Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta, kokous 22.10.2024

Perustelut

Hyvinvointialuelain (29§) mukaan alueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Strategiakirjausten lisäksi jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla valmiudet muodostaa oma suunnitelmansa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiseksi.

Miksi alueiden kannattaa vahvistaa osallisuuden kokemuksia?

Ihmisellä on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi toivomallaan tavalla, kuulua joukkoon ja osallistua itselle tärkeiden asioiden edistämiseen.

Vahva osallisuuden kokemus:

• Lisää yksilön hyvinvointia: Osalliseksi itsensä kokeva ihminen tekee hyvinvointiaan palvelevia valintoja.

• Lisää yhteisöllistä hyvinvointia: Yhteisöllisyys lisääntyy. Osallinen ihminen pystyy tuottamaan ja jakamaan hyvää myös muille ihmisille esimerkiksi panostamalla elinympäristöönsä ja kehittämällä palveluja. Yhdessä kehittämällä palveluista tulee asiakaslähtöisempiä ja ne vastaavat paremmin tarpeisiin.

• Edesauttaa hyviä väestösuhteita ja luo turvallista arkea: Osallinen ihminen kohtaa naapurinsa kunnioittaen eikä koe tarvetta hakea osallisuuden kokemusta esimerkiksi väkivaltaan taipuvaisista jengeistä.

• Parantaa paikallista elinvoimaa ja ilmapiiriä: Kun ihmiset kohtaavat erilaisissa ja yllättävissäkin ympyröissä, he tulevat kuulluksi ja saavat virikkeitä toisiltaan. Ihmisten kohdatessa voi syntyä uutta taloudellista toimeliaisuutta.

Alueet voivat esittää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsenäisenä kokonaisuutena eli osallisuusohjelmana, tai ne voidaan kytkeä osaksi muita ohjelmia.

Osallisuusohjelma kuvaa osallistumisen puitteet lainsäädännön, hallintosäännön ja päätöksenteon rakenteiden osalta sekä määrittää hyvinvointialueen strategiatyön ja muun työskentelyn kautta syntyneet osallisuuden tavoitteen. Ohjelmassa esitetään kokonaiskuva keinoista sekä osallistumiseen liittyvän työn organisoinnista hyvinvointialueella. Tavoitteena ohjelmalle on, että siinä rakennetaan yhtenäistä osallistumisen kokonaiskuvaa, arkkitehtuuria yksittäisten ja irrallisten osallistumisen kanavien sijaan.

Pääpiirteissään ohjelman tulisi kuvata seuraavat asiat:

- osallistumista ohjaavat puitteet alueella

- osallistumista ohjaava tavoitteet ja menetelmät sekä arviointi

- osallistumista koskevan työn organisointi

Hyvinvointialueella on sovittu osallisuusasioiden koordinointitehtävien sisällyttämisestä sosiaalialan erikoissuunnittelijan tehtävänkuvaan. Näin hän toimii osallisuusohjelman ja -suunnitelman valmistelun koordinoijana.

Perustelut

Osallisuusohjelman valmistelu käynnistettiin 21.9.2023. Ohjelman rakentuu ns. yleiset perusteet -osiosta sekä konkreettisemmasta tavoite, toimenpide sekä seurannan ja arvioinnin määrittelyn -osiosta.

Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan lähetekeskustelussa kiinnitettiin huomiota eritoten heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden edistämiseen. Valmistelussa onkin kohdattu ryhmiä mm. Kajaanin Työvoimayhdistyksestä, Klubitalo Tönäriltä, Spartak ry:stä. Osallisuuden toteutumisen tavoitteita ja toimenpiteitä on käsitelty myös neljässä kuntien ja järjestötoimijoiden yhteistyössä järjestetyissä järjestöilloissa.

Osallisuusohjelman valmistelu on esitelty vanhus- ja vammaisneuvostoille.  Vammais- ja vanhusneuvoston kanssa oli huhtikuussa työpaja, jossa pohdittiin vaikuttamistoimielinten roolia osallisuuden edistämiseksi sekä vaikuttamistoimielinten ja hyvinvointialueen eri toimialojen yhteistyötä.

Yleisiä esittelyjä osallisuusohjelman valmistelusta on pidetty mm. Kainuun Järjestöasiainneuvottelukunta JANElle, Kainuun sote järjestöjen alueverkostolle sekä Mielenterveyden keskusliiton alueellisessa yhdistyspäivässä.

Osallisuusohjelmaa ja osallisuuden edistämisen mahdollisuuksia on esitelty hyvinvointialueen esihenkilöille tarkoitetussa johtamisen akatemiassa lokakuussa 2023. Osallisuuden edistämisen perustietopaketti on esitelty Ikäihmisten, Sosiaali- ja perhepalvelujen johtoryhmille sekä Terveyden ja sairaanhoidon palvelujen johdon viikkopalaverissa sekä pyydetty heiltä määrittelyjä osallisuustyön toimenpiteiksi. Ikäihmisten sekä Sosiaali- ja perhepalveluista on esitetty toimenpiteitä osallisuusohjelmaan.

Henkilökunnan osallisuuden edistäminen on kirjattu aiemmin hyvinvointialueen Henkilöstöstrategiaan, missä henkilöstön osallisuuden vahvistaminen on sen yksi tavoitteista.

Haasteet
Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmaan liittyvässä kehittämisohjelmassa yhtenä kehittämiskohtana on ennaltaehkäisevän työn edistäminen. Tämän kehittämiskohdan sisälle on liitetty osallisuuden edistäminen. Toimialueilta edellytettiin konkreettisia esityksiä osallisuuden edistämisen toimenpiteiksi maaliskuun loppuun mennessä. Toimialoilla on paljon erilaisia asioita suunnittelussa ja vaateet toiminnan tehostamiseen ovat kovat. Haasteena on ollut saada toimialueilta vastauksia ja aikaa osallisuuden edistämiseen.

Toisena haasteena on ainoan osallisuusohjelman kokoajan moninainen työnkuva. Aikaresurssi on rajallinen ja tällä hetkellä on usean yhteisen tilaisuuden tuotokset kirjaamatta sähköiseen muotoon. Tuotokset täytyy vielä analysoida ja koostaa niistä tavoitetila ja toimintamalleja osallisuusohjelmaan. Haasteena on saada aikaiseksi realistinen, mutta vaikuttava toteuttamissuunnitelma, johon kaikki toimijat sitoutuvat.

Jatkoaskeleet
Osallisuusohjelman laadintaa jatketaan kevään 2024 ajan. Ohjelman luonnoksen laatimiseksi olisi hyvä koota työryhmä, joka kävisi läpi kansalaisten ja järjestöjen esittämiä asioita ja kokoaisi niistä tavoite- ja toimenpideosion osallisuusohjelmaan. Osallisuusohjelman luonnoksen kommentointiin tarvitaan myös aikaa. Osallisuusohjelma tulee päätöksentekoon aikaisintaan syksyllä 2024.