Aluehallitus, kokous 9.9.2024

§ 211 Kuhmon sote-keskuksen hankintamenettely

KHVADno-2024-427

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Timo Halonen, vt. hyvinvointialuejohtaja, timo.halonen@kainuu.fi

Perustelut

Tarve ja nykytila

Kainuun hyvinvointialue on käynnistänyt sote-keskusten tiloja koskevan valmistelun osana järjestämissuunnitelman toimenpiteitä. Sote-keskuksilla tarkoitetaan hyvinvointialueiden myötä uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lähi- ja etäpalveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Näistä keskeisiä ovat erityisesti terveysasemien ja sosiaalitoimen vastaanottopalvelut, digitaaliset tai liikkuvat palvelut.

Sote-keskuksissa tarjotaan erityisesti perusterveydenhuollon hoidon ja palvelutarpeen arviointia ja hoitaja- ja lääkäripalveluita sekä asiakas- ja palveluohjausta. Lisäksi palveluita voivat olla lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelut sekä toimintakykyä tukeva kuntoutustoiminta. Akuuttihoitoa tarjoavat osastot eivät sisälly sote-keskukseen. Kainuun aluehallitus on päättänyt Kuhmon tk-sairaalan muuttumisesta vaiheittain arviointi- ja kuntoutusyksiköksi (AH 11.12.2023, §257).

Kuhmon sote-keskus on määritelty kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisenä toteutettavaksi hankkeeksi, sillä nykyisen terveyskeskuksen kiinteistö on jo ohittanut teknisen käyttöikänsä. Vanhan terveyskeskuksen lisäksi sote-keskuksen toimintoja on viidessä muussa osoitteessa.

Tavoitteena on kehittää sote-keskusta ja sitä tukevia toimintoja osana laajempaa hyvinvointikampusta, johon Kuhmon kaupunki on osoittanut soveltuvan alueen ja käynnistänyt sitä koskevan kaavavalmistelun (Kuhmon kaupunginhallitus 13.6.2023, §153).  Keskeinen sijainti muiden keskustapalveluiden lähellä on tärkeä lähtökohta myös nykyaikaisten asumisen ratkaisujen osalta. Hyvinvointikampukselle on sote-keskuksen lisäksi mahdollista rakentaa erillinen asuinrakennus, johon hyvinvointialueen näkökulmasta olisi ihanteellista sijoittaa myös arviointi- ja kuntoutusyksikön tilat.

Toiminnalliset ja taloudelliset syyt edellyttävät rakennussuunnittelun ja rakentamisen toteuttamista nopealla aikataululla. Tilojen uudistaminen on myös tärkeä osa järjestämissuunnitelman lähipalvelujen turvaamiseen liittyviä tavoitteita.  

Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman mukaan investoinneilla luodaan pohja toimintakonseptien ja palvelupisteiden kokonaisuudelle. Investointiyhteistyötä kuntien kanssa kehitetään erityisesti asumisen ja palveluiden suunnitelmien yhdistämiseksi. Järjestämissuunnitelmaa hyväksyessään aluehallitus on tehnyt linjauksen, jonka mukaan edellä kuvattu valmistelu aloitetaan Kuhmosta (17.4.2023, §115).

Kainuun hyvinvointialueelle ei ole tällä hetkellä myönnetty lainanottovaltuutta pitkäaikaista investointia varten. Tämän vuoksi lähtökohtana on hakea hankkeeseen investori, joka vastaisi rakentamisesta ja vuokraisi tilat edelleen.  

Hyvinvointialueiden investoinnit tai niitä vastaavat sopimukset edellyttävät toimintaa ohjaavien ministeriöiden hyväksyntää.

Valmistelu

Hankesuunnittelu on käynnistynyt elokuussa 2023. Asiantuntijakonsulttina on toiminut Sweco PM. Työn tavoitteena on ollut selvittää Kuhmon sote-keskuksen avopalveluiden toiminnalliset tilatarpeet sekä palveluiden yhteistyöhön liittyvät läheisyysperiaatteet. Lisäksi toimeksiantoon kuului modulaarisen rakentamisen reunaehtojen ja toteutusvaihtoehtojen selvittäminen. Toimeksiantoon ei ole kuulunut arviointi- ja kuntoutusyksikön tai hoiva-asumiseen tarkoitetun rakennuksen suunnittelutehtävät.

Suunnittelussa olennaista on määritellä toimintamallit, jotka ohjaavat muuntojoustavaa ja/tai siirrettävää rakentamiskonseptia. Rakennuskonseptit voidaan kilpailuttaa myös YTA-tasoisesti ja siten lisätä toteutuksen kustannustehokkuutta volyymin kasvaessa.

Hankesuunnittelun lähtötietojen ja toimintaperiaatteiden työstäminen on toteutettu yhdessä hyvinvointialueen ja Kuhmon kaupungin edustajien kanssa. Hankesuunnittelun aineisto on koottu loppuraportiksi (Sweco PM, 22.1.2024). Aineisto sisältää tilaohjelman tilakohtaisine vaatimuksineen ja tilakortteineen, joiden perusteella voidaan edetä teknisen suunnitteluvaiheen ja toteutuksen hankintaan.

Hankesuunnittelun lopputuloksena sote-keskukseen suunniteltujen toimintojen tilaohjelmaa on onnistuttu merkittävästi pienentämään. Hankesuunnitelmassa esitetään noin 2800 bruttoneliömetrin laajuista rakennuskokonaisuutta (alustava laajuus lokakuussa 2023 oli n. 4500 brm2).

Keskeisinä tavoitteina uuden sote-keskuksen tiloille ovat:

-        Muuntojoustavuus (tilojen muunneltavuus, modulaarisuus, siirrettävyys) sekä käyttöjoustavuus (tilojen monikäyttöisyys ja yhteiskäyttö)

-        Kustannustehokkuus, tarkoituksenmukaisuus, esteettömyys

-        Kestävät, terveelliset ja turvalliset ratkaisut sekä asiakaslähtöiset ja viihtyisät tilat

Toiminnallisina perusteina sote-keskuksen palveluissa on huomioitu väestön nykyinen sekä vuoteen 2040 ulottuva määrä ja rakenne. Tähän vaikuttavina tekijöinä on arvioitu erityisesti seuraavia:

-        Lähipalveluiden ja hybridipalveluiden kehitystä (ml. etäpalvelut, liikkuvat palvelut)

-        Tukipalveluita ja sujuvaa logistiikkaa

-        Teknologiaa palveluiden ja toiminnan tukena

-        Yhteistyön laajentamista paikallisten toimijoiden kanssa (tilat ja henkilöstöresurssit)

Kainuun hyvinvointialueella yhtenä tavoitteena rakennusprojektien osalta on vakiomallien hyödyntäminen. Näiden avulla geneeristä ja toistuvien tilojen suunnittelua on mahdollista toteuttaa tehokkaammin myös muissa kohteissa, jolloin pystytään vaikuttamaan muun muassa kustannuksiin. Esimerkiksi vastaanottohuoneiden mallit on vakioitu.

Hankesuunnittelun aikana on linjattu, että kaikki henkilöstön tilat ovat yhteiskäyttöisiä. Toinen keskeinen periaate on monitilatoimiston käyttäminen. Kyseessä on eri tilatyypeistä ja -vyöhykkeistä koostuva henkilökunnan käytössä olevien ns. takatoimistojen alue (työpisteet, työtilat, ryhmätilat, taukotilat). Suunnittelussa on varmistettu sekä vastaanotto- että muiden työtilojen riittävyys arvioidun henkilöstömäärän mukaisesti.

Modulaarisella rakentamisella on suunnittelussa tarkoitettu esivalmistettuja, vakiomalleja hyödyntävää ja mahdollisesti siirrettävistä osista koostuvaa kiinteistöä tai sen osia. Tilojen muunneltavuus ja siirrettävyys mahdollistaa tarpeen niiden käytön alueilla, jossa palveluita tarvitaan. Näin voidaan välttää investointikustannusten sitoutumista muuttuvan toimintaympäristön tilanteessa.

Modulaarisen rakentamisen etuja verrattuna perinteiseen rakentamiseen ovat muun muassa

-        Rakentamisen nopeus, laadunhallinta ja ympäristöystävällisyys

-        Taloudellisten riskien hallinta

-        Mahdollisuus joustavaan ja skaalautuvaan rakentamiseen

Siirrettävät ja käyttäjälle vuokrattavat rakennukset lisäävät investoinnin turvallisuutta ja monikäyttöisyyttä tilaajan näkökulmasta. Vastuu rakentamisesta ja ylläpitokustannuksista on kiinteistön omistajalla, eikä investointi kirjaudu hyvinvointialueen taseeseen.

Modulaarinen rakentamistapa sopii erityisesti avopalveluiden tilojen toteutukseen, jossa tilat koostuvat pääasiallisesti geneerisistä asiakas- ja potilasvastaanottotiloista tukitiloineen sekä erilaisista toimistotiloista. Modulaarisuudessa tulee kuitenkin huomioida, että kaikkia rakennusosia ei voida toteuttaa siirrettävinä, esimerkiksi väestönsuojelutiloja. Kiinteistöön tarvitaan yleensä ns. kiinteä perusosa, johon muut osat liittyvät.

Sote-keskuksen valmistelussa oletuksena on ollut, että moduulirakentaja vastaa myös rakennussuunnittelusta (hankitaan yhtenä kokonaisuutena).

Toteutusvaihe

Toteutusvaiheen tehtävät koostuvat tarkentavasta käyttäjäsuunnittelusta, alueen jatkosuunnittelusta sekä hankinnan valmistelusta:

-        Käyttäjäsuunnittelua ja tilaohjelman tarkentamista jatketaan useiden yksityiskohtien osalta. Nämä sisältävät lähinnä hyvinvointialueen toiminnallisia määrittelyjä ja valintoja, joiden perusteella suunnitelmat täsmentyvät.

-        Hyvinvointialueen ja Kuhmon kaupungin yhteistyötä kaavoitusprosessin edistämiseksi on jatkettava sekä kartoitettava mahdollisuudet hyvinvointikampukselle sijoitettavan asuinrakennuksen toteuttamiseksi.

-        Hankinnan kilpailutuksen valmistelu on käynnistettävä talven 2024 aikana, jotta kevään aikana voidaan selvittää markkinoiden valmius hankkeeseen ryhtymiseen sekä tarvittavien viranomaisten (ministeriöiden) lupaprosessin eteneminen. Hankintavaihe sisältää viranhaltijavalmistelun, markkinavuoropuhelun ja varsinaisen hankintamenettelyn toteutuksen. Hankintapäätös esitetään aluehallituksen hyväksyttäväksi.

Hankkeen valmistuminen on mahdollista vuoden 2025 aikana, ja nopeimmillaan hanke voi edetä seuraavan aikataulun mukaisesti:

-        Kaavamuutos hyväksytty (kevät 2024)

-        Investorin kilpailutus ja valinta (syksy 2024)

-        Toteutussuunnittelu valitun toimittajan kanssa (+ 3 kk)

-        Rakentaminen (+ 6 kk)

-        Käyttöönotto ja muutto (+ 2 kk)

Ehdotus

Esittelijä

Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, jukka.lindberg@kainuu.fi

Aluehallitus:

1) hyväksyy Kuhmon sote-keskuksen hankesuunnitelman ja tilaohjelman periaatteet

2) valtuuttaa viranhaltijajohdon toteuttamaan sote-keskuksen rakennuttamisen hankintavaiheen

Päätös

Hyväksyi.

Tämän pykälän aikana puheenjohtajana toimi Heli Moilanen.

Tämän pykälän käsittelyn aikana kokoukseen saapui lounastauon jälkeen Anne Kemppainen klo 12.22.

Heikki Huotari ei ollut läsnä kokouksessa tämän pykälän käsittelyn aikana, vaan saapui takaisin kokoukseen lounastauon jälkeen klo 13.07.

Esteellisyys

Heikki Huotari (yhteisöjäävi)

Valmistelija

Terho Pekkala, viestintäjohtaja, terho.pekkala@kainuu.fi
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, jukka.lindberg@kainuu.fi

Perustelut

Kainuun hyvinvointialue käynnistää Kuhmon uuden sote-keskuksen rakennushankkeen kilpailutuksen.

Tavoitteena on koota Kuhmon alueen sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelut yhdeksi moniammatillisesti toimivaksi sote-keskukseksi. Sote-keskuksen sijainniksi on suunniteltu yhdessä Kuhmon kaupungin kanssa keskustassa sijaitsevaa korttelia 34, joka rajoittuu Koulukadun, Metsäkadun ja Pallokujan alueelle.

Uudisrakennuksen koko on hankesuunnitelman mukaisesti noin 2850 brm2. Tilasuunnittelu on toteutettu yhdessä tulevien käyttäjien kanssa kahdessa vaiheessa. Lähtökohtana on ollut modulaarinen rakentaminen, jolla mahdollistetaan tilanteiden muuttuessa joustavat ja muunneltavat tilaratkaisut.  

Hankinta on hankintalain mukainen EU-kynnysarvon ylittävä rakennusurakka, joka toteutetaan vuokrahankemallilla. Vuokrahankemallissa on tavoitteena kilpailuttaa investori, joka tulee toimimaan vuokranantajana ja vastaa investoinnin kohteiden suunnittelusta, rakentamisesta, rahoittamisesta, ylläpidosta ja käytettävyydestä hankkeen vuokrasopimuksessa määrätyin ehdoin.

Keväällä 2024 on toteutettu avoin markkinavuoropuhelu kiinnostuneiden toimijoiden kanssa. Potentiaalisia tarjoajia on tiedotettu julkisella ennakkoilmoituksella kilpailutuksen käynnistämisestä. Yrityksille on esitetty myös julkinen tietopyyntö, jolla on kerätty tietoa ja näkemyksiä hankintaan liittyen.

Tavoiteaikatauluna on saada kilpailutusvaihe päätettyä elo-syyskuun aikana, jonka jälkeen valitun toimittajan kanssa käynnistyy tekninen suunnittelu- ja toteutusvaihe. Tavoitteena on rakennuksen valmistuminen ja käyttöönotto kesän 2025 aikana.

Oheismateriaali: Hankintakuvaus Kuhmon sote-keskus (salassa pidettävä, JulkL 6 §)

Ehdotus

Esittelijä

Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, jukka.lindberg@kainuu.fi

Aluehallitus:

  1. hyväksyy hankinnan toteuttamisen vuokrahankemallilla liiteaineistossa esitetyn hankintamenettelyn mukaisesti
  2. valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan viimeistelemään hankinta-asiakirjat ja käynnistämään kilpailutuksen

Päätös

Hyväksyi.

Tämän pykälän käsittelemisen aikana puheenjohtajana toimi Heli Moilanen.

Ennen tämän pykälän käsittelemistä kokouksesta poistui Heikki Huotari klo 13.09. Heikki Huotari palasi takaisin kokoukseen tämän pykälän käsittelemisen jälkeen klo 13.20.

Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.

Esteellisyys

Heikki Huotari (yhteisöjäävi)

Valmistelija

  • Timo Halonen, vt. hyvinvointialuejohtaja, timo.halonen@kainuu.fi

Perustelut

Hankinnan valmistelu, kilpailutusvaihe ja tarjousten käsittely

Kainuun hyvinvointialue on toteuttanut Kuhmon sote-keskuksen vuokrahankemallin hankinnan kilpailutuksen. Kyseessä on hankintalain (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016) mukainen EU-kynnysarvon ylittävä rakennusurakoiden hankinta.

Vuokrahankemallissa tavoitteena on kilpailuttaa investori, joka toimii vuokranantajana ja vastaa investoinnin kohteiden suunnittelusta, rakentamisesta, rahoittamisesta, ylläpidosta ja käytettävyydestä hankkeen vuokrasopimuksessa ja tarjouspyyntöaineiston muissa kohdissa määrätyin ehdoin.

Hankinnan kilpailutus toteutettiin hankintalain mukaisella avoimella menettelyllä.

Määräaikaan mennessä saapui yksi tarjous. Tarjoaja täytti kaikki tarjoajien soveltuvuudelle asetut vaatimukset, ja se hyväksyttiin mukaan tarjouskilpailuun. Tarjous todettiin tarjouspyynnön mukaiseksi ja se hyväksyttiin laatuvertailuun.

Keskeyttämispäätöksen perustelut

Tilaaja on ennen hankinnan kilpailutusta toteuttanut laajan markkinakartoituksen, tietopyyntökyselyn sekä markkinavuoropuhelut selvittääkseen markkinoiden tilannetta hankinnan kohteena olevan kokonaisuuden toteuttamisesta. Näiden yhteydessä Tilaaja on myös tuonut esille arvioitaan toteutuksesta sekä mahdollisuuksistaan taloudellisten seikkojen valossa.

Kainuun hyvinvointialueen tarjouspyyntöön Kuhmon sote-keskuksen vuokrahankemallista saatiin yksi hyväksyttävä tarjous, joka ylittää merkittävästi tilaajan kustannusarvion. Yhden tarjouksen perusteella Tilaajan on syytä olettaa, ettei riittävää vertailua hintojen tai muiden ominaisuuksien kesken voida toteuttaa.

Tarjoajan esittämää ratkaisua ja toteutuksen mahdollisuuksia sekä sen kustannuksia on arvioitu laajasti eri näkökulmista. Arvioinnin tuloksena tarjouksen on todettu ylittävän Tilaajan realistiset mahdollisuudet rahoittaa hankinta.

Hyvinvointialueen yhä vaikeutuva taloustilanne ja tiukentuva valtionrahoitus ei mahdollista hankkeen toteuttamista aiotulla konseptilla ja tarjotulla hintatasolla. Koska Kuhmon uuden sote-keskuksen tarve säilyy edelleen, Kainuun hyvinvointialue keskeyttää hankinnan ja käynnistää valmistelun uudesta hankinnasta. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että liian korkea hinta sekä hankintayksikön rahoitustilanne voivat olla tosiasiallisia ja perusteltuja syitä hankinnan keskeyttämiselle.

 

(Oheismateriaali: Hankintakertomus liitteineen)

Ehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, vt. hyvinvointialuejohtaja, timo.halonen@kainuu.fi

Aluehallitus päättää

  1. keskeyttää hankinnan
  2. valtuuttaa viranhaltijat käynnistämään uuden hankinnan valmistelun

Päätös

Hyväksyi.

Merkittiin tauko klo 11.55-12.40.

Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.


Muutoksenhaku

Hankintapäätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat.

1  Ohjeet hankintaoikaisuvaatimuksen tekemiseksi

Oikaisuvaatimusoikeus

Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).             

Oikaisuvaatimusaika

Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta.

Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä vaatimasta hankintaoikaisua. Hankintaoikaisuvaatimuksen vireille tulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan, on Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus.

Postiosoite:
Kainuun hyvinvointialue/Aluehallitus
PL 400
87070 Kainuu   

Käyntiosoite: Sotkamontie 13, H-talo, hallinto, 87300 Kajaani

Sähköpostiosoite: kirjaamo.hyvinvointialue@kainuu.fi
Faksinumero: 08 718 0050
Puhelinnumero: 08 615 61 (vaihde)
Kirjaamon aukioloaika: arkisin ma–pe klo 9.00–15.00

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla:

  • hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi.


Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin oikaisua vaativa haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kainuun hyvinvointialueen kirjaamosta (ks. yhteystiedot kohdasta ”Oikaisuvaatimusviranomainen”).

 

2  Valitusosoitus markkinaoikeudelle

Valitusoikeus

Tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai se, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 130 §:n ja 131 §:n nojalla noudattamatta odotusaikaa.

Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että asianosainen on saanut hankintapäätöksen tiedoksi ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi tavallisena kirjeenä, ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Hankintaoikaisun vireille tulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeudelle.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään markkinaoikeudelle.

Osoite:
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki

Sähköpostiosoite:
markkinaoikeus@oikeus.fi
Faksinumero: 029 564 3314
Puhelinnumero: 029 564 3300

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.


Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


llmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle

Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.

Ilmoitus on tehtävä Kainuun hyvinvointialueen kirjaamoon (ks. yhteystiedot yllä).

Oikeudenkäyntimaksu

Markkinaoikeus voi periä valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksusta säädetään tuomioistuinmaksulaissa 11.12.2015/1455.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kainuun hyvinvointialueen kirjaamosta (ks. yhteystiedot yllä)