Perustelut
Hyvinvointialueiden talouden yleiskuva vuosille 2023 ja 2024 on kattavasti alijäämäinen. Alijäämäisyyden pääasiallinen syy on valtion rahoituksen kansallinen alimittaisuus vuosille 2023 ja 2024. Vuoden 2023 alijäämä on 2.2.2024 valmistuneissa tilinpäätösennusteissa varmistumassa kansallisesti noin 1,35 miljardin euron tasolle. Vuoden 2024 alijäämäksi ennakoidaan noin 870 miljoonaa euroa. Tämä ennakointi sisältää oletuksen, että hyvinvointialueiden varsin tavoitteelliset sopeuttamistoimet toteutuvat suunnitellusti. On mahdollista, että kaikissa sopeutustoimissa ei onnistuta ja kansallinen alijäämä kasvaa ja voi pahimmissa skenaarioissa jopa kaksinkertaistua.
Ministeriöiden laskelmissa hyvinvointialueiden rahoitusta korjataan alijäämistä ja indeksikorotuksista johtuen vuonna 2025 noin 2 miljardilla eurolla ja 2026 vielä noin miljardilla eurolla. Ministeriöiden laskelmissa toimintamenojen kasvu oletetaan olevan alle 1,5% vuodessa. Näillä lähtötiedoilla hyvinvointialueiden kokonaisuus nousee ylijäämäiseksi jo 2025 ja kertyneet alijäämät kyetään pääsääntöisesti kattamaan, vaikka hyvinvointialueiden väliset erot ovat suuria.
Kainuun hyvinvointialueen tilinpäätösennuste vuodelta 2023 on noin 19,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarvio 2024 on Kainuun hyvinvointialueella valmisteltu 26,9 M€ alijäämäiseksi. Alijäämää asukasta kohti ennakoidaan vuodelle 2023 noin 269 euroa/asukas, joka on kansallista keskitasoa. Mikäli vuoden 2024 alijäämät toteutuvat kansallisesti talousarvioiden mukaisesti, Kainuun hyvinvointialueen asukaskohtainen alijäämä nousee kansallisesti suurimpien joukkoon. Kainuussa on jo aloitettu kehitysohjelmat, joilla tavoitellaan noin 2 miljoonaa euroa pienempää alijäämää. On ilmeistä, että menojen kasvua on kaikin keinoin hillittävä kehitysohjelmien 2 miljoonan euron tavoitetta enemmän vuonna 2024. Tämä edellyttää ennakoivaa ja aktiivista talouden hallintaa.
Vuoden 2024 talouden seuranta toteutetaan aluehallituksessa kuukausittaisella talouden seurannalla ja ennusteella helmikuun toteumasta lähtien. Ennen ensimmäisen talouden toteutuman ja ennusteen valmistumista määritellään toimialueittain talousarvion riskit ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi sekä mahdolliset alijäämää pienentävät tekijät.
Yleisinä sosiaali- ja terveystoimen sekä turvallisuuspalvelujen talouden ja toiminnan riskeinä voidaan pitää rekrytointivaikeuksia, vuokratyövoimaan liittyvää kohtuuttoman korkeaa kustannustasoa sekä tuloksellisuuskehityksen hitautta tilanteessa, jossa edellytetään ketterästi uudistavaa toimintatapaa. Henkilöstön saantiin ja vuokratyön laajuuteen liittyviä riskejä hallitaan parhaiten pitämällä huolta organisaation veto- ja pitovoimasta, liittymällä laajempiin hankintarenkaisiin sekä vaikuttamalla kansallisesti vuokratyön sääntelyyn. Tuloksellisuuskehitystä nopeutetaan parantamalla kokonaistuloksellisuuden tiedolla johtamista ja asettamalla toiminnalle tuloksellisuustavoitteita.
Talouden riskit ja riskien hallinnan toimenpiteet toimialueittain:
Akuuttihoidon ja pelastuksen palveluiden toimialue
Akuuttihoidon ja pelastuksen palveluiden keskeiset riskit ovat ensihoitoon suunniteltujen palvelujen sisältöjen ja tuotantotapojen muutosten viivästyminen. Tämä lähes varmasti realisoituva riski myöhentää toimintakulujen säästymistä noin 0,5 M euroa toimintavuodelta. Toisena suurena riskinä näyttäytyy päivystyksen lääkärityövoiman odottamaton väheneminen ja tätä seuraava ostopalvelun lisääntyminen. Tämä riski realisoituu noin 0,2 M euron mahdollisina lisäkustannuksina. Päivystysalueen riskien toteutumista pyritään estämään jatkamalla aktiivista rekrytointia ja pitämällä yllä markkinavuoropuhelua eri lääkärityövoimaa tarjoavien toimijoiden kanssa.
Sosiaali- ja perhepalveluiden toimialue
Sosiaali- ja perhepalveluiden toimialueen henkilöstöön liittyvänä riskinä on työvoiman saatavuus muun muassa henkilökunnan eläköitymisen vuoksi. Uhkana on, että lastensuojelun asiakasmitoitus ei toteudu kelpoisten/sijaiskelpoisten sosiaalityöntekijöiden puutteen vuoksi. Lisäksi psykologien puuttuminen aiheuttaa ostopalvelun lisääntymistä ja kustannusten kasvua. Ostopalvelun kasvaminen on osin huomioitu kuluvan vuoden budjetissa. Henkilöstön riittävyyden riskiä pyritään hallitsemaan; laatimalla suunnitelma sosiaalityöntekijöiden riittävyyden turvaamiseksi, työnjaon kirkastamisella sekä oppilaitosyhteistyöllä.
Palvelujen ostojen riskiksi arvioidaan yleisen kustannustason epävakaus sekä sijaishuollon erityistason palveluyksiköiden ja vammaispalvelujen vaativan tason palveluyksiköiden puute yhdistettynä asiakkaiden palvelun tarpeen kasvuun. Riskikina on myös ostopalveluiden kasvu oman palvelutuotannon sijasta. Riskien hallinta keinoina ovat; systemaattisen seurantamallin rakentaminen sijoituksille ja kustannuksille tavoitteena kustannuskehityksen taittaminen. Varhainen palveluntarpeen arviointi ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoaminen.
Toimintaan liittyvä riski on toimialueella kahden uuden lakisääteisen palvelun aloittaminen, palvelun käyttäjämääristä ei ole ennakkotietoa. Tämä voi aiheuttaa talousarvioon varatun määrärahan ylittymisen. Kustannuskehitystä tullaan seuraamaan aktiivisesti.
Tiloihin liittyvä riskinä voidaan pitää sitä, että kiinteistöihin kohdistuvia kasvaneita kustannuksia ei voida periä asiakkailta vuokrissa täysimääräisinä. Riskin hallintakeinona on välivuokrauksen purkaminen vammaisten henkilöiden asumispalveluissa.
Sosiaali- ja perhepalveluiden toimialueen palvelut ovat ns. viimesijaisia palveluja, joihin asiakkaalla on subjektiivisia oikeuksia. Mikäli ensisijaiset niin kutsutut yleis- ja peruspalvelut eivät vastaa asiakkaiden palveluihin, palvelut tuotetaan erityislainsäädännön palveluina, tämä lisää kustannuksia koska erityislainsäädännön palvelut ovat kalliimpia. Uudistuvaan vammaislakiin tulee valmistautua koko hyvinvointialueella.
Kelan asumistuen myöntämisen perusteiden muuttuminen aiheuttaa ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen kasvua.
Ikäihmisten palveluiden toimialue
Kotihoito:
Mikäli kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen mukaisissa rekrytoinneissa onnistutaan, niin kotihoidon henkilöstökulut ylittyvät. Tarvittaviin vakansseihin ei ole aiemmin saatu rekrytoitua riittävästi henkilöstöä, joten henkilöstökulut on tietoisesti alibudjetoitu. Pitkittyneessä niukassa henkilöstötilanteessa ovat uhkana sairauspoissaolot sekä kotihoidon työn pitovoiman heikkeneminen. Voimakas eläköityminen muodostaa riskin kotihoidon henkilöstön saatavuuteen.
Riskien hallintakeinona on resursointityökalu ja etäteknologiaa hankintaan vakiinnuttamisrahalla. NHG:n vertaiskehittämistyökalua hyödynnetään vahvemmin; tiedolla johtamista vahvistetaan. Tehdään tarvittavat toimenpiteet rekrytoinnin parantamiseksi mm. kv-rekrytointi, oppilasyhteistyö, perehdytykseen panostaminen. Toimitaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakasohjauksen kanssa, kuntakohtaisiin eroihin pyritään vaikuttamaan päätöstentekoa keskittämällä. Asiakkaan voimavaroja vahvistetaan. On sovittu, että kotihoidon psykososiaalista kuormitusta vähennetään mm. siten, että tilannekeskus tulee ottamaan vastaan turvahälytykset ja kotihoidon lääkäripalvelut laitetaan kuntoon. Lisäksi esihenkilörakenteeseen tehdään edelleen muutoksia.
Kotihoidon kuluja madalletaan yksikköjen kannattavuutta tarkastelemalla ja tarvittavia toimenpiteitä tekemällä mm. tilatarve tarkastelun sekä etäteknologia selvityksen avulla.
Asumispalvelut:
Asumispalvelujen asiakasmaksutuotot on arvioitu nykyisen hoitopaikkamäärän perusteella. Mikäli henkilöstön saatavuus heikentyy, paikkoja joudutaan vähentämään, tällöin tuotot jäävät arvioitua pienemmiksi. Henkilöstön riittävyyttä haastaa eläköitymiset sekä aiempaan henkilöstötarpeeseen nähden uusi ateriapalveluiden tukipalvelutehtäviin kohdistuva henkilöstötarve.
Hallintakeinoina käytetään lakisääteisen henkilöstömitoituksen seurantaa, tiedolla johtamista, rekrytointiin panostamista, tukipalveluhenkilöstön organisointia ostopalveluna tai keskitetysti hallinto- ja tukipalveluista.
Henkilöstökulujen osalta rekrytointihaaste uhkaa paikkamäärien ylläpitämistä. Hallintakeinona ovat tarvittavat toimenpiteet rekrytoinnin parantamiseksi kuten esimerkiksi kansainvälinen rekrytointi, oppilasyhteistyö sekä perehdytykseen panostaminen. Pätevien esihenkilöiden rekrytoinnin merkitys (osaaminen, vaatimukset) korostuu vuoden 2024 aikana konkreettisesti - suuri vaikutus myös henkilöstökulujen kehitykseen pitemmällä aikavälillä.
Asumispalvelujen kuluja madalletaan yksikköjen kannattavuutta tarkastelemalla ja tarvittavia toimenpiteitä tekemällä, mm. Välskärin toiminnan yhdistäminen hoitokoti Jalonkoskeen.
Järjestämisen tuki
Järjestämisen tuen yksikössä on tunnistettu talouden hallintaan liittyviä seuraavia riskejä. Asiakas- ja palveluohjauksen sekä ostopalvelujen osalta riskiksi arvioidaan mahdolliset merkittävät muutokset asiakasmäärissä, jotka vaikuttavat sekä toimintatuottojen että toimintakulujen kehitykseen. Yksittäisenä tekijänä on tunnistettu mm. asiakasmaksuihin tehtävien asiakasmaksualennusten määrän kehittyminen yleisen kustannustason nousun myötä.
Kehittämishankkeisiin sekä vakiinnuttamisrahoitukseen liittyvänä riskinä on tunnistettu ns. käänteinen riski. Mikäli ulkopuolelta myönnettyä rahoitusta ei organisaatiossa hyödynnetä täysimääräisesti, joudutaan käyttämättömät rahat palauttamaan rahoituksen myöntäjälle ja näin ollen suunnitellut hyödyt jäävät saavuttamatta. Huomattava on myös se, että pääsääntöisesti ulkopuolelta saatava rahoitus on 100 prosenttista. Tällöin menot ovat suorassa yhteydessä tuloihin ja päinvastoin.
Kokonaisuutena järjestämisen tuessa taloudellisia riskejä toimintakuluissa ovat erilaiset toiminnasta riippumattomat, ulkopuolelta tulevat ja yllättävät kustannukset, jotka johtuvat mm. yleisistä hintojen korotuksista.
Henkilöstöresurssien riski puolestaan muodostuu siitä, että yksikössä työskentelee eri alojen asiantuntijoita, jotka pääsääntöisesti edustavat yksin omaa alaansa. Mikäli heidän tilanteissa tapahtuu äkillisiä muutoksia syystä tai toisesta, vaikutukset realisoituvat varsin pian koko organisaatiossa.
Riskien toteutumista pyritään estämään ennakoimalla tilanteet ja hakemalla uusia ratkaisuvaihtoehtoisia toimintatapoja.
Hallinnon ja tukipalveluiden toimialue
Hallinto- ja tukipalveluissa on tunnistettu seuraavat taloudelliset riskit:
Henkilöstöhallinnon varahenkilöstön henkilöstökuluja vähennettiin v. 2024 talousarviossa 0,8 milj. euroa. Tämä vaikuttaa palvelutuotantoon mahdollisesti lisäten lyhytaikaisten sijaisten käyttöä. Alkuvaiheessa vaikutus kohdistuu ikääntyneiden palveluihin, mutta sitä tasataan vakanssien vapauduttua muualta.
Ruokapalveluiden ulkoistusten yhteydessä ruuan jakelussa siirrytään vaiheittain keskitetystä jakelusta hajautettuun jakeluun. Hajautettu jakelu on hyvinvointialueen vastuulla ja tulee aiheuttamaan ennakoidusti lisäkustannuksia henkilöstömenoissa. Kustannusvarauksessa pysyminen edellyttää onnistumista tehtäväjärjestelyissä.
Hallinto- ja tukipalveluiden avaintehtävistä tapahtuneet irtisanoutumiset aiheuttavat toiminnallisia haasteita, joilla pitkittyessään voi olla myös taloudellisia vaikutuksia.
Terveyden ja sairaanhoidon toimialue
Terveyden- ja sairaanhoidon toimialueella talousarvioon kirjatun lääkäripalvelujen ostojen määrärahan ylittymisen riski on huomattava. Tämän riskin hallitsemiseksi toimialueella tarvitaan ensisijaisesti onnistunutta omaa lääkärirekrytointia. Lisäksi taloustavoitteellisesti kunnianhimoinen ostopalveluiden vähennys on pystyttävä toteuttamaan hankintateknisesti taitavasti. Kokonaisuudessaan lääkärityöpanoksen palkkauksen haasteet vastaavat julkisen sektorin kansallista kuvaa, jossa palkat pysyvät talousnäkymiin nähden liian korkealla tasolla. Välttämättömään palkkojen kohtuullistamiseen liittyy puolestaan riski lääkärityövoiman saatavuudesta ja työvoiman poistumisesta Kainuusta. Käytännössä taloustavoitteet edellyttävät riskin tunnistamista ja hyväksymistä, vaikka riskiä pystytäänkin pienentämään esimerkiksi johtamista ja muutoskyvykkyyttä vahvistamalla.
Myös henkilöstökuluihin liittyvä jononpurkuun varattujen resurssien leikkaamisen riski on tunnistettu palveluiden jonoutumisen osalta jo talousarvion valmisteluvaiheessa. Jonotilanteen pitäminen ennallaan miljoonaluokan leikkauksesta huolimatta on osaa vaativaa tuloksellisuustavoitetta, joka edellyttää merkittävää muutosta tavoitteellisessa tiedolla johtamisen kulttuurissa sekä vahvaa mittarointia ja seurantaa. Sama tuloksellisuus- ja tiedolla johtamisen tavoite tukee muun muassa aineiden-, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten hillinnässä. Tavoitteellisen johtamisen muutosta viedään kiireellisesti eteenpäin toimialueen koko johtoryhmän voimin jo loppuvuonna 2023 laaditun toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Terveyden- ja sairaanhoidon toimialueella sinällään täysin oikeasuuntaiset HVA-kehittämisohjelmien toimet onkin jo kertaalleen tunnistettu ja laskettu osaksi jo aikaisemmin asetettua talousarviotavoitetta. Tämä on nähtävä selvänä riskinä kehittämisohjelmista syntyvän välittömän taloudellisen lisähyödyn saavuttamisessa.
Monet keskeisistä henkilöstökuluihin ja palvelujen ostoihin liittyvistä toimenpiteistä kytkeytyvät toimialueen tavoitteellisten sisäisten toimenpiteiden lisäksi myös hyvinvointialueen muiden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämiseen. Yhteistyön lisäämistä voidaankin pitää selvänä toimialueen sisäisenä ja ulkoisena tavoitteena. Esimerkiksi omissa rekrytoinneissa onnistumisen mahdollisuudet paranevat tiivistämällä yhteistyötä rekrytointiyksikön kanssa. Taitavien hankintojen rakentamisen suhteen yhteistyökumppanit löytyvät puolestaan järjestämisen tuesta ja toisaalta toimialueen johtamis-, kirjaamis- ja hankintaosaamisen tukemiseksi myös esimerkiksi ICT- ja koulutuspalveluista. Kannustavan palkkausjärjestelmän uudistamisessa taas henkilöstöpalvelujen kanssa tehtävä yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. HR -palveluiden ruuhkautuminen ja haasteellinen henkilöstötilanne onkin yksi talousarvion toimeenpanon riskeistä, jota hallitaan henkilöstöpalvelujen pysyvyyttä lisäämällä.