan ohjaus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta.

Kainuun hyvinvointialueelle esitetään omaan tuotantoon viittä toimialuetta:

• Tuotannon hallinto- ja tukipalvelut
• Akuuttihoidon ja pelastuksen palvelut
• Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut
• Sosiaali- ja perhepalvelut
• Ikäihmisten palvelut

Tuotannon hallinto- ja tukipalvelujen toimialueelle esitetään kahta palvelualuetta:

• Hallintopalvelut
• Tukipalvelut

Hallintopalvelut vastaa talous-, henkilöstö- ja asiantuntijapalveluista. Tukipalvelut vastaa tietohallinto-, tekniset-, materiaali-, kuljetus-, ravinto-, puhtaanapito ja tekstiilipalveluista.

Akuuttihoidon ja pelastuksen palvelujen toimialueelle esitetään kahta palvelualuetta:

• Akuuttihoidon palvelut
• Pelastus-, riskienhallinta- ja turvallisuuspalvelut

Akuuttihoidon palvelut vastaa ensihoidon, päivystyksen, teho- ja valvonnan ja kotisairaalan toiminnoista. Pelastus-, riskienhallinta- ja turvallisuuspalvelut vastaa pelastustoiminnasta, riskienhallinnasta ja turvallisuudesta sekä varautumisesta.

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen toimialueelle esitetään kuutta palvelualuetta:

• Diagnostiset ja hoidolliset tukipalvelut
• Kuntoutuspalvelut (sis. hoitotarvikejakelu)
• Lasten ja perheiden terveyspalvelut
• Osastohoidon palvelut (sis. pth ja esh)
• Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito (sis. lapset, nuoret, aikuiset)
• Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut (sis. pth ja esh, suun terveydenhuolto)

Diagnostiset ja hoidolliset tukipalvelut vastaa lääkehuollon, kuvantamisen, patologian välinehuollon ja infektioiden torjunnan sekä sihteeripalveluiden toiminnoista. Kuntoutuspalvelut vastaa apuväline- ja hoitotarvikepalveluista, fysiatria- ja ft-palveluista, kuntoutustutkimuksista ja erityisterapiasta sekä kehitysvammapalveluista. Lasten ja perheiden terveyspalvelut vastaa äitiys- ja lastenneuvoloista, koulu- ja opisk.th:sta, naistentaudeista ja synnytyksistä sekä lasten ja nuorten somaattisesta esh:sta. Osastohoidon palvelut (pth ja esh) vastaa somaattisen esh:n , kuntien tk-osastojen, hengityshalvaus- sekä leikkaus- ja anestesiatoiminnoista. Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito (sis. lapset, nuoret, aikuiset) vastaa lasten ja nuorten psyk.esh:n ja aikuisten mt- ja riippuvuuksien hoidon palveluista. Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut (sis. pth ja esh, suun terveydenhuolto) vastaa poliklinikoista  ja päiväsairaalasta sekä lääketieteellisistä erikoisaloista ja vastaanottopalveluista (yle-pkl + kunnat + suun terveydenhuolto).

Sosiaali- ja perhepalvelujen toimialueelle esitetään kolmea palvelualuetta:

• Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus (sis. perheneuvola, koulupsykologit- ja kuraattorit)
• Asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut
• Perheiden tuki- ja ostopalvelut

Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus vastaa aikuisten, lapsiperheiden ja vammaisten sosiaalityöstä (sis. sosiaalipäivystys ja maahanmuuttopalvelut). Asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut vastaa asumisen palveluista ja sekä päiväaikaisen ja kuntouttavan toiminnan palveluista. Perheiden tuki- ja ostopalvelut vastaa kotona asumista tukevista palveluista, perheneuvola- ja opiskelijahuollon palveluista sekä osto- ja tukipalveluista.

Ikäihmisten palvelujen toimialueelle esitetään kolmea palvelualuetta:

• Ikäihmisten kotihoito
• Ikäihmisten asumispalvelut
• Ikäihmisten palveluohjaus ja ostopalvelut

Ikäihmisten palveluohjaus ja ostopalvelut vastaa intensiivisestä palveluohjauksesta, lakisääteisestä palvelutarpeen arvioinnista, palveluiden myöntämisestä, koordinoinnista ja seurannasta sekä matalan kynnyksen neuvonnasta. Ikäihmisten asumispalvelut vastaa tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaisasumisen sekä hoivayksiköiden toiminnoista. Ikäihmisten kotihoito vastaa kotihoidon ja kuntouttavan päivätoiminnan palveluista.

Jatkotyöstämistä vaativat osa-alueet

Valmistelun yhteydessä on tunnistettu osa-alueita, jotka vaativat jatkotyöstämistä ja työryhmien välistä yhteistyötä. Lisäselvitystä vaativia osa-alueita ovat mm:

• asiakasprosessien johtaminen (tavoitteet, tehtävät, mittarit, valta / vastuu)
• järjestämisen tuen organisointi (hyvinvointialuejohtajan määrittelemät viranhaltijat / asiantuntijat)
• valvonta
• kehittämistoiminnan uudistaminen tukemaan palvelutuotantoa
• maakunnallisen kotisairaalatoiminnan organisoituminen (ALiiSa-toiminta)
• aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon asumisyksiköt, kotipalvelu, päihdepalvelut
• terveyssosiaalityö
• ikäihmisten fysioterapia
• kaikenikäisten palvelunohjaus