Perustelut
Virheen korjaaminen viranomaisen itseoikaisuna
Hyvinvointialuelain 106 §:n mukaan aluevaltuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä sellaista asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei aluevaltuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä.
Aluevaltuuston suljetussa kokouksessa esitetyt ja siinä käydystä keskustelusta laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos niin laissa säädetään.
Muun toimielimen kuin aluevaltuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi.
Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata toimielimen julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti.
Hyvinvointialuelain esitöiden mukaan yleisölle tulee järjestää mahdollisuus päästä seuraamaan valtuuston kokousta. Yleisöllä tulee olla mahdollisuus seurata valtuuston julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti.
Aluehallitus on 15.6.2026 § 153 päättänyt, että koska aluevaltuuston kokouksessa 8.6.2026 julkisen kokouksen kokouspaikan ulko-ovet ovat menneet lukkoon klo 16.00 estäen yleisöltä pääsyn julkiselle kokouspaikalle, aluevaltuuston päätökset 21-30 §:t ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä ja näin ollen päätökset tulee jättää täytäntöön panematta.
Hyvinvointialuelain 101 §:n mukaan, jos aluehallitus katsoo, että aluevaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, aluevaltuusto on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen, aluehallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava aluevaltuuston uudelleen käsiteltäväksi.
Asia tulee saattaa viipymättä aluevaltuuston uudelleen käsiteltäväksi hyvinvointialuelain 101 §:n mukaisesti.
Kainuun hyvinvointialueen 149 §:n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
Asiavirheen korjaamista koskevan hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:
1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;
2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;
3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai
4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
Päätös voidaan korjata 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.
Hallintolain 52 §:n mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään.
Koska aluevaltuuston päätökset 21-30§:t ovat syntyneet edellä esitetyllä tavalla virheellisessä järjestyksessä, aluevaltuusto korjaa itseoikaisuna 8.6.2026 tekemäänsä päätöstä menettelyvirheen osalta käsittelemällä asian uudelleen.
Asian uudelleen käsitteleminen
Aluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelaisen ja 32 aluevaltuutetun valtuustoaloite 8.6.2026:
Valtuustoaloite perusteettomien määräaikaisuuksien käyttämättä jättämisestä Kainuun hyvinvointialueella
Eduskunta hyväksyi 20.5.2026 lakimuutoksen, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Lakimuutos ei velvoita työnantajia käyttämään perusteettomia määräaikaisuuksia, vaan antaa siihen mahdollisuuden.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa määräaikaiset työsuhteet ovat jo nykyisellään yleisiä. Julkisella sektorilla määräaikaisten työntekijöiden osuus on Tilastokeskuksen mukaan lähes kaksinkertainen yksityiseen sektoriin verrattuna. Myös Kainuun hyvinvointialueella määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelee merkittävä määrä henkilöstöä.
Lakimuutosta on kritisoitu laajasti. Asiantuntijat, ammattijärjestöt sekä myös useat hallituspuolueiden omat järjestöt ovat arvioineet sen lisäävän työelämän epävarmuutta sekä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Erityisesti nuoret työntekijät ja nuoret naiset voivat joutua entistä epävarmempaan asemaan työmarkkinoilla.
Kainuun hyvinvointialueen menestys perustuu osaavaan, hyvinvoivaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön. Hyvinvointialueen strategiassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvata henkilöstön riittävyys sekä vahvistaa hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa työnantajana.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Kainuun hyvinvointialue:
1. Linjaa, ettei 20.5.2026 hyväksytyn lakimuutoksen mahdollistamia perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia käytetä Kainuun hyvinvointialueella.
2. Jatkaa käytäntöä, jonka mukaan määräaikaisille palvelussuhteille on oltava todellinen ja työtehtäviin liittyvä peruste.
3. Selvittää mahdollisuudet vähentää määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä ja lisätä vakinaisten palvelussuhteiden määrää erityisesti tehtävissä, joissa työvoiman tarve on pysyvä.
Ehdotus
Aluehallitus päättää:
1. saattaa asian aluevaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi, koska aluevaltuuston 8.6.2026 päätökset 21-30 §:t ovat syntyneet edellä esitetyllä tavalla virheellisessä järjestyksessä
2. esittää, että aluevaltuusto lähettää valtuustoaloitteen aluehallitukselle valmisteltavaksi.
Päätös
Aluehallitus päätti yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä ottaa kiireellisenä käsiteltäväksi aluevaltuuston päätöksen itseoikaisua koskevan lisäpykälän.
Aluehallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.