Valmistelija
Helena Saari, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erikoissuunnittelija, helena.saari@kainuu.fi
Perustelut
Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin. Hyvinvointialueen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Hyvinvointialueella on raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021)
Kainuun hyvinvointialueen hyvinvoinnin vuosiraportissa 2023 tarkastellaan miten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen painopistealueilla on edetty tilastojen valossa. Lisäksi tarkastellaan, mitä toimenpiteitä on tehty ja miten Hyte –kerroin on kehittynyt sekä mihin painopisteitä on tarpeen suunnata.
Kainuun väestö vähenee nykyisestä ennusteen mukaan 18 %:lla vuoteen 2040 mennessä. Kainuun väkiluku väheni 372 henkilöllä vuonna 2023 pudoten 70149 henkilöön. 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa ja alle 18 vuotiaiden määrä vähenee. Väestökehityksen tilannetta kuvaa vanheneva väestö ja ikärakenteesta johtuva suuri kuolleisuus ja alhainen syntyvyys. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä vuoden 2023 aikana Kainuussa oli 2 989. Demografinen (väestöllinen) huoltosuhde oli Kainuussa 2023 muuta maata korkeammalla tasolla. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15 - 64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Vuonna 2020 väestöllinen huoltosuhde Kainuussa oli 75,2, kun se vuonna 2023 oli 78.
Kainuun väestön myönteistä hyvinvoinnin kehitystä vuonna 2023 on tapahtunut muun muassa lasten ja nuorten osalta kiusaamisen vähentymisenä perusopetuksen 4. ja 5. luokalla. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisten osalta tupakoinnin vähentymisenä sekä liikunnan lisääntyminen kuukausi tasolla. Nuorilla lukiolaisilla humalahakuisuus on vähentynyt ja tukea koululääkäriltä on saatu enemmän. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla on lisääntynyt hengästyttävä liikunta vapaa-ajalla sekä omaehtoinen viikoittainen liikunta.
Työikäisten osalta myönteistä kehitystä on tapahtunut sairauspäivärahaa saaneiden määrän vähenemisenä sekä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä on hieman laskenut. Työttömien terveystarkastusten määrä on lisääntynyt. 65 -vuotta täyttäneiden liikaa alkoholia käyttävien osuus Kainuussa on vähän alle maan keskitason.
Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat indikaattorit ovat monilta osin selvästi maan keskiarvoa heikompia. Kainuun sairastuvuusindeksi ikävakioitu on 109,9. Se on korkeampi suhteessa koko maahan verrattuna, joka on (100). Indikaattori ilmaisee alueen väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Kainuun väestön hyvinvoinnin ja terveyden haasteet liittyvät elintapoihin, työ- ja toimintakykyyn, toimeentuloon, mielenterveyteen, yksinäisyyteen ja turvallisuuteen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimepiteitä on tarpeen suunnata ja vahvistaa näihin haasteisiin liittyen. Erityisiä toimia tarvitaan myös lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä ikäihmisten palveluiden saatavuuteen.
Ehdotus
Esittelijä
Marita Pikkarainen, kehittämisjohtaja, marita.pikkarainen@kainuu.fi
Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta käy keskustelun hyvinvointialueen hyvinvointivuosiraportista 2023 ja lähettää aluehallituksen ja aluevaltuuston tiedoksi.