Perustelut
Valmistelussa Kainuun hyvinvointialueen muutosohjelma on hyvinvointialueen uudistus- ja sopeuttamissuunnitelma, joka toteuttaa aluevaltuuston hyväksymää strategiaa vuosille 2026–2029. Siinä tarkennetaan strategiaa, kuvataan lähtökohdat ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Muutosohjelman luonnos on nyt lausuntovaiheessa. Se esitetään aluehallituksen käsiteltäväksi ja aluevaltuuston hyväksyttäväksi kesäkuun alussa. Valmisteluun liittyy toimielinten sekä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kuuleminen. Aluevaltuuston valiokunnilta ja hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä pyydetään lausuntoja edustamansa väestöryhmän tai aihepiirin toiminnan osalta 8.5. klo 8 mennessä käyttämällä sähköistä lausuntolomaketta (https://response.questback.com /kainuu/lwvwkqyuok).
Valiokunta käsitteli kokouksessaan 21.4.2026 Muutosohjelmaluonnosta ja antoi evästyksiä lausunnon laadintaan. Myös valtuustoseminaari 27.4.2026 ryhmätöineen antoi aineksia lausunnon antamiseen.
Ehdotus
Valiokunta viimeistelee liitteenä olevan lausunnon Kainuun hyvinvointialueen muutosohjelmasta 8.5.2026 mennessä.
Päätös
Valiokunta valtuutti puheenjohtajan viimeistelemään kokouksessa kommentoidun lausunnon ja viemään sen lausuntoportaaliin 8.5.2026 mennessä.
Tämän asian käsittelyn aikana kokouksesta poistui Eveliina Kinnunen klo 13.05 ja saapui klo 13.09.
Kokouskäsittely
Puheenjohtaja esitteli lausunnon työstötavan, jonka mukaan valiokunnan keskeiset huomiot kootaan ja puheenjohtaja vie ne sähköiselle lausuntolomakkeelle. Keskustelu kohdistui muutosohjelman tilannekuvaan, painopisteisiin ja toimenpidekokonaisuuksiin lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta.
Valiokunta totesi, että tilannekuva on laaja, mutta siihen kaivattiin selkeämpiä johtopäätöksiä sekä lasten ja nuorten näkökulman vahvempaa esiin nostamista. Ennaltaehkäisevän työn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitystä korostettiin, samoin tarvetta kohdentaa palveluja erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville.
Keskustelussa tuotiin esiin matalan kynnyksen palvelujen saavutettavuuteen liittyviä haasteita sekä tarve selkeään ohjaukseen ja nopeaan reagointiin lasten ja nuorten huoliin. Kuntien ja kolmannen sektorin roolia pidettiin tärkeänä, mutta yhteistyön todettiin edellyttävän realistista resursointia.
Digipalvelujen osalta korostettiin palvelumuotoilun, saavutettavuuden ja viestinnän merkitystä. Palvelujen keskittämisen todettiin voivan tasalaatuistaa palveluja, mutta samalla tunnistettiin riski alueellisen epätasa-arvon lisääntymisestä ilman liikkuvien ja kotiin vietävien palvelujen vahvistamista.
Henkilöstöä koskevassa keskustelussa painotettiin työhyvinvoinnin, esihenkilötyön ja työkykyjohtamisen merkitystä sekä luottamuksen ja muutosviestinnän vahvistamista. Todettiin, että muutosohjelman toimeenpano edellyttää vuorovaikutteista ja osallistavaa johtamista kaikilla organisaatiotasoilla, ja esitettiin, että toimeenpanon tueksi voidaan arvioida myös hyvinvointialueen johtamismallia.
Kokouksessa esiteltiin lisäksi lyhyt videoesimerkki (tilastoolympialaisiin liittyen) nuorten ruutuajasta, liikunnasta ja hyvinvoinnista, ja todettiin ilmiön liittyvän lasten ja nuorten arkeen sekä ennaltaehkäisevän työn tarpeeseen.