Aluevaltuusto, kokous 24.4.2023

Perustelut

Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman laadinta pohjautuu hyvinvointialuestrategiaan. Kainuun hyvinvointialueen strategia vuosille 2022–2025 hyväksyttiin aluevaltuustossa 21.1.2022 § 87. Hyvinvointialuestrategia on ylätason linjadokumentti, johon kytketään tarvittavat tarkentavat strategiakokonaisuudet, joista järjestämissuunnitelma on keskeisin.

Järjestämissuunnitelman taustalla on hyvinvointialueen strategian lisäksi keväällä 2022 laadittu tilannekuva ilmiöineen, uusimmat toimintaa ja toimintaympäristöä kuvaavat arviointiraportit ja selvitykset sekä kansalliset tavoitteet. Tilannekuva-analyysin (NHG 2022) mukaan Kainuun hyvinvointialueen palveluverkkoa- ja valikoimaa on uudistettava riittävän kokonaisvaltaisesti. Hallittu uudistuminen on välttämätöntä heti hyvinvointialueen ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen, sillä valtionrahoitus ei mahdollista nykyisten toimintamallien ja rakenteiden ylläpitämistä.

Järjestämissuunnitelman tavoitteena on talouden ja toiminnan yhteensovittaminen strategian pohjalta. Hyvinvointialueiden rahoituslain 617/2021 perusteella valtion rahoitus on yleiskatteellista ja laskennallista perustuen hyvinvointialueiden tarvetekijöihin. Hyvinvointialuelain 611/2021 122§ mukaan valtiovarainministeriö käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, mikäli hyvinvointialueella ei ole edellytyksiä suoriutua tehtävistään. Saman lain 115§ mukaan hyvinvointialueen taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

Järjestämissuunnitelma toteuttaa Kainuun hyvinvointialueen strategisia linjauksia, kuvaa palvelustrategian valinnat ja toimii uudistamis- ja sopeuttamisohjelmana, jolla turvataan palvelut sekä yhteensovitetaan käytettävissä olevat resurssit ja palvelutarpeet talouden tasapainottamiseksi.

Järjestämissuunnitelmaan liittyvä valmisteleva työskentely ja kuntakierrokset aloitettiin viranhaltijajohdon toimesta joulukuussa 2022. Kuntakierrokset toteutettiin loppuun tammikuun 2023 aikana. Järjestämissuunnitelma luonnosta on työstetty viikoittain kevään 2023 aikana viranhaltijoista koostuvassa ydinryhmässä ja sitä on käsitelty kuukausittain aluehallituksessa.

Aluehallitus hyväksyi 16.1.2023 § 6 hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmatyön laadinnan periaatteet ja etenemisen. Järjestämissuunnitelman ohjaavat periaatteet ja keskeiset linjaukset olivat aluehallituksen päätöksenteossa 27.3.2023 § 94 ja aluevaltuuston päätöksenteossa 5.4.2023 § 18.

Aluevaltuustolle järjestämissuunnitelman etenemistä ja sisältöä esiteltiin 27.2.2023 kokouksen jälkeen järjestetyssä seminaarissa. Lisäksi suunnitelmaluonnosta koskevat erilliset seminaarit järjestettiin aluehallitukselle 23.3.2023 ja aluevaltuustolle 5.-6.4.2023.

Järjestämissuunnitelman luonnos on ollut ennakkoon käsiteltävänä myös poliittisten puolueiden puheenjohtajien kokouksissa 22.3.2023 ja 12.4.2023. Lisäksi suunnitelma luonnosta on esitelty hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnille järjestetyssä yhteistilaisuudessa 28.3.2023, lakisääteisille vaikuttamistoimielimille 28.3.2023, kuntien ja kaupunkien hallitusten- ja valtuustojen puheenjohtajistolle sekä kuntien ja kaupunkien johtajille 29.3.2023. Lakisääteisessä yhteistyötoimikunnassa järjestämissuunnitelma luonnosta on esitelty pääsopijajärjestöille 20.3.2023 ja 12.4.2023. Suunnitelman eri vaiheita on käsitelty 20.3.2023 hyvinvointialueen laajennetussa johtoryhmässä, johon osallistuu laajalti toimialueiden esihenkilöitä.

Syksyllä 2022 hyvinvointialueen strategiatyön yhteydessä henkilöstöltä ja alueen asukkailta kerättyä laajaa aineistoa ja saatua palautetta on hyödynnetty järjestämissuunnitelman valmistelutyössä. Henkilöstö ja asukkaat kytketään järjestämissuunnitelman konkreettisiin toimiin siirryttäessä aluevaltuuston linjausten pohjalta aluehallituksen toimeenpanoon. Suunnitelman toimeenpanosta ja toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti hyvinvointialueen toimialueet. Yksityiskohtaisista esityksistä laaditaan valmistelu aluehallituksen hyväksyttäväksi ja keskeisissä palvelumuutoksissa tullaan hyödyntämään vaikutusten ennakkoarviointia sekä henkilöstön, asukkaiden ja sidosryhmien osallisuus- ja kuulemismenettelyä.

Kainuun hyvinvointialueen järjestämissuunnitelma muodostaa kokonaisuutena toiminnallisen uudistamis- ja sopeuttamisohjelman, jonka tarkoitus tiivistyy hyvinvointialueen perustehtävään ”Terveyttä, turvaa ja hyvinvointia” eli kainuulaisten peruspalvelut ja lisäarvon tuottaminen asiakkaalle.

Järjestämissuunnitelma rakentuu aluevaltuuston päättämistä toimialuekohtaisista, mutta myös toimialuerajat ylittävistä keskeisistä kehittämisen kärkiteemoista sekä niihin liittyvistä tavoitteista. Toimenpiteet, tarkemmat resurssivaikutukset ja seurannan mittarit ovat aluehallituksen toimeenpanon vastuulla. Kehittämisen painopistealueet esitetään tässä suunnitelmassa kokonaisuuksien tasolla. Fokuksena ovat erityisesti 2023-2025 käynnistettävät muutosprosessit, jotka perustuvat tällä hetkellä tunnistettuihin tekijöihin ja nähtävissä oleviin kehityssuuntiin. Vuosikymmenen lopulle ulottuvia ennustettavia suuntia otetaan tarkasteluun valtuustokauden toisella puoliskolla. Kainuun hyvinvointialueen investoinnit ja lähipalvelukonsepti ovat merkittävä osa järjestämissuunnitelmaa.

Esiteltyjen kärkiteemojen taloudelliset vaikutukset on arvioitu varsin karkealla, mutta aluevaltuuston päätöksenteolle riittävällä, tasolla säästöpotentiaalien hahmottamiseksi. Taloudelliset tavoitteet tarkentuvat aluehallituksen toimeenpanossa. On huomioitavaa, että nyt esitetyillä kohdisteilla voidaan saavuttaa vain osa tarvittavasta taloudellisesta sopeutuksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aluehallitukselle jää vastuu jatkaa järjestämissuunnitelman toimeenpanoa aluevaltuuston periaatteiden ja linjausten pohjalta uusilla toimenpiteillä nyt tehtyjen nostojen lisäksi.

Investoinnit ovat merkittävä osa järjestämissuunnitelmaa. Niillä luodaan pohja pidemmän aikavälin tavoitteelliselle työlle, jossa toimintakonseptit ja palvelupisteet muodostavat suunnitellun ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kainuun hyvinvointialue arvioi joka tilanteessa, mikä taho on paras investori kulloiseen kohteeseen ja tarkoitukseen sekä kenen kanssa on tarkoituksenmukaista tehdä investointia vastaava sopimus (leasing-malli). Kainuun hyvinvointialueen investoinneissa tavoitteena ovat nopea konseptikehitys ja toteutus. Toimintamallit ohjaavat rakentamiskonseptia, jonka tulee olla muuntojoustava ja/tai siirrettävä tilatarpeen muuttuessa. Tavoitteena on kilpailuttaa toteuttajia YTA-tasoisesti valmiiksi ja saavuttaa rakennusten nopea ja kustannustehokas toteutus. Investointiyhteistyötä kuntien kanssa kehitetään erityisesti asumisen ja palveluiden suunnitelmien yhdistämiseksi, jotta palvelut ja asuminen muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden. Konseptikehitys aloitetaan yhteistyötarjouksella Kuhmon kaupungille ja jatketaan Sotkamossa (Sotekeskus 1) ja Suomussalmella. Kajaanin kaupungille tarjotaan erityisasumisen kehittämisyhteistyötä, jonka tavoitteena on mahdollistaa asumispalvelujen kehitys ja Salmijärvelle sijoittuneiden toimintojen siirtäminen keskusta-alueelle. Pelastuslaitoksen osalta Kajaanin pääpelastusasema (ns. Temppu-hanke) on jo päätetty toteuttaa Kajaanin kaupungin investointina. Hyvinvointialueen tukipalveluihin liittyvä keittiöinvestoinnin malli selkiytetään osana ateriapalvelujen markkinavuoropuhelua.