Kuvaus
Tutkimuslupahakemuksen aihe: Näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöönoton johtamisen mittarin (ILS) validointi Suomen terveydenhuollossa sekä käyttöönoton johtamisen taso ja yhteys työhyvinvointiin: poikkileikkaustutkimus terveydenhuollon ammattilaisille.
Tausta: Terveydenhuolto kohtaa merkittäviä haasteita väestön ikääntymisen, kustannusten nousun, työvoimapulan ja kasvavan kysynnän vuoksi. Nämä haasteet edellyttävät jatkuvia uudistuksia, jotka voivat lisätä terveydenhuollon ammattilaisten kuormitusta. Näyttöön perustuvat käytännöt ovat ratkaisevan tärkeitä hoidon laadun ja tehokkuuden parantamisessa, mutta niiden käyttöönottoa vaikeuttavat yksilölliset, organisatoriset ja kontekstuaaliset tekijät. Johtajuus on ratkaisevaa näyttöön perustuvien käytänteiden onnistuneessa toteutuksessa. Implementation Leadership Scale on validoitu mittari käyttöönoton johtamisen arvioimiseen, mutta sitä ei ole vielä validoitu suomeksi. Vaikka johtajuuden merkitys tunnistetaan sekä näyttöön perustuvien käytänteiden käyttöönotossa että työhyvinvoinnin tukemisessa, näiden kahden välistä yhteyttä ei ole laajasti tutkittu.
Tarkoitus: Arvioida näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöönoton johtamisen mittarin psykometrisiä ominaisuuksia Suomalaisessa terveydenhuollossa sekä kuvata käyttöönoton johtamisen tasoa ja yhteyttä työhyvinvointiin terveydenhuollon ammattilaisilla.
Tutkimusasetelma: Poikkileikkausasetelmassa tehty kyselytutkimus.
Menetelmät: Aineisto kerätään sähköisellä Webropol-kyselyllä syys-joulukuussa 2025 kuuden julkisen terveydenhuollon organisaation (Pohde, Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kainuu, Eloisa, Siun Sote, Soite) terveydenhuollon ammattilaisilta (n = 300) eri puolilta Suomea. Käyttöönoton johtamisen mittarin (ILS) käännös- ja kulttuurinen validointiprosessi toteutetaan Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti, sisältäen alkuperäisen mittarin käännöksen sekä asiantuntijapaneelin tekemän takaisinkäännöksen. ILS-mittarin sisältö- ja näennäisvaliditeettia arvioidaan systemaattisesti. Rakennevaliditeettia tarkastellaan eksploratiivisella ja konfirmatorisella faktorianalyysillä sekä mittarin sisäistä johdonmukaisuutta tarkastellaan Cronbachin alphalla. Lisäksi tarkastellaan mittarin rinnakkais- ja erotusvaliditeettia. Käyttöönoton johtamisen ja työhyvinvointia kuvaavien muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastellaan korrelaatiokertoimilla, lineaarisella regressioanalyysilla, riippumattomien otosten t-testeillä sekä varianssianalyysilla (ANOVA).
Odotetut tulokset: Tutkimus tuottaa uutta tietoa käyttöönoton johtamisen (ILS) -mittarin validiteetista ja reliabiliteetista suomalaisessa terveydenhuollossa, jossa mittaria voidaan hyödyntää arvioitaessa johtamiskäyttäytymistä, joka edistää näyttöön perustuvien käytäntöjen tehokasta käyttöönottoa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan käyttöönoton johtamisen ja työhyvinvoinnin keskeisten osa-alueiden välisiä yhteyksiä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa käyttöönoton johtamisen tasoa suomalaisissa terveydenhuollon organisaatioissa sekä kehitettäessä johtamiskäytäntöjä, jotka edistävät ammattilaisten hyvinvointia ja tukevat näyttöön perustuvien käytäntöjen onnistunutta toimeenpanoa.
Tutkimuslupaa hakevan opiskelijan nimi: Kuha Suvi Anita
Oppilaitos tai yliopisto: Oulun yliopisto