Valmistelija
Timo Halonen, vt. hyvinvointialuejohtaja, timo.halonen@kainuu.fi
Perustelut
Tarve ja nykytila
Kainuun hyvinvointialue on käynnistänyt sote-keskusten tiloja koskevan valmistelun osana järjestämissuunnitelman toimenpiteitä. Sote-keskuksilla tarkoitetaan hyvinvointialueiden myötä uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lähi- ja etäpalveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Näistä keskeisiä ovat erityisesti terveysasemien ja sosiaalitoimen vastaanottopalvelut, digitaaliset tai liikkuvat palvelut.
Sote-keskuksissa tarjotaan erityisesti perusterveydenhuollon hoidon ja palvelutarpeen arviointia ja hoitaja- ja lääkäripalveluita sekä asiakas- ja palveluohjausta. Lisäksi palveluita voivat olla lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelut sekä toimintakykyä tukeva kuntoutustoiminta. Akuuttihoitoa tarjoavat osastot eivät sisälly sote-keskukseen. Kainuun aluehallitus on päättänyt Kuhmon tk-sairaalan muuttumisesta vaiheittain arviointi- ja kuntoutusyksiköksi (AH 11.12.2023, §257).
Kuhmon sote-keskus on määritelty kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisenä toteutettavaksi hankkeeksi, sillä nykyisen terveyskeskuksen kiinteistö on jo ohittanut teknisen käyttöikänsä. Vanhan terveyskeskuksen lisäksi sote-keskuksen toimintoja on viidessä muussa osoitteessa.
Tavoitteena on kehittää sote-keskusta ja sitä tukevia toimintoja osana laajempaa hyvinvointikampusta, johon Kuhmon kaupunki on osoittanut soveltuvan alueen ja käynnistänyt sitä koskevan kaavavalmistelun (Kuhmon kaupunginhallitus 13.6.2023, §153). Keskeinen sijainti muiden keskustapalveluiden lähellä on tärkeä lähtökohta myös nykyaikaisten asumisen ratkaisujen osalta. Hyvinvointikampukselle on sote-keskuksen lisäksi mahdollista rakentaa erillinen asuinrakennus, johon hyvinvointialueen näkökulmasta olisi ihanteellista sijoittaa myös arviointi- ja kuntoutusyksikön tilat.
Toiminnalliset ja taloudelliset syyt edellyttävät rakennussuunnittelun ja rakentamisen toteuttamista nopealla aikataululla. Tilojen uudistaminen on myös tärkeä osa järjestämissuunnitelman lähipalvelujen turvaamiseen liittyviä tavoitteita.
Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman mukaan investoinneilla luodaan pohja toimintakonseptien ja palvelupisteiden kokonaisuudelle. Investointiyhteistyötä kuntien kanssa kehitetään erityisesti asumisen ja palveluiden suunnitelmien yhdistämiseksi. Järjestämissuunnitelmaa hyväksyessään aluehallitus on tehnyt linjauksen, jonka mukaan edellä kuvattu valmistelu aloitetaan Kuhmosta (17.4.2023, §115).
Kainuun hyvinvointialueelle ei ole tällä hetkellä myönnetty lainanottovaltuutta pitkäaikaista investointia varten. Tämän vuoksi lähtökohtana on hakea hankkeeseen investori, joka vastaisi rakentamisesta ja vuokraisi tilat edelleen.
Hyvinvointialueiden investoinnit tai niitä vastaavat sopimukset edellyttävät toimintaa ohjaavien ministeriöiden hyväksyntää.
Valmistelu
Hankesuunnittelu on käynnistynyt elokuussa 2023. Asiantuntijakonsulttina on toiminut Sweco PM. Työn tavoitteena on ollut selvittää Kuhmon sote-keskuksen avopalveluiden toiminnalliset tilatarpeet sekä palveluiden yhteistyöhön liittyvät läheisyysperiaatteet. Lisäksi toimeksiantoon kuului modulaarisen rakentamisen reunaehtojen ja toteutusvaihtoehtojen selvittäminen. Toimeksiantoon ei ole kuulunut arviointi- ja kuntoutusyksikön tai hoiva-asumiseen tarkoitetun rakennuksen suunnittelutehtävät.
Suunnittelussa olennaista on määritellä toimintamallit, jotka ohjaavat muuntojoustavaa ja/tai siirrettävää rakentamiskonseptia. Rakennuskonseptit voidaan kilpailuttaa myös YTA-tasoisesti ja siten lisätä toteutuksen kustannustehokkuutta volyymin kasvaessa.
Hankesuunnittelun lähtötietojen ja toimintaperiaatteiden työstäminen on toteutettu yhdessä hyvinvointialueen ja Kuhmon kaupungin edustajien kanssa. Hankesuunnittelun aineisto on koottu loppuraportiksi (Sweco PM, 22.1.2024). Aineisto sisältää tilaohjelman tilakohtaisine vaatimuksineen ja tilakortteineen, joiden perusteella voidaan edetä teknisen suunnitteluvaiheen ja toteutuksen hankintaan.
Hankesuunnittelun lopputuloksena sote-keskukseen suunniteltujen toimintojen tilaohjelmaa on onnistuttu merkittävästi pienentämään. Hankesuunnitelmassa esitetään noin 2800 bruttoneliömetrin laajuista rakennuskokonaisuutta (alustava laajuus lokakuussa 2023 oli n. 4500 brm2).
Keskeisinä tavoitteina uuden sote-keskuksen tiloille ovat:
- Muuntojoustavuus (tilojen muunneltavuus, modulaarisuus, siirrettävyys) sekä käyttöjoustavuus (tilojen monikäyttöisyys ja yhteiskäyttö)
- Kustannustehokkuus, tarkoituksenmukaisuus, esteettömyys
- Kestävät, terveelliset ja turvalliset ratkaisut sekä asiakaslähtöiset ja viihtyisät tilat
Toiminnallisina perusteina sote-keskuksen palveluissa on huomioitu väestön nykyinen sekä vuoteen 2040 ulottuva määrä ja rakenne. Tähän vaikuttavina tekijöinä on arvioitu erityisesti seuraavia:
- Lähipalveluiden ja hybridipalveluiden kehitystä (ml. etäpalvelut, liikkuvat palvelut)
- Tukipalveluita ja sujuvaa logistiikkaa
- Teknologiaa palveluiden ja toiminnan tukena
- Yhteistyön laajentamista paikallisten toimijoiden kanssa (tilat ja henkilöstöresurssit)
Kainuun hyvinvointialueella yhtenä tavoitteena rakennusprojektien osalta on vakiomallien hyödyntäminen. Näiden avulla geneeristä ja toistuvien tilojen suunnittelua on mahdollista toteuttaa tehokkaammin myös muissa kohteissa, jolloin pystytään vaikuttamaan muun muassa kustannuksiin. Esimerkiksi vastaanottohuoneiden mallit on vakioitu.
Hankesuunnittelun aikana on linjattu, että kaikki henkilöstön tilat ovat yhteiskäyttöisiä. Toinen keskeinen periaate on monitilatoimiston käyttäminen. Kyseessä on eri tilatyypeistä ja -vyöhykkeistä koostuva henkilökunnan käytössä olevien ns. takatoimistojen alue (työpisteet, työtilat, ryhmätilat, taukotilat). Suunnittelussa on varmistettu sekä vastaanotto- että muiden työtilojen riittävyys arvioidun henkilöstömäärän mukaisesti.
Modulaarisella rakentamisella on suunnittelussa tarkoitettu esivalmistettuja, vakiomalleja hyödyntävää ja mahdollisesti siirrettävistä osista koostuvaa kiinteistöä tai sen osia. Tilojen muunneltavuus ja siirrettävyys mahdollistaa tarpeen niiden käytön alueilla, jossa palveluita tarvitaan. Näin voidaan välttää investointikustannusten sitoutumista muuttuvan toimintaympäristön tilanteessa.
Modulaarisen rakentamisen etuja verrattuna perinteiseen rakentamiseen ovat muun muassa
- Rakentamisen nopeus, laadunhallinta ja ympäristöystävällisyys
- Taloudellisten riskien hallinta
- Mahdollisuus joustavaan ja skaalautuvaan rakentamiseen
Siirrettävät ja käyttäjälle vuokrattavat rakennukset lisäävät investoinnin turvallisuutta ja monikäyttöisyyttä tilaajan näkökulmasta. Vastuu rakentamisesta ja ylläpitokustannuksista on kiinteistön omistajalla, eikä investointi kirjaudu hyvinvointialueen taseeseen.
Modulaarinen rakentamistapa sopii erityisesti avopalveluiden tilojen toteutukseen, jossa tilat koostuvat pääasiallisesti geneerisistä asiakas- ja potilasvastaanottotiloista tukitiloineen sekä erilaisista toimistotiloista. Modulaarisuudessa tulee kuitenkin huomioida, että kaikkia rakennusosia ei voida toteuttaa siirrettävinä, esimerkiksi väestönsuojelutiloja. Kiinteistöön tarvitaan yleensä ns. kiinteä perusosa, johon muut osat liittyvät.
Sote-keskuksen valmistelussa oletuksena on ollut, että moduulirakentaja vastaa myös rakennussuunnittelusta (hankitaan yhtenä kokonaisuutena).
Toteutusvaihe
Toteutusvaiheen tehtävät koostuvat tarkentavasta käyttäjäsuunnittelusta, alueen jatkosuunnittelusta sekä hankinnan valmistelusta:
- Käyttäjäsuunnittelua ja tilaohjelman tarkentamista jatketaan useiden yksityiskohtien osalta. Nämä sisältävät lähinnä hyvinvointialueen toiminnallisia määrittelyjä ja valintoja, joiden perusteella suunnitelmat täsmentyvät.
- Hyvinvointialueen ja Kuhmon kaupungin yhteistyötä kaavoitusprosessin edistämiseksi on jatkettava sekä kartoitettava mahdollisuudet hyvinvointikampukselle sijoitettavan asuinrakennuksen toteuttamiseksi.
- Hankinnan kilpailutuksen valmistelu on käynnistettävä talven 2024 aikana, jotta kevään aikana voidaan selvittää markkinoiden valmius hankkeeseen ryhtymiseen sekä tarvittavien viranomaisten (ministeriöiden) lupaprosessin eteneminen. Hankintavaihe sisältää viranhaltijavalmistelun, markkinavuoropuhelun ja varsinaisen hankintamenettelyn toteutuksen. Hankintapäätös esitetään aluehallituksen hyväksyttäväksi.
Hankkeen valmistuminen on mahdollista vuoden 2025 aikana, ja nopeimmillaan hanke voi edetä seuraavan aikataulun mukaisesti:
- Kaavamuutos hyväksytty (kevät 2024)
- Investorin kilpailutus ja valinta (syksy 2024)
- Toteutussuunnittelu valitun toimittajan kanssa (+ 3 kk)
- Rakentaminen (+ 6 kk)
- Käyttöönotto ja muutto (+ 2 kk)
Päätös
Hyväksyi.
Tämän pykälän aikana puheenjohtajana toimi Heli Moilanen.
Tämän pykälän käsittelyn aikana kokoukseen saapui lounastauon jälkeen Anne Kemppainen klo 12.22.
Heikki Huotari ei ollut läsnä kokouksessa tämän pykälän käsittelyn aikana, vaan saapui takaisin kokoukseen lounastauon jälkeen klo 13.07.