Perustelut
Ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyötä on tehty monella tasolla niin operatiivisella puolella kuin hallinnollisesti suunnitellen. Puolangalla ja Vuolijoen taajaman ensihoidon yksiköillä aloitettu pilotointi pelastustoimen ensi-iskun yksikkönä on toiminut hyvin ja toiminta näiden yksiköiden osalta on vakiinnutettu. Tässä mallissa ensihoidon yksikön henkilöstö on koulutettu pelastustoimen kurssilla ja heidän tehtäviin kuuluu mm tiedustelu, alkusammutus sekä muun pelastustoiminnan tukeminen. Toiminnasta saatujen kokemusten perusteella on päätetty lisätä mallia koskemaan Paltamoa ja Hyrynsalmea.
Pilotoinnissa oli myös pelastaja-ensihoitaja miehitteinen yksikkö Kajaanissa, mutta sen toiminta ja saadut kokemukset eivät antaneet syytä jatkaa kokeilua. Osin syynä tähän oli pelastustoimen huono henkilöstötilanne, väliaikaisen tartuntatautilain 48a vaatimukset sekä lopulta toiminnasta saatujen hyötyjen vähäinen hyödynnettävyys.
Koulutusyhteistyötä on tiivistetty ensihoidon ja pelastuksen välillä. Haasteena on ollut ensihoidon tehtävien määrä mikä sitoo yksiköitä. Tällöin harjoittelua ei päästä toteuttamaan täysipainoisesti. Yhteiset harjoitukset ovat sisältäneet käytännön harjoittelua, taktiikkaa sekä perusasioiden oppitunteja niin pelastustoimen kuin ensihoidon puolelta.
Yhteistyötä on tehty ensihoidon kenttäjohtajien ja pelastustoimen palomestarin tiedonvaihdossa ja tilannekuvan ylläpidossa. Hallinnollisesti yhteistyötä on tehty suunnittelun, vaihtoehtojen pohdinnassa sekä tulevaisuuden haasteiden hallitsemisessa.