Aluehallitus, kokous 7.9.2026

Perustelut

Virheen korjaaminen viranomaisen itseoikaisuna

Hyvinvointialuelain 106 §:n mukaan aluevaltuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä sellaista asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei aluevaltuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä.

Aluevaltuuston suljetussa kokouksessa esitetyt ja siinä käydystä keskustelusta laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos niin laissa säädetään.

Muun toimielimen kuin aluevaltuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi.

Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata toimielimen julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti.

Hyvinvointialuelain esitöiden mukaan yleisölle tulee järjestää mahdollisuus päästä seuraamaan valtuuston kokousta. Yleisöllä tulee olla mahdollisuus seurata valtuuston julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti.

Aluehallitus on 15.6.2026 § 153 päättänyt, että koska aluevaltuuston kokouksessa 8.6.2026 julkisen kokouksen kokouspaikan ulko-ovet ovat menneet lukkoon klo 16.00 estäen yleisöltä pääsyn julkiselle kokouspaikalle, aluevaltuuston päätökset 21-30 §:t ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä ja näin ollen päätökset tulee jättää täytäntöön panematta.

Hyvinvointialuelain 101 §:n mukaan, jos aluehallitus katsoo, että aluevaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, aluevaltuusto on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen, aluehallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava aluevaltuuston uudelleen käsiteltäväksi.

Asia tulee saattaa viipymättä aluevaltuuston uudelleen käsiteltäväksi hyvinvointialuelain 101 §:n mukaisesti.

Kainuun hyvinvointialueen 149 §:n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Asiavirheen korjaamista koskevan hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Hallintolain 52 §:n mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään.

Koska aluevaltuuston päätökset 21-30§:t ovat syntyneet edellä esitetyllä tavalla virheellisessä järjestyksessä, aluevaltuusto korjaa itseoikaisuna 8.6.2026 tekemäänsä päätöstä menettelyvirheen osalta käsittelemällä asian uudelleen.

Asian uudelleen käsitteleminen

Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltäminen Kainuun Hyvinvointialueella

Määräaikaisten työsuhteiden käyttö on Suomessa yleistä, ja niiden määrä on lisääntynyt toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kustannuksella. Eniten määräaikaisissa työsuhteissa ovat nuoret ja naiset.

Eduskunta hyväksyi keväällä 2026 lakimuutoksen, jonka myötä työnantaja voi tietyissä tilanteissa tehdä määräaikaisen työsopimuksen enintään vuoden ajaksi ilman aiemmin vaadittua perusteltua syytä. Asiantuntijoiden arvioiden ja poliittisten naisjärjestöjen mukaan laki lisää merkittävästi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Suomen hallitus on tunnustanut nämä ongelmat myös omassa esityksessään. Vuoden 2024 väestötutkimuksen mukaan joka neljäs raskaana oleva on kokenut raskaussyrjintää. Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen mukaan yleisin raskaussyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.

Julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään jo nyt huomattavasti yksityistä sektoria enemmän. Tilastokeskuksen mukaan julkisella sektorilla määräaikaisten työsopimusten osuus oli 24,8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 13,0 prosenttia vuonna 2023. Laki heikentää erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisää epävarmuutta työpaikoilla, joilla henkilöstön pysyvyys, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi ovat kriittisiä palveluiden laadulle.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kainuun hyvinvointialue sitoutuu olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka lainsäädäntö tämän mahdollistaa. Kainuun hyvinvointialueen on toimittava esimerkkinä vastuullisesta ja yhdenvertaisesta työelämästä, jossa henkilöstön hyvinvointia, perheystävällisyyttä ja tasavertaisia mahdollisuuksia vahvistetaan.

Edellä todetun perusteella esitämme, että:

Kainuun hyvinvointialue ei ota käyttöön perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka lainsäädäntö sen mahdollistaa.

Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kielto sisällytetään Kainuun hyvinvointialueen henkilöstöstrategiaan.

Tämä linjaus tukee tasa-arvoista työelämää, ehkäisee raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vahvistaa Kainuun hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä turvaa erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla.